1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. varhaiskasvatus

Päiväkodissa käydään läpi tunteiden koko kirjoa ilosta itkuun – tunnetaitoja korostetaan varhaiskasvatuksessa aiempaa enemmän

Hyvät tunnetaidot antaa lapselle eväitä ottaa huomioon myös muut ihmiset.

varhaiskasvatus
Alle kouluikäisiä lapsia istuu vierekkäin päiväkodin lattialla värikkäällä matolla.
Hukanpesän päiväkodin 3-5 vuotiaat lapset kokoontuvat lepohuoneeseen pohdiskelemaan tunteita.Ari Haimakainen / Yle

Joensuulaisen päiväkoti Hukanpesän lepohuoneessa on rauhallista. 3–5-vuotiaat Sammalnotko-ryhmän lapset asettautuvat istumaan lattialle ja kuuntelemaan. On aika harjoitella tunteiden tulkitsemista.

Tunnetaitokasvatuksen hetkeä pitävät lastentarhanopettaja Marju Kokkonen sekä leppoisaksi nallekarhuksi pukeutunut erityislastentarhanopettaja Marjaana Kokkonen.

Lapset käyvät vuorotellen hakemassa opelta kuvakortin, josta paljastuu kasvot ja ilmeitä ilosta suruun ja hämmästyksestä vihaan. Kuvien avulla on helppo nimetä tunteita ja jutella niistä.

Tunnetaitoja korostetaan aiempaa enemmän varhaiskasvatuksessa. Myös keinot lasten tunnetaitojen opettamiseen ovat monipuolistuneet päiväkodeissa.

Hukanpesässä tunnetaitojen harjoittelu on jo arkipäivää.

– Kyllä se on ihan perusosa meidän arkea. Tällaisia yhteisiä hetkiä on meillä paljon, joko suunniteltuja tai sitten sellaisia erilaisia tunteiden kohtaamisia, kertoo lastentarhanopettaja Marju Kokkonen.

Tunnetaitoja opetellaan ja harjoitellaan päiväkodissa monin tavoin leikin ja laulun voimalla.

Opettaja näyttää tunnekorttia lapsille
Lastentarhanopettaja Marju Kokkonen ja erityislastentarhanopettaja Marjaana Kokkonen eläytyvät tunnekasvatustuokioon.Ari Haimakainen / Yle

Ryhmässä keskustellaan paljon ja taitoja opetellaan myös muun muassa kuvakorttien ja näytelmien avulla.

– Kaikista tärkeintä arjessa on kuitenkin lapsen tunteen kohtaaminen, sen sanoittaminen ja nimeäminen niin, että lapsi oppii ymmärtämään, käsittelemään ja lopulta hallitsemaan tunteitaan.

Vihainen irvistys leikkimielellä

Hukanpesän päiväkodin Sammalnotko-ryhmän lapsilla on erilaiset ilmeet hallussa. Benjamin Riikonen ilmeilee vihan tunnetta kurtistamalla naamaansa, irvistämällä ja ärjymällä.

– Vihainen ihminen voi lyödä, tietää 5-vuotias päiväkotilainen.

Samaan hengenvetoon hän vakuuttaa, ettei itse ole koskaan vihainen, päinvastoin.

– Olen aina iloinen ja ihan kaikki asiat saavat minut iloiseksi.

Benjamin Riikonen on asian ytimessä. Tunnetaitoja opetellaan sen takia, että negatiiviset tunteet saataisiin käännettyä positiivisiksi tunteiksi.

Erityislastentarhanopettaja Marjaana Kokkonen korostaa sitä, että lapsi selviää kaikenlaisista tunteista, vaikeistakin, aikuisen avulla.

– Tunteet tulevat ja menevät ja pikkuhiljaa lapsi alkaa itsenäistyä tunteiden hallinnassa kouluiässä. Se mahdollistaa sen, että empatiakyky kehittyy eli lapsi pystyy tuntemaan ja tulkitsemaan myös kaverin tunteita.

Päiväkotilapset Benjamin ja Veera istuvat säkkituolissa
Benjamin Riikonen ja Veera Määttänen kuuluvat i Hukanpesän päiväkodin Sammalnotko -ryhmään.Ari Haimakainen / Yle

Päiväkodissa käydään päivän mittaan läpi tunteiden koko kirjoa ilosta itkuun. Kaikki tuntee ovat sallittuja, vaikeatkin, mutta tietyin ehdoin.

– Ketään ei satuteta ja mitään ei rikota. Ja siihen tarvitaan tietysti aikuisen sensitiivisyyttä ja voimaa ottaa vastaan kielteisiä tunteita, sanoo Marjaana Kokkonen.

Tunnetaitoja myös kouluun

Tunnetaitojen harjoittelemisen voi aloittaa jo vauvan kanssa, sanoo perhesuhteiden asiantuntija Milla Sinnemäki Väestöliitosta.

– Jos vauva itkee voi hänelle hyvin sanoa, että nyt sinua itkettää, mikähän sinulla on. Pohdiskella ääneen, se on sellaista lapsen valmistamista siihen, kun hän oppii puhumaan.

Myös Sinnemäki korostaa taitoa tunnistaa, näyttää, ymmärtää ja hallita erilaisten tunteiden kirjoa.

– Tunnetaidoilla on iso merkitys mielenterveydelle ja vuorovaikutukselle. Mitä enemmän pystyy huomioimaan omia ja toisen tunnetiloja ja pohtimaan niiden syitä ja seurauksia, sitä parempaa vuorovaikutus on.

Lapset katselevat tunnekortteja
Hukanpesän päiväkodissa opetellaan tunteiden tunnistamista kuvakorttien avulla.Ari Haimakainen / Yle

Milla Sinnemäki toivoo, että varhaiskasvatuksessa olisi riittävästi resursseja ja aikaa käydä keskusteluja ja pysähtyä lasten tunteiden äärelle. Sama toive koskee myös kouluja.

– Koulussa on aina kiirettä ja paljon opeteltavaa, mutta toivoisin, että sielläkin tunnetaidoille olisi joka vuosi aikaa. Yläasteella nämä asiat sopisivat hyvin esimerkiksi terveystiedon yhteyteen, ehdottaa entinen koulukuraattori Milla Sinnemäki.

Itä-Suomen yliopiston varhaiskasvatuksen professori Nina Sajaniemi puolestaan tiivistää tunnetaitojen merkityksen pariin sanaan.

– Riittävä tunnesäätely on kivijalka, ja sen vahvistuminen edellyttää vahvaa aikuisen ohjausta. Se on punainen lanka, joka läpäisee ainakin sitä opettajankoulutusta, jonka kanssa itse olen tekemisissä.

Aikuisten läsnäoloa esimerkiksi riitatilanteessa pitävät tarpeellisena myös joensuulaisen päiväkoti Hukanpesän Sammalnotko-ryhmän lapset.

– Pitää pyytää aikuista niin se voi selvittää tai opea. Ja pitää pyytää anteeksi, sitten saavat leikit jatkua, toteavat lapset kuin yhdestä suusta.

Aiheesta voi keskustella 11.10.2020 kello 23.00 saakka.

Lue lisää:

Tässä päiväkodissa on sylejä ja käsipareja tuplaten – Harvinainen opetuspäiväkoti alkaa kouluttaa varhaiskasvatuksen ammattilaisia

Lapsille opetetaan päiväkodissa tunteita, joita aikuisetkaan eivät tunnista

Lue seuraavaksi