1. yle.fi
  2. Uutiset

30 hoitajaa tekee jopa 13-tuntisia päiviä Vaasassa – koronajäljittäjillä on jatkuva takamatka, kun tartuntojen määrä vain kasvaa

Sairastuneelta kerätään lista altistuneista, joista jokaiselle soitetaan henkilökohtaisesti – kunhan ehditään.

koronavirus
Koronakartoittajat Gun Grangärd ja Sari Kauppinen seisovat katoksen alla hoitajavaatteissaan ja maskit kasvoillaan.
Gun Grangärd (vasemmalla) ja Sari Kauppinen kuuluvat Vaasan sairaanhoitopiirissä altistuneiden kartoitustyötä tekevään noin 30 hengen tiimiin.Anna Wikman / YLE

Vaasan sairaanhoitopiirissä on 30 hoitajan tiimi, joka on lähes mahdottoman tehtävän edessä:

Jokaiselle koronatartunnan saaneelle ja jokaiselle altistuneelle on soitettava kaupungissa, jossa viime päivinä on todettu kymmeniä uusia tartuntoja, joka päivä.

Tartunnan saaneita on satoja, altistuneita jo yli tuhat.

Jäljitysryhmässä tehdään tällä hetkellä jopa kolmetoistatuntisia työpäiviä, mutta vuorokauden tunnit eivät silti meinaa riittää kaikille soittamiseen. Lisäksi jäljitystä tehdään osin omien töiden ohessa.

Yksi jäljittäjistä on Gun Grangärd. Hän kuvailee tilannetta aika toivottomaksi. Työ on raskasta, päivät pitkiä ja monella tiimiläisellä on kotona pieniä lapsia.

– Ei se kyllä ole kivaa, kun äiti on 12-13 tuntia töissä, Grangärd toteaa.

Altistuneiden pitkät listat

Jäljittäjien työ alkaa siitä, kun keskussairaalasta tulee ilmoitus positiiviseksi testatusta henkilöstä.

Ensin soitetaan koronaan sairastuneelle ja kysytään altistukset. Käytännössä jäljittäjät haluavat tietää, keitä kaikkia henkilö on tavannut 48 tuntia ennen oireiden alkamista ja keitä niiden alkamisen jälkeen.

Grangärd ja jäljitystiimissä myös työskentelevä Sari Kauppinen tietävät, että ihmisten kontaktien lista voi olla hyvinkin pitkä. Muutamassa vuorokaudessa ehtii asioida ja liikkua yllättävän monessa paikassa.

Kun lista altistuneista on saatu tehtyä, lähetetään sillä oleville tekstiviesti, jossa ilmoitetaan karanteeniin joutumisesta.

Tekstiviestissä luvataan myös ottaa puhelimitse yhteyttä altistuneeseen niin pian kuin mahdollista.

Lue myös: Vaasan sairaanhoitopiirissä 70 uutta tartuntaa – ylilääkäri koronatiimistä: "Jos arvostuksella olisi mittari, se olisi aivan tapissa"

Enemmän tartuntoja, harvemmin soittoja

Sari Kauppinen on yksi harvoista, joka tekee Vaasassa jäljitystyötä päätoimisesti. Hänet on irrotettu muusta hoitotyöstä koordinoimaan jäljitystä. Hän koordinoi työtä ryhmän sisällä.

Aikaisemmin sairastuneille soitettiin arkisin päivittäin ja altistuneille kaksi kertaa viikossa. Nyt tilanne Vaasassa on kehittynyt niin pahaksi, että tästä rytmistä on jouduttu luopumaan.

– Tilanteen kärjistyminen on johtanut siihen, että nyt pyrimme kontaktoimaan positiiviset kaksi kertaa viikossa ja altistuneille tehdään niin sanottu ensisoitto, jossa kerrotaan karanteenista ja annetaan ohjeet, miten pitää toimia oireiden ilmaantuessa, Kauppinen kertoo.

Koronavilkku ehtii jo ensin

Kauppisen mukaan langan toisessa päässä tieto altistumisesta otetaan pääsääntöisesti hyvin vastaan ja sairastuneet jopa odottavat puhelua testituloksen saatuaan.

Osalle ihmisistä altistuminen tulee kuitenkin yllätyksenä.

Silloin ensimmäinen kysymys usein on, että onkohan nyt viesti tullut varmasti oikealle henkilölle. Kun puhelun syy on selitetty, selvitetään ensimmäiseksi altistuneen vointi ja sijainti.

– Hyvinkin pienillä oireilla lähdetään heitä sitten testaamaan, koska taustalla on tartunnan mahdollisuus, Kauppinen sanoo.

Koronavilkku-sovellus hoitaa myös omaa tehtäväänsä.

Gun Grangärdin mukaan yhä useammin on alkanut käydä niin, että kun altistuneelle soitetaan, tämä kertoo Koronavilkun ehtineen jo ilmoittaa altistumisesta.

Grangärdin tehtävä on silloinkin muistuttaa, että oireita on tarkkailtava.

Koronavilkun hälytys ei automaattisesti tarkoita sitä, että pääsee testattavaksi.

Koronakartoittajat Gun Grangärd ja Sari Kauppinen tietokoneen äärellä koordinoimassa kontaktoitavia altistuneita.
Gun Grangärd ja Sari Kauppinen koordinoivat kontaktoitavia koronatartunnalle altistuneita Vaasan sairaanhoitopiirissä.Gun Grangärdin ja Sari Kauppisen albumi

Tunnit eivät enää riitä

Tällä hetkellä jäljitystyössä ollaan Vaasassa takamatkalla.

Puheluita pitäisi soittaa niin paljon, että vuorokauden tunnit eivät riitä.

Jäljitystyötä tekevät hoitajat kertovat, että puhelut itsessään eivät ole raskaita varsinkaan nyt, kun sairastuneet ja altistuneet ovat pääsääntöisesti nuoria aikuisia. He oireilevat lievemmin ja pärjäävät suhteellisen hyvin kotona.

Eniten henkilökuntaa uuvuttaa työn suuri määrä. Koska jäljitystyötä tehdään omien töiden ohella, on selvää, että varsinaiset työt kärsivät.

– Hoitajat ovat sen verran tunnollista väkeä, että meille tulee niistä tekemättömistä töistä paha olo, Grangärd sanoo.

Koronajäljittäjillä on naisten mukaan taisteluasenne päällä. Pelkona kuitenkin on, että uupumus hiipii päälle sitten joskus, kun tilanne helpottuu ja taistelu laantuu.

Lisävoimia jäljitystyöhön on tulossa muutaman työntekijän verran, mutta edessä oleva syysloma huolettaa jo nyt. Silloin henkilökuntaa on lomalla.

Pysy kotona, käytä maskia!

Mitä sairastuneet ja koronatartunnalle altistuneet voivat tehdä helpottaakseen jäljittäjien työtä?

Gun Grangärd toteaa saman tien, että parasta on pysyä kotona, käyttää kasvomaskia ja yrittää muistaa mahdollisimman tarkasti, missä on liikkunut.

– Pysy kotona ja kun asioit kodin ulkopuolella, maski on ehdoton, Grangärd sanoo.

– Turhaa liikkumista on syytä välttää, lisää Sari Kauppinen

Lue seuraavaksi: Kaksi viikkoa ja yli 200 tartuntaa opiskelijoilla – katso päivä päivältä, miten koronatilanne räjähti maan pahimmaksi Vaasassa

Lue seuraavaksi