1. yle.fi
  2. Uutiset

Selvitys: suurlobbarit yrittävät pitää EU:n maataloustukijärjestelmän ennallaan – komissio tähtää ilmastolle ja luonnolle ystävälliseen maatalouteen

Maatalouden toimijoilla on paljon valtaa EU:n päätöksenteossa ja heitä kuunnellaan ylimmillä tahoilla.

maataloustuki
vilja, maatalous
EU:n komissio suunnittelee maatalouspolitiikan ja sen tukijärjestelmän uudistamista. Kuvituskuva.Antti Haanpää / Yle

EU:n maataloustukijärjestelmä ohjaa julkista rahaa ilmastonmuutoksen lietsomiseen ja luonnon monimuotoisuuden tuhoamiseen eikä välitä maatalousyrittäjien toimeentulosta.

Näin sanoo Eurooppalainen kansalaisverkosto Corporate Europe Observatory (siirryt toiseen palveluun) (CEO) tänään julkaistussa raportissaan.

Järjestö on tutkinut Euroopan maataloustoimijoiden kattojärjestön Copa-Cogecan lobbausta eli vaikuttamispyrkimyksiä EU:n maataloustukijärjestelmään. Corporate Europe Observatory on erikoistunut tutkimaan järjestäytynyttä lobbausta ja vaikuttamistyötä EU:ssa.

Maatalouslobbarit liittoutuvat torjunta-ainejättien kanssa vastustamaan kaikkea aktiivisesti

Raportin mukaan laaja joukko, kuten suuret maatalouslobbarit, torjunta-aineita valmistavat suuryritykset sekä ruokateollisuus, yrittävät saada EU:n maataloustukijärjestelmän pysymään entisellään.

Brysselissä toimiva Copa-Cogecan lobbauskoneisto toimii CEO:n mukaan usein yhdessä torjunta-ainejättien, kuten BASF:n, Bayer-Monsanton, Syngentan sekä ruokajättien kuten Mondelezin, Nestlén and Unileverin kanssa.

Myös maatalousministeriöt ympäri Eurooppaa sekä valtaosa Euroopan parlamentin maatalouskomitean jäsenistä yhdessä Copa-Cogecan kanssa eivät halua järjestön mukaan systeemiin mitään muutoksia. Päinvastoin Copa-Cogeca kumppaniensa haraa aktiivisesti lobbaamalla vastaan kaikkia muutoksia, raportissa todetaan.

Muutosten vastustajat yrittävät raportin mukaan viivyttää päätösten tekemistä ja vaikutusten arviointia, järjestävät kansallisia lobbaustilaisuuksia ja ottavat yhteyttä oman maansa viranomaisiin tai komissaareihin sekä tekevät kanteita, joiden mukaan ehdotetut tavoitteet eivät olisi realistisia tai vaikuttavia.

Lehmää talutetaan näytteille lehmien kauneuskilpailuissa.
Lypsylehmien kauneuskilpailut pidettiin 23. helmikuuta 2017 Verdenissä, Saksassa. Kilpailuihin osallistui noin 200 lehmää pohjois-Saksasta ja naapurimaista.Focke Strangmann / EPA

Komissio pyrkii vähentämään torjunta-aineiden ja lannoituksen haittoja

Vastaanhankaaminen sotii pahasti sitä vastaan, mitä Ursula von der Leyenin johtamassa EU:n komissiossa suunnitellaan tehtäväksi maatalouspolitiikalle ja sen tukijärjestelmälle.

Tarkoitus on puolittaa kemiallisten torjunta-aineiden käyttö maataloudessa ja antibioottien antaminen tuotantoeläimille kymmenessä vuodessa. Lannoitteita pitäisi käyttää myös 20 prosenttia vähemmän, jotta ravinteiden valuminen vesistöihin vähenisi. Komission tavoitteena on myös, että luomuviljely kattaisi 25 prosenttia koko viljelyalasta vuoteen 2030 mennessä.

Nämä tavoitteet on tarkoitus sisällyttää maataloustukijärjestelmään, joka taas on tarkoitus saada linjaan EU:n biodiversiteettistrategian ja maatalousstrategian kanssa.

Asia on ajankohtainen, koska lähiaikoina Euroopan parlamentissa päätetään järjestelmän uudistuksesta ja samalla myös EU:n suurimmasta rahanjaosta, maataloustuista. Ne vievät kolmanneksen koko EU:n budjetista. Maataloustukien budjetti vuosille 2021–2027 on 391,4 miljardia euroa.

Maanviljelijä lannoittaa lietelannalla peltoa Itävallassa.
Maanviljelijä lannoittaa lietelannalla peltoa Itävallassa.Christian Bruna / EPA

Maataloustuilla ei ole vielä onnistuttu muuttamaan maataloutta kestäväksi

Nykyinen maatalouden tukijärjestelmä EU:ssa on vuosikymmeniä tukenut maataloutta, joka on sekä sosiaalisesti että ympäristön kannalta kestämätön, Corporate Europe Observatory -järjestö kirjoittaa raportissaan.

Maataloustuilla ei ole onnistuttu saamaan aikaan siirtymää kestävämpään maatalouteen.

Tämä on todettu myös Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa Suomen osalta tänä vuonna:

Teollisen mittaluokan viljelykäytännöt ovat suurin syy biodiversiteetin hupenemiseen ja yksi isoista ilmastonmuutoksen aiheuttajista:

Mielenosoittaja vastustaa Bayer Monsanto -yhtiön glyfosaattien käyttöä.
Mielenosoittaja vastustaa Bayer Monsanto -yhtiön glyfosaattien käyttöä.Christophe Petit Tesson / EPA

Muutokset aiheuttavat harmaita hiuksia alan toimijoille

Maatalouskemikaalien tuottajille suunnitelmat torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytön vähentämisestä aiheuttavat harmaita hiuksia.

Esimerkiksi suuryritys Bayer on todennut komissiolle, että sen on “keksittävä itsensä uudelleen”. Bayer omistaa muun muassa Monsanto-yhtymän, joka on maailman suurimpia maataloudessa käytettyjen kasvien jalostajia sekä kasvinsuojeluaineiden tuottajia.

Monsanto on viime vuosina tullut tunnetuksi muun muassa pitkästä oikeudenkäynnistään, jossa se suostui lopulta maksamaan jättikorvaukset yhdysvaltalaisen joukkokanteen asianomistajille, jotka sanovat sairastuneensa syöpään yhtiön tuottaman Roundup-torjunta-aineen vuoksi. Aine on saanut muutama vuosi sitten jatkoajan EU:ssa vuoden 2022 loppuun asti.

Yhden CEO:n raportissa kuvatun dokumentin mukaan EU:n maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto on yrittänyt heikentää EU:n biodiversiteettistrategiaa. Myös yritys jakaa maataloustuet sosiaalisesti kestävämmin asettamalla raja kuinka paljon yksi toimija voi tukia saada, saa vastustusta suurimmalta osalta jäsenmaista ja Copa-Cogecalta.

Samaan aikaan, kun maataloustuet eivät ole auttaneet päästöjen vähentämisessä, ne eivät ole järjestön mukaan myöskään onnistuneet takaamaan riittävää toimeentuloa maatalouden toimijoille, koska järjestelmä suosii suurimpia maataloustuottajia ja -yhtiöitä. Suurimmat tuet menevät suurimmille maanomistajille.

Suuret maatalouslobbarit saavat erityiskohtelua EU:ssa

Copa-Cogecalla ja muilla maatalouden toimijoilla on paljon valtaa EU:ssa.

Niin sanotuissa maatalouden kansalaisvuoropuheluryhmissä Copa-Cogeca oli viime vuonna puheenjohtajana kahdeksassa 13:sta näistä ryhmistä ja sillä oli 28 paikkaa 72:sta maataloustukia suoraan käsittelevässä ryhmässä.

Copa-Cogeca on yksi vanhimmista lobbausorganisaatioista EU:ssa. Sillä on CEO:n mukaan valtava ja etuoikeutettu asema EU:n instituutioihin.

Viime vuotisen The New York Timesin artikkelin mukaan (siirryt toiseen palveluun) Euroopan johtajat ovat historiallisesti pitäneet Copa-Cogecaa ei niinkään vero-eurojen saajana, vaan päätöksentekijänä politiikassa.

Copa-Cogecalle annetaan yksityisvastaanottoja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa ennen tärkeitä tapaamisia maiden maatalousministereiden kanssa. Ympäristöjärjestöiltä on evätty samat oikeudet sillä perusteella, että Copa-Cogecalla on etuoikeutettu asema, koska kyseessä on perinne.

Juttua korjattu 12.10.2020 klo 17.50. Viimeisessä kappaleessa luki aiemmin virheellisesti: Copa-Cogecalle annetaan yksityisvastaanottoja Euroopan neuvoston presidentin kanssa... Muutettu muotoon: Copa-Cogecalle annetaan yksityisvastaanottoja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa...

Miten Euroopan maataloustoimijoiden kattojärjestön Copa-Cogecan pääsihteeri kommentoi raporttia. Sen voit lukea tästä jutusta: Euroopan maatalousalan suurlobbari kiistää väitteet ilmastonmuutoksen vastaisten toimien hankaloittamisesta: "En kutsuisi tätä politiikan jarrutukseksi"

Lue myös:

Maanviljelijöiden pahin painajainen vältettiin, MTK-pomo "varovaisen tyytyväinen" – Suomen saama summa pullistui yön tunteina sadoilla miljoonilla

Mihin EU:n biljoonapaketin rahat menevät? Katso 4+1 grafiikkaa

Maatalouden kuormitus Itämereen uhkaa nousta historian pahimmaksi tänä vuonna – satojen miljoonien tukirahat uusjakoon?

Pelastaako hiiliviljely Itämeren? Meren suojelija Ilkka Herlin ja MTK näkevät mahdollisuutena – mutta siihen ei vielä viljelijöitä kannusteta

Löytyykö ratkaisu ilmastonmuutokseen tavalliselta suomalaiselta pellolta? "Tällä hetkellä mikään tekniikka ei siihen pysty, mutta luonto pystyy"

EU-komission puheenjohtaja: Ilmastotavoitteita pitää kiristää ja Dublin-järjestelmä pitää korvata uudella – Yle seurasi von der Leyenin linjapuheen

Pimeyden ytimessä – Ylen erikoisartikkeli kertoo, miksi hyljeksitystä Euroopan parlamentista pitäisi puhua paljon enemmän kuin siitä puhutaan

Lue seuraavaksi