1. yle.fi
  2. Uutiset

Euroalueen keskuspankki kylvänyt sijoittajille satoja miljardeja – silti talous on kuin koomassa

Euroalueen keskuspankki ei ole saavuttanut tavoitettaan noin kahden prosentin inflaatiosta.

talous
Euroopan keskuspankin rakennus Frankfurtissa.
Euroalueen keskuspankki ja siihen kuuluvat kansalliset keskuspankit ostavat lähikuukausina roppakaupalla velkakirjoja markkinoilta.Ronald Wittek / EPA

Keskuspankkien osto-ohjelman tarkoitus on luoda talouskasvua ja vakautta markkinoille. Euroalueen keskuspankki EKP ja siihen kuuluvat kansalliset keskuspankit ovat ostaneet kuukausittain arvopapereita markkinoilta 60 miljardilla eurolla. Summa on sama kuin Suomen valtion vuoden budjetti. Koronapandemia kiihdyttää osto-ohjelmaa entisestään.

Ylen MOT-toimitus selvitti, miten EKP:n inflaatioennusteet ovat epäonnistuneet kerta toisensa jälkeen.

Inflaatio on jäänyt keskuspankin tavoitteesta

EKP:n määritteli osto-ohjelman tavoitteeksi, että inflaatio eli hintojen nousuvauhti nopeutuisi lähelle kahta prosenttia. Parin prosentin inflaation katsotaan yleisesti vaikuttavan myönteisesti talouskasvuun ja sitä kautta esimerkiksi työllisyyteen.

EKP:n tavoite ei ole toteutunut; inflaatio on jäänyt selvästi alle kahden prosentin.

– Se että inflaatio ei ole lähtenyt palautumaan normaalille, terveelle tasolle, on ollut se keskeinen epäonnistuminen, joka keskuspankeilla on viime aikoina ollut, eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoo.

Risto Murto, Varma.
Eläkevakuuttaja Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoo, että talouteen syntyy syviä lamoja liian usein.Ghadi Boustani / Yle

Brittiläisen talouslehden The Financial Timesin arvostettu kolumnisti Wolfgang Münchau kirjoitti syyskuussa, että inflaatio oli EKP:lle suuri onnistuminen kymmenen vuotta, aina finanssikriisin kiihtymiseen vuonna 2008. Sen jälkeen inflaatiotavoitteen toteutuminen on livennyt pankin käsistä.

– Monta vuotta sitten elettiin aikaa, jolloin ammattiyhdistysliike ja työnantajat käyttivät EKP:n tavoitetta lähtökohtana palkkaneuvotteluissa. Nyt kukaan ei enää tee niin. Inflaatio ei ole enää EKP:n hallinnassa. Se ei ole pankin vika, mutta se on tosiasia, hän kirjoitti.

Ennusteet metsään kerta toisensa jälkeen – miksi?

EKP julkistaa inflaatioennusteensa kolmen kuukauden välein. MOT selvitti, miten hyvin ennusteet ovat osuneet oikeaan vuodesta 2015 lähtien.

Selvityksen mukaan hintojen nousuvauhti on jäänyt järjestelmällisesti EKP:n ennusteita hitaammaksi.

Taulukko Euroopan keskuspankin inflaatioennusteista verrattuna toteutuneisiin lukuihin.
Camilla Arjasmaa / Yle

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kertoo MOT:n haastattelussa itsekin ihmettelevänsä EKP:n inflaatioennusteen huonoa osumatarkkuutta. Hän sanoo, että myös muut tahot ovat epäonnistuneet inflaation ennustamisessa.

Hän näkee, että rakenteelliset seikat kuten väestön ikääntymisen vaikutukset säästämiseen sekä kansainvälinen kilpailu vaikuttavat ilmiön taustalla.

– Lisäksi tuottavuuden hidas kehitys on osaltaan laskenut kansantalouden tasapainokorkoa tai luonnollista korkotasoa. Kaikki nämä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että sekä inflaatio että reaalikorot ovat alhaisempia kuin aikaisemmin, ja tämä ilmeisesti on tehnyt myöskin ennustamisesta aiempaa vaikeampaa.

Ovatko ennusteet politiikkaa vai taloutta?

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan EKP:n ennusteet eivät olekaan aitoja ennusteita, vaan jonkinlainen ennusteiden ja tavoitteiden yhdistelmä.

– Keskuspankin tehtävänä on ensinnäkin olla ennustamatta mitään katastrofaalista, ja mielellään se ennustaa jotain stabiilia (vakaata), analyysiyritys GnS Economicsin johtaja ja Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen sanoo.

– Keskuspankki pyrkii luomaan odotuksia. Suomeksi sanottuna se valehtelee. Ennusteet inflaatiosta ovat olleet ehkä ihan vilpittömästi tehtyjä, mutta kyllä niillä on haettu myöskin sitä, että inflaatio näyttäisi nousevan, hän sanoo.

Rehnin mukaan EKP:n ennusteissa ei ole mukana politiikkaa.

– Kyllä ne ovat puhtaita ennusteita, ja ne ovat Euroopan keskuspankin taloustieteilijöiden, ekonomistien tekemiä ennusteita, joihin esimerkiksi EKP:n neuvosto ei päätöksillään puutu, vaan ne otetaan annettuina. Samalla tavalla toimitaan myös Suomen Pankissa ja tietääkseni kaikissa keskuspankeissa ympäri maailman.

Rehn: Osto-ohjelmat loivat 12 miljoonaa työpaikkaa

Olli Rehnin mukaan osto-ohjelmat ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että euroalueella kyettiin luomaan kaksitoista miljoonaa uutta työpaikkaa vuodesta 2013 alkaen. Koronakriisi pysäytti myönteisen kehityksen.

Miten EKP voi tietää, mikä talouden kehityksessä on juuri näiden osto-ohjelmien seurausta ja mikä tulee talouden muista muuttujista?

– Ei sitä tarkkaan kyetä arvioimaankaan, mutta mittaluokka kuitenkin kyetään arvioimaan, ja on päädytty siihen, että osto-ohjelmilla on selkeästi viime vuosina ollut hintavakautta tukeva, inflaatiota jonkin verran vauhdittava vaikutus tilanteessa, jossa inflaatio on jumittunut hyvin alhaiselle tasolle, Rehn vastaa.

Osto-ohjelmia on myös kritisoitu rajusti.

– Jos yhdellä sanalla pitäisi kuvata EKP:n rahapolitiikkaa, katastrofi on kai se sana, GnS Economicsin Tuomas Malinen sanoo MOT:lle.

Hän näkee, että osto-ohjelmat ovat sotkeneet markkinamekanismin toimintaa: ne pitävät elinkelvottomia yrityksiä hengissä ja toisaalta pumppaavat ilmaa esimerkiksi kiinteistöjen ja osakkeiden hintoihin.

Malisen mukaan osto-ohjelmat ovat monella tavalla sotkeneet rahoitusjärjestelmän toimintaa.

– Koska pankkijärjestelmä ei enää toimi normaalisti, se on todennäköisesti johtanut siihen, että inflaatiotakaan ei ole syntynyt, hän sanoo.

Rehnin mukaan osto-ohjelmien sivuvaikutukset ovat tunnettuja.

– Aina kun rahan määrä kasvaa, sillä on myös taipumusta mennä riskillisempiin kohteisiin. Sen takia on hyvin tärkeää seurata, että varsinkaan asuntomarkkinoilla ei synny sellaisia kuplia, luottobuumeja tai kiinteistökuplia, jotka voisivat syöstä myös reaalitalouden taantumaan tai jopa lamaan, mistä meillä on kokemuksia finanssikriisin yhteydessä.

Rehn pitää myös tärkeänä, että osto-ohjelmien avulla on estetty deflaatiota. Deflaatio on inflaation vastakohta eli tilanne, jossa hinnat ja myös palkat laskevat. Siinä missä inflaatio yhdistetään talouskasvuun, deflaatio liittyy taantumaan tai lamaan.

Olli Rehn.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn puolustaa EKP:n osto-ohjelmia.Ghadi Boustani / Yle

Varman toimitusjohtaja varoittaa: lamoja tulee liian tiheään

Suomen suurimpiin kuuluvan sijoittajan eli eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto pitää keskuspankkien osto-ohjelmaa periaatteessa myönteisenä.

– Keskuspankkien aktiivisuus on loppujen lopuksi ollut kansalaisille, kuluttajille ja yrityksille hyvä asia. Ne ovat pitäneet jollain tavalla talouskasvua kasassa ja käynnissä, mutta ei se mikään suuri menestystarina ole ollut.

Murto varoittaa, että koronapandemian jälkeisen seuraavan laman tullessa tilanne on entistä vaikeampi:

– Meillä tulee syviä lamoja liian tiheään. Nyt tulee toinen syvä lama runsaassa kymmenessä vuodessa. Talouden pitäminen kasvussa ja inflaatio terveellä tasolla tulee olemaan entistäkin vaikeampaa tämän laman jälkeen.

Koronapandemia kiihdyttää velkaantumista

Tämän vuoden keväällä ja kesällä EKP päätti auttaa koronakriisin rampauttamaa taloutta kiihdyttämällä arvopapereiden ostoja entisestään. Syyskuusta joulukuuhun EKP ja sen alaiset kansalliset keskuspankit ostavat kuukausittain arvopapereita keskimäärin 112 miljardilla eurolla. Ensi vuoden tammi–kesäkuussa ostojen määrä on keskimäärin 105 miljardia euroa kuukaudessa.

Kaikkiaan EKP haalii arvopapereita tämän vuoden syyskuun alusta ensi vuoden kesäkuun loppuun 1 078 miljardilla eurolla.

Murto vertaa keskuspankkien osto-ohjelmia sota-aikoihin, jolloin valtioiden toimet ovat olleet samaa suuruusluokkaa kuin nyt.

– Kyllä me historiallisia aikoja elämme, hän sanoo.

Koronakriisi on saanut valtiot kaikkialla ottamaan paljon lainaa; euroalueella tämä on näkynyt niin, että EKP:n lisäksi yksityiset liikepankit ovat ostaneet valtioiden velkakirjoja – eli antaneet lainaa valtioille. Pankit ovat käyttäneet ostoissa hyödykseen sitä, että EKP on tarjonnut pandemian aikana edullisia lainoja pankeille.

Eurooppalaiset pankit ovat ostaneet tämän vuoden helmikuusta alkaen lähes 210 miljardin euron arvosta omien valtioidensa velkakirjoja, yhdysvaltalainen luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’s laski (siirryt toiseen palveluun) 21. syyskuuta.

Kaikkiaan pankeilla oli kesäkuun lopussa melkein 1 600 miljardin euron edestä kotivaltioidensa velkakirjoja. Tämä saattaa olla ongelma, kun talous seuraavan kerran sakkaa.

Varsinkin eteläisessä Euroopassa voidaan joutua tilanteeseen, jossa pankit alkavat kaatua, jos valtiot eivät selviä velanhoitokuluistaan. Pankkien kaatuminen taas kasvattaisi entisestään valtioiden ongelmia. Tilannetta kutsutaan usein termillä doom loop (tuhon kierre): pankit kasvattavat valtioiden riskejä, ja valtiot kasvattavat pankkien riskejä.

Euroalueen ydin osto-ohjelmia vastaan

Arvopapereiden ostamisen kaltaisia keskuspankkioperaatioita kutsutaan usein ”epätavanomaisiksi toimiksi”. Nyt näyttää siltä, että niistä on tullut osa keskuspankkien tavanomaista toimintaa, ja niistä on vaikea irrottautua, kun ne on kerran aloitettu. Silti osto-ohjelmille ei ole vankkumatonta tukea edes kaikissa euroalueen ydinmaissa.

EKP ehti jo lopettaa uusien varojen sijoittamisen arvopaperiostoihin vuoden 2018 lopussa, mutta syyskuussa 2019 pankki päätti aloittaa ostot uudelleen. Pankin väistyvä pääjohtaja Mario Draghi sanoi tiedotustilaisuudessa, että EKP:n neuvoston ”selvä enemmistö” kannatti ohjelmaan palaamista.

Yhtenäisyyteen pyrkivän EKP:n neuvoston kokouksista ei tavallisesti tihku julkisuuteen paljoakaan tietoja. Viime vuoden syyskuun kokous oli poikkeus. Talousuutistoimisto Bloomberg kertoi, että Draghilla oli ollut vastassaan ”ennennäkemätön kapina”.

Bloombergin lähteiden mukaan ainakin Hollannin, Itävallan, Ranskan, Saksan ja Viron keskuspankkien pääjohtajat olivat vastustaneet osto-ohjelman aloittamista uudelleen.

Vaikka euroalueen ytimen muodostavat Ranska ja Saksa olivat päätöstä vastaan, Draghi runnoi ratkaisun läpi. EKP:n neuvoston perinteiseen tapaan päätöksestä ei äänestetty.

– Siellä oli varmaan erilaisia näkemyksiä yksittäisistä toimenpiteistä. Kaikki jakoivat kyllä käsittääkseni sen näkemyksen, että on syytä toimia tässä tilanteessa, koska olimme niin kaukana hintavakaustavoitteesta sen ajan inflaatiokehityksen valossa, kokouksessa Suomen Pankkia edustanut Olli Rehn sanoo MOT:lle.

– Ei ole mitenkään tavatonta, että (kokouksessa) esiintyy jonkin verran erilaisia näkemyksiä siitä, minkälaisia välineitä pitää pitää valita, mutta tärkeintä oli se, että päätös kyettiin tekemään, ja se oli mielestäni hyvin perusteltu päätös.

Etenkin euroalueen suurin maa Saksa on jo pitkään arvostellut osto-ohjelmaa. Saksan keskuspankin Bundesbankin pääjohtaja Jens Weidmann on varoittanut riskistä, että ohjelma vie EKP:ta kohti jäsenvaltioiden rahoittamista, joka on kielletty EU:n perussopimuksessa.

Kuvakaappaus sivustolta: Miten omaisuuserien osto-ohjelma toimii ja vaikuttaa talouteen?
Euroalueen keskuspankin näkemys osto-ohjelmien toiminnasta.kuvakaappaus Euroopan keskuspankin sivustolta

Keskuspankeissa löydettiin myönteisempiä tuloksia kuin korkeakouluissa

Osto-ohjelmien valtavuudesta huolimatta niiden vaikutuksia talouteen on tutkittu yllättävän vähän. Tähän mennessä tehdyissä keskuspankkien tutkimuksissa myönteisiä vaikutuksia on löydetty enemmän kuin korkeakouluissa tehdyissä tutkimuksissa.

Ryhmä taloustieteilijöitä julkaisi (siirryt toiseen palveluun) syyskuun puolivälissä tutkimusraportin (working paper) siitä, millaisia mahdollisia eturistiriitoja euroalueen, Yhdysvaltain ja Englannin keskuspankkien omaan tutkimustoimintaan sisältyy.

Tutkijat vertasivat sitä, millaisia arvopapereiden osto-ohjelmien talousvaikutuksia keskuspankkien tutkijat ovat löytäneet verrattuna akateemisiin tutkijoihin. Selvityksen mukaan keskuspankkitutkijat löysivät suurempia myönteisiä vaikutuksia tuotantoon ja inflaatioon kuin akateemiset tutkijat.

Tutkimusraportin mukaan kaikki keskuspankeissa tehdyt tutkimukset raportoivat osto-ohjelmien vaikuttaneen myönteisesti tuotantoon. Akateemisista tutkimuksista vain puolet päätyi tällaiseen johtopäätökseen.

EKP:n osto-ohjelmaan penseästi suhtautuvan Saksan keskuspankin tutkijat tekivät poikkeuksen; niiden tutkimusten mukaan, joissa oli mukana Bundesbankin tutkijoita, osto-ohjelmien tuloksellisuus oli akateemisia tutkijoitakin alhaisempi.

Tutkimusraportissa kerrotaan myös, että ne keskuspankkitutkijat, jotka olivat raportoineet osto-ohjelmien suurista tuotantovaikutuksista, etenivät urallaan paremmin kuin vähäisemmistä vaikutuksista kertoneet virkaveljensä.

Ylen MOT-toimitus sai edellä mainitun tutkimusraportin vasta Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin haastattelun jälkeen, joten Rehniltä ei pyydetty haastattelussa kommenttia raporttiin.

Monien teollisuusmaiden juuttumista alhaiseen kasvuun, hitaaseen inflaatioon ja alhaisiin reaalikorkoihin kutsutaan usein englanninkielisellä termillä secular stagnation (sekulaarinen stagnaatio). Financial Timesin kolumnistin Wolfgang Münchaun mielestä talousjumi merkitsee, että valtioilla on suurempiakin ongelmia kuin inflaatiotavoitteeseen tuijottaminen.

Münchau kirjoitti, että nykyisen talousopin puhdasoppisuus olisi nostettava tikun nokkaan. Hänen mukaansa inflaatiotavoite ja siihen läheisesti kytkeytyvä keskuspankkien itsenäisyys olisi nyt kyseenalaistettava.

– EKP:n olisi oltava brutaalin rehellinen itselleen ja EU:n johtajille siitä, mitä se pystyy ja mitä se ei pysty saamaan aikaan.

Miten paljon on 12 000 000 000 000 euroa?

Euroalueen lisäksi Englannin, Yhdysvaltain ja Japanin keskuspankit ovat yrittäneet kirittää inflaatiota arvopaperiostojen kaltaisilla keinoilla. Kaikkiaan keskuspankit ovat näin pumpanneet markkinoille yli 12 biljoonaa euroa.

Kaksitoista biljoonaa tarkoittaa kahtatoista tuhatta miljardia, eli lukua, joka näyttää tältä: 12 000 000 000 000. Rahassa luku on yhtä suuri kuin:

  • Suomen valtionvelka x 100
  • Suomen valtion budjetti x 200
  • Jokaiselle suomalaiselle: 2,2 miljoonaa euroa
  • Maailman jokaiselle ihmiselle: 1 500 euroa

Lisää aiheesta:

Suomessa ja Euroopassa on käynnissä hullun rahan vuodet. Ylen MOT kertoo uusimmassa ohjelmassaan, kuinka miljardeja euroja taiotaan tyhjästä ja minne ne päätyvät.

EKP vyöryy markkinoille entistä suuremmalla voimalla – Keskuspankki kasvattaa arvopaperien osto-ohjelmaa 600 miljardilla eurolla

Euro vahvistuu vahvistumistaan ja aiheuttaa harmaita hiuksia vientiteollisuudelle – Euroopan keskuspankki: Ei pidä ylireagoida

Artikkelin keskusteluosio on auki tiistaihin kello 23.00:een asti.

Artikkelia korjattu 12.10.2020 klo 17.35: Keskuspankkien osto-ohjelmien yhteissumma suhteutettuna Suomen valtion velkaan ja budjettiin oli alkuperäisessä versiossa virheellinen, molemmissa suhdeluvuissa oli yksi nolla liikaa.

Lue seuraavaksi