1. yle.fi
  2. Uutiset

Jopa neljä viidesosaa myyräkuumeen saaneista kantaa sen tietämättään – Suomessa tautia diagnosoidaan suhteessa väestöön eniten maailmassa

Myyräkuumeen yleisyyteen vaikuttavat muun muassa kesämökkikulttuuri ja se, että monet asuvat edelleen maaseudulla.

myyräkuume
Metsämyyrä
Metsämyyrät viihtyvät syksyisin puupinoissa ja ulkorakennuksissa. Puumala-virus leviää niiden virtsan mukana.Kari Lahdenkangas / Yle

Myyräkuumetapauksia on kirjattu tänä vuonna yli 700, mutta huippu lähestyy syksyn edetessä.

Metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen ei kuitenkaan usko, että tänä syksynä tehtäisiin uusia ennätyksiä diagnoosien määrissä.

– Jos ei nyt ihmeitä tapahdu, niin en usko, että määrät nousevat yli 2 000 tapauksen Tämäkin syksy ilmeisesti on samanlainen kuin tässä 10 vuoden aikana on ollut.

Edelliset suuret myyräkuumevuodet nähtiin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Vuonna 2008 Etelä-Suomessa kirjattiin eniten tapauksia 60 vuoteen.

Viime vuosina myyräkuumetapausten määrä on pysynyt maltillisena. Yksi syy siihen on kannanvaihteluiden tasaantuminen.

Myyrätutkijoiden arvion mukaan Suomessa eli vuonna 2018 noin 300 miljoonaa metsämyyrää. Metsämyyrä on myyrälajeistamme ainut, joka kantaa myyräkuumeen aiheuttavaa Puumala-virusta.

Enemmän myyriä, enemmän myyräkuumetta

Juuri Lapista palannut Henttonen kertoo, että tämän vuoden myyrätilanne on ollut Napapiirin pohjoispuolella erityisen mielenkiintoinen.

Henttosta on syytä uskoa, sillä hän on tutkinut Lapin myyriä ja sopuleita jo yli 50 vuoden ajan. Emeritysprofessori ei vieläkään malta jäädä syksyisin pääkaupunkiseudulle.

Ylimmän Lapin myyräkannat romahtivat, kuten osattiin odottaa, sillä myyrähuippu oli viime vuonna. Mutta Metsä-Lappiin odotettiin täksi vuodeksi vanhan ajan hyvää myyrähuippua, sellaista, joita Henttonen muistaa 1970-luvulta asti.

Heikki Henttonen, metsäeläintieteen emeritusprofessori
Metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen.Markku Pitkänen / Yle

Pohjoisen myyrät ovat sopeutuneet lumeen, ne kaipaavat sitä, ja erikoiset lumiolosuhteet voivat tehdä populaatioille hallaa.

Niin kävi tänä vuonna Metsä-Lapissa, eikä myyrähuippua nähty, paitsi erikoisella vyöhykkeellä Muoniosta Saariselälle, jossa myyriä selvisi enemmän kuin muussa Lapissa.

Suurta myyrähuippua ei ole odotettavissa Etelä- tai Keski-Suomeen.

Myyrälajeja tavataan eniten Lapissa, mutta myyräkuumetapauksia eteläisemmässä Suomessa, jossa on luonnollisesti eniten ihmisiä, jotka voivat sairastua.

Viime vuosikymmenellä myyräkantojen syklinen vaihtelu on tasaantunut. Henttosen mukaan ei ole täysin selvää miksi, mutta ympäristölliset seikat vaikuttavat siihen jotenkin – ehkä jopa ilmastonmuutos.

Esimerkiksi sopuleille talvessa riittää kahden päivän vesisade, ja sen jälkeen pakkanen, joka vetää maan jäähän. Kannat voivat romahtaa pienistä muutoksista.

Tuntirisopuli
Tunturisopuli on herkkä sään vaihteluille. Vaikka talvi olisi keskimäärin kylmä ja luminen, voi kahden päivän vesisade romahduttaa kannat.Yle/ Risto Salovaara

Kuten monet muistavat koulun biologian tunneilta, korreloivat myös myyrien ja niiden saalistajien kannat keskenään.

Kun myyrähuippu tulee, saavat saalistajat – pöllöt, kärpät ja lumikot – enemmän ravintoa. Kun myyrät on saalistettu, heikkenevät petokannat, jolloin myyrien aika koittaa jälleen.

Ymmärtääkseen myyräkuumetilastoja pitää ymmärtää luonnon syklisyys. Mitä enemmän metsämyyriä, sitä enemmän myyräkuumetta.

Miljoonien saunojen ja satojen miljoonien myyrien maa

Suomessa hantavirustautia, siis myyräkuumetta, diagnosoidaan väestöpohjaan nähden eniten koko maailmassa (siirryt toiseen palveluun).

Jopa satojen miljoonien myyrien maassa asumistottumukset ja kulttuuri vaikuttavat siihen, että myyräkuume on yllättävänkin yleinen sairaus. Henttosen mukaan jopa 10 prosentilla suomalaisista on myyräkuumeen vasta-aineita.

Silti tapauksia diagnosoidaan vain noin 1 000–3 000 vuodessa. Jopa neljä viidesosaa Puumala-viruksen saaneista kantaa sen ilman näkyviä oireita tai vain pienenä päänsärkynä ja kuumeiluna, joka ei vaadi lääkärikäyntiä.

Metsämyyrä piilossa kaatuneen puunrungon päällä.
Metsästä myyräkuumetta on vaikea saada. Tautihuippu tulee, kun kylmyys ajaa metsämyyrät rakennuksiin.Juha Laaksonen / Yle

Monet Suomessa yleisistä zoonooseista, eläimistä ihmisiin tarttuvista taudeista, voi saada metsästä. Heinikosta sääriin voi tarttua punkki, joka kantaa borrelioosia. Hyttysenpistosta tai saastuneesta juomavedestä voi puolestaan saada jänisruton.

Henttosen mukaan myyräkuume on kuitenkin poikkeus, jota on erittäin epätodennäköistä saada päiväkävelyllä.

Useimmiten virus leviää myyrien virtsattua puupinoihin tai -liitereihin, joista se kulkeutuu pölyn mukana keuhkoihin, jos tiloissa puuhailee tai kaivelee klapeja.

– Erityisesti myyrähuippujen aikana tauti tarttuu ihmisiin. Siihen vaikuttavat kesämökkikulttuuri ja se, että ihmisiä asuu edelleen paljon maaseudulla, jossa myyrät änkeävät piharakennuksiin, Henttonen kertoo.

Metsämyyrä syö ruokinta-automaatilta varissutta ruokaa.
Talvella myyrät hakeutuvat ihmisten nurkkiin. Tämä yksilö ravitsee itseään lintulaudan maahan varisseilla antimilla. Arkistokuva vuodelta 2016.Yle / Risto Salovaara

Ardennien vuoristoalueella Belgiassa on huomattu, että myyräkuume on yleistä erityisesti alueilla, joissa käytetään puuta talojen lämmitykseen.

Harva suomalainen koti lämpeää enää polttopuilla, mutta saunoja maasta löytyy miljoonia. Niistä monet lämpiävät puulla, jota varastoidaan liitereissä ja halkovajoissa. Myyrille piharakennukset ja puupinot ovat houkuttavia piilopaikkoja kelien kylmetessä.

Henttosen mukaan mökkikulttuurin takia kaupunkilaisilla todetaan eniten myyräkuumetta yleensä jo elokuussa. Kesälomat heinäkuussa vietetään mökillä, ja muutaman viikon itämisajan jälkeen tauti puhkeaa, kun mökkiläiset palaavat työpaikoilleen.

Parhaat niksit myyrien torjuntaan ovat Henttosen mukaan perinteiset hiirenloukut. Virus voi elää liitereissä viikkoja, joten myyrät kannattaa loukuttaa mahdollisimman nopeasti.

Voivatko tappavammat hantavirukset kulkeutua maailmalta meille?

Myyräkuume voi olla toisinaan myös vakava, mutta harvoin tappava. Jos tautiin kuolee, on kuolinsyy usein hoidolle reagoimaton sokki, vaikea kapillaarivuoto ja monielinvaurio.

Maailmalta löytyy myös huomattavasti Puumala-virusta vaarallisempia hantaviruksia. Yksi niistä on 1990-luvulla Yhdysvalloista löydetty Sin Nombre -virus, jossa kuolleisuus voi olla jopa yli 30 prosentin luokkaa.

Sin nombre tarkoittaa espanjaksi nimetöntä, ja tauti aiheuttaa tappavaa keuhkoödeemaa, jossa keuhkot täyttyvät verellä.

Peurahiiri
Peurahiiren kantama Sin Nombre -hantavirus on virusperheen vaarallisin. Peurahiiriä ei kuitenkin Suomessa tavata.David Hosking / AOP

Henttosen mukaan vaarallisemmat viruskannat eivät kuitenkaan todennäköisesti voi levitä Suomeen, sillä ne ovat hyvin sidonnaisia isäntälajiinsa. Sin Nombren tapauksessa tautia levittää peurahiiri, jota ei tavata vanhalla mantereella.

– Puumala ja monet samaan sukuun kuuluvat virukset ovat hyvin isäntälajispesifejä. Virusten virulenssi riippuu isäntälajin taksonomiasta. Tämä taksonominen perusta viittaa siihen, että yhtä pitkään kuin on ollut jyrsijöitä, on ollut hantaviruksia, Henttonen kertoo.

Virulenssi tarkoittaa bakteerin tai viruksen taudinaiheuttamiskykyä.

Myyriin myyräkuume ei juuri vaikuta, mutta aihetta on tutkittu Suomessa pitkään.

Henttosen mukaan ensimmäinen huomattava tutkimus oli Jyväskylän yliopiston Eeva Kallion vetämä. Tutkimuksessa ilmeni, että Konneveden saarten karuissa olosuhteissa virusta kantaneet myyrät selvisivät vähän huonommin.

Selvää sairastumista virus ei aiheuta myyrissä, mutta se vaikuttaa niiden energiankulutukseen ja kestävyyteen talven yli.

Juttua korjattu 17.10. kello 10.28. Muokattu kuvatekstiä. Kuvassa on tunturisopuli, ei tunturipäästäinen.

Lue myös:

Myyräkuume torjutaan tappoasenteella – älä missään nimessä käytä imuria myyrien ulosteiden siivoamiseen

"Se meni aika ärhäkäksi" – hankalaa jänisruttoa liikkeellä nyt tavanomaista enemmän

Professori Heikki Henttonen on tutkinut myyriä Lapissa samoilla paikoilla vuodesta 1970
Puoli seitsemän: Professori Heikki Henttonen hurahti myyriin 50 vuotta sitten. Video: Yle
Lue seuraavaksi