1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. dekriminalisointi

A-klinikan Kaarlo Simojoki perää radikaalia uudistusta Suomen huumepolitiikkaan: "Olemme valovuosien päässä"

Ylen selvityksen mukaan entistä suurempi osa rikollisuudesta liittyy huumeisiin.

Dekriminalisointi
Kaarlo Simojoki
Nykyajan syrjäytyminen on sellaista, jossa huumeet ovat pelissä yhä useammin, sanoo Kaarlo Simojoki.Tiina Jutila / Yle

Suomen huumepolitiikka kaipaa radikaalia uudistusta, sanoo A-klinikka Oy:n toimitusjohtaja ja päihdelääketieteen työelämäprofessori Kaarlo Simojoki.

Yle kertoi eilen, miten entistä suurempi osa rikoksista tehdään huumeiden vaikutuksen alaisena. Poliisin tietojen perusteella rikoksia saatetaan tehdä tänä vuonna jo enemmän huumeissa kuin humalassa.

Poliisin mukaan huumeisiin liittyvien rikosten taustalla ovat usein päihderiippuvaiset ihmiset, joilla on monipuolisia ongelmia elämänhallinnassa.

Simojoen mielestä kehitys on merkki siitä, että huumepolitiikan peruskysymyksestä on jälleen syytä keskustella. Se on: suhtaudummeko huumeidenkäyttäjiin rikosoikeudellisesta vai terveydenhoidollisesta näkökulmasta.

– Nyt pitää olla radikaali, hän aloittaa.

Simojoen mielestä tulisi keskustella huumeiden dekriminalisoinnista – eikä pelkästään kannabiksen. Dekriminalisointi tarkoittaa, että huumeiden käyttö ei olisi enää laissa kiellettyä (siirryt toiseen palveluun).

Simojoen mukaan vakavasti syrjäytyneiden näkökulmasta oikea ratkaisu olisi dekriminalisointi muidenkin huumeiden kohdalla, Portugalin mallin mukaan. Näin voitaisiin kuitenkin tehdä vain sillä ehdolla, että myös palvelut uudistettaisiin.

– Olen yrittänyt koko ajan sanoa, että Portugalissa dekriminalisointi oli vain pieni osa uudistusta. Sen keskeinen osa oli palveluiden ja hoidon aito parantaminen, Simojoki painottaa.

– Siitä olemme Suomessa valovuosien päässä. Jos palveluita ei saada kuntoon, dekriminalisointi ei ole järkevää.

Valtaosa ei pidä ylinopeuden ajamista pahana. Emmehän me silti ole luopumassa ylinopeudesta sakottamisesta.

Jonne Rinne, Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja

Päihdepalvelujen puutteet ovat nousseet viime viikkoina keskusteluun, kun muun muassa Yle ja Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) ovat uutisoineet asiasta.

"Rangaistus on kuin lumipallo, joka lähtee pyörimään"

Suomen päihdehoidon suunta on ollut 1990-luvun laman jälkeisinä vuosikymmeninä pikemminkin päinvastainen kuin Simojoki toivoo. Hoidon tarpeessa olevat päihteenkäyttäjät ovat olleet entistä useammin vankiloissa.

– Monen on vaikea päästä päihde- ja mielenterveyspalveluiden piiriin. Jonot ovat pitkät ja hoitojaksot riittämättömiä, sanoo aihetta tutkinut tutkijatohtori Yaira Obstbaum Helsingin yliopistosta.

Portugalissa dekriminalisointi oli vain pieni osa uudistusta. Sen keskeinen osa oli palveluiden ja hoidon aito parantaminen.

Kaarlo Simojoki

Viiden viime vuoden aikana syyttäjille on tullut lähes 50 000 rikosepäilyä huumausaineen käyttörikoksesta. Niistä noin joka viidennessä tekijää ei epäillä mistään muusta rikoksesta.

Huumeisiin liittyvää rikollisuutta tutkineen Heini Kainulaisen mielestä on päivänselvää, että ongelmaa ei ole saatu ratkaistua käyttäjiä rankaisemalla.

– Monet huumeenkäyttäjät ovat kuvanneet, että rangaistus on kuin lumipallo, joka lähtee pyörimään. Se syrjäyttää ja luo muiden silmissä leiman, että olet epäluotettava. Ja siitä on vaikea päästä eroon.

Kaksi mahdollista ratkaisua ongelmaan

Kainulaisen näkökulmasta huumeongelman pienentämiseen on kaksi mahdollista ratkaisua. Toinen on huumeiden poistaminen markkinoilta, mitä poliisi parhaansa mukaan tekeekin. Toinen on kysyntään vaikuttaminen.

– Tuotetaan tietoa, keskustellaan asiallisesti. Kehitetään huumeiden käyttäjien palveluita, vähennetään narkofobisia (huumekammoisia) asenteita eri viranomaisissa. Tällä hetkellä monet joutuvat piilottelemaan huumeenkäyttöään, hän sanoo.

Kainulainen pyrkisi etsimään myös enemmän vaihtoehtoja vankeusrangaistuksille. Osa sitä on käytön dekriminalisointi, jota hän Simojoen tavoin kannattaa.

– Mitä enemmän olen tätä asiaa tutkinut, lukenut ja katsellut eri näkökulmista, sitä vahvemmin olen ollut tätä mieltä.

Poliisin henkilöstöjärjestön puheenjohtaja: Ei dekriminalisointia

Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinteen mukaan huumeiden yleistyminen on "hirveän iso huoli" poliisikunnassa. Hän ei kuitenkaan näe, että käytön laillistaminen voisi olla ratkaisu.

– Luin juuri lehdestä, että valtaosa ei pidä ylinopeuden ajamista pahana. Emmehän me silti ole luopumassa ylinopeudesta sakottamisesta, hän perustelee.

– Tämä on myös tärkeä asia päättää poliittisesti: olemmeko yhteiskunta, joka aktiivisesti torjuu huumeidenkäytön.

Jonne Rinne, puheenjohtaja, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto.
Jonne Rinteen mukaan poliisilta vaaditaan enemmän kuin aiemmin, mutta resurssit ovat jääneet entiselle tasolle.Marjut Suomi /Yle

Hän pyrkisi mieluiten rajoittamaan huumeiden maahantuontia lisäämällä viranomaisten resursseja. Jos kiinnijäämisriski kasvaa, kauppiaat etsivät muita markkinoita.

Poliisin perustoiminnassa Rinne lisäisi puolestaan henkilöstöä pitkäkestoiseen valvontaan, kotietsintöihin ja huumeisiin liittyvien omaisuusrikosten selvittämiseen.

– Tämä on sitä poliisityötä, minkä vuoksi itse aikanaan hakeuduin poliisikouluun.

Aihetta käsitellään Ylen A-studiossa maanantaina 12.10. TV1:llä klo 21. Vieraina ovat Kymsoten päihdelääkäri Juha Oksanen ja Sininauhasäätiön asiantuntija Juha-Pekka Pääskysaari. Mitä kysyisit heiltä? Ehdota kysymyksiä tämän jutun alla olevassa kommenttikentässä.