1. yle.fi
  2. Uutiset

Tenojoen ainutlaatuinen lohikanta on äärimmäisen heikossa tilassa, mutta miksi? Tutkija Panu Orellkaan ei tiedä ja syytä etsitään mereltä

Kaikuluotainlaskennan mukaan jokeen nousi tänä kesänä kutemaan vain reilut 15 000 lohta.

Tenojoki
kutuasuisia lohia Tenosa
Kuvassa on kutuasuisia yhden merivuoden 1-3 kiloisia pikkulohia eli tittejä. Niitä nousi Tenojokeen erittäin vähän jo toisena vuonna peräkkäin. Panu Orell / Luke

Lohen nousua Tenojokeen on seurattu kaikuluotaimella nyt kolme vuotta. Menetelmä on sama kuin Tornionjoella: jokeen on asennettu huippuluokan kaikuluotaimet, joiden kuvasta pystytään laskemaan nousukkaat.

Luotainten antama tulos on tänä kesänä suorastaan katastrofaalinen.

– Ensimmäisenä vuonna nousi reilut 30 000, viime vuonna 20 000 ja tänä vuonna jäädään 15 000 lohen tasolle. Tenon kokoiseen jokeen nousulohimäärät on äärimmäisen pieniä, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Panu Orell.

Vaikka 100 000 euron hintaiset kaikuluotaimet ovat olleet käytössä vasta lyhyen aikaa, tietoa Tenon lohesta on hyvinkin pitkältä ajalta.

Kaikuluotain Tenojoessa
Tenonjoen suulta 55 kilometriä ylöspäin jokeen on asennettu kaikuluotain sekä Suomen että Norjan puoleiseen rantaan. Ohjausaidan avulla varmistetaan, että lohet uivat luotainten keilaan.Panu Orell / Luke

Luotaimet ovat Polmakissa Tenojoen pääuomassa 55 kilometriä jokisuulta ylöspäin. Ne näyttävät sekä itse Tenoon että sivujokiin kutemaan nousevat lohet.

– Tämän vuoden nousulohimäärää voi suhteuttaa siihen, että esimerkiksi hyvänä lohivuonna 2000 Tenojoen pelkkä lohisaalis oli arvion mukaan 60 000 yksilöä, Orell sanoo.

Luonnonvarakeskus lähettää kutupuuhissa olevista Tenon lohista suoraa videoseurantaa Youtube-kanavallaan (siirryt toiseen palveluun). Kamera on Utsjokisuulla, yhdellä koko vesistön parhaista kutualueista.

Tornionjoella lohennousu on puolestaan ollut ennätysmäinen. Kaikuluotaintutkimusten mukaan jokeen on noussut jopa 66 000 lohta tänä kesänä.

Lue lisää: Tutkija: Tornionjoen lohikanta on parempi kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen – ensi kesästä ennustetaan taas huippuvuotta

Suuri ongelma on ilmeisesti merellä

Luonnonvarakeskuksen seurannoissa ei ole havaittu lohen jokipoikasten määrissä mitään suurta vaihtelua. Sama tilanne on merelle lähtevien vaelluspoikasten kanssa: tietoa on muutamista joista, eikä niissä ole havaittu mitään dramaattista laskua.

– Se viittaa vahvasti siihen, että merellä lohen syönnösalueella asiat eivät ole menneet ihan putkeen menneiden vuosien aikana. Merivaihe on lohen elinkierrossa aivan oleellinen osa ja jos asiat eivät ole kunnossa, se näkyy välittömästi jokeen palaavassa kalamäärässä, Orell sanoo.

Janne Rautasen perhoon iski vuonna 2019  lohi, joka painoi 23,14 kiloa. Pituutta kalalla oli 135 senttimetriä.
Teno kiehtoo lohestajia, koska se on yksi harvoista joista, mistä voi saada todellisia suurlohia. Janne Rautasen perhoon iski Tenojoen Alakönkäällä vuonna 2019 lohi, joka painoi 23,14 kiloa. Pituutta kalalla oli 135 senttimetriä.Eemeli Rautanen

Tarkempaa tietoa ei ole, mikä meressä voisi aiheuttaa ongelmia. Tutkija Panu Orellin mukaan on vain arveluita: veden lämpötila meressä, ravintotilanne, saalistus, kalataudit.

Yksi mahdollinen syy voi lohen tärkeän ravintokalan, villakuoreen käyttäytymisessä ilmeisesti tapahtunut muutos. Siitä uutisoitiin vuosi sitten.

– Ilmaston lämpeneminen voi aiheuttaa sen, että ravintokalat siirtyvät eri paikkaan. Lohen perimä on todennäköisesti sellainen, että se ui alueelle jossa on ennenkin hyvin selviydytty. Jos ravintokalat ei olekaan siellä, vaan vaikka 2000 kilometriä pohjoisempana, se voi tuottaa isoja ongelmia, Orell sanoo.

Teno on maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen

Maailmassa ei ole missään muussa lohijoessa yhtä monta eri lohikantaa kuin Tenossa. Vesistössä on kolmisenkymmentä geneettisesti erilaista lohikantaa, jotka kutevat omissa sivujoissaan.

Tenon kalastus.
Tenojoki on suosittu virkistyskalastajien kohde. Ulkopaikkakuntalaisille myydään rajoitetusti lupia rantakalastukseen ja venekalastukseen. Ne menevät käytännössä muutamassa minuutissa, kun lupakauppa avataan netissä.Vesa Toppari / Yle

Ja Tenon merkitystä kuvastaa myös se, että jopa lohijokien luvatussa maassa Norjassa Teno on suurin ja kaunein. Norjalaisilla on yli 400 jokea, johon nousee Atlantin lohta. Silti Tenon lohisaalis on parhaana vuonna noin kolmannes koko maan jokisaaliista.

Tenojoen vesistön lohikantojen monimuotoisuus on koko ajan enemmän ja enemmän vaakalaudalla. Alajuoksulla ja pääuomassa pitkin matkaa tapahtuva kalastus verottaa pahasti juuri ylimpiin osiin nousevia lohikantoja. Varsinkin jos – ja kun – kalaa nousee jokeen vähemmän kuin koskaan.

Mitä kauempana kutualue on, sitä useampia perhoja, uistimia ja verkkoja nousija joutuu väistämään. Tämä näkyy Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan nimenomaan Tenon isojen latvahaarojen Karasjoen, Jiesjoen ja Inarinjoen lohikantojen erityisen heikkona tilana.

Tenovuono
Lohen merikalastusta on Norjassa rajoitettu tiukasti jo pitkään. Tenovuonolla Norja on nyt kieltämässä koukkuverkkopyynnin, jonka saaliiksi jää arvion mukaan noin 18 prosenttia jokeen aikovista lohista.Panu Orell / Luke

Kalastusrajoitukset eivät näytä auttavan

Syytä lohikannan tämän hetkiseen tilanteeseen pitää ilmeisesti hakea juuri mereltä. Tenojoella ja sivuvesistöissä tapahtuva kalastus ei riitä selittämään dramaattisesti pudonnutta nousulohien määrää.

Kalastusta on rajoitettu jo pitkän aikaa voimakkaasti. Tuoreimmat rajoitukset tulivat voimaan uudessa kalastusäännössä vuonna 2017 (siirryt toiseen palveluun) (maa- ja metsätalousministeriö).

Kalastusta on saatu vähennettyä myös merellä. Lohien syönnösalueilla Pohjois-Atlantilla (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) ja Norjan rannikolla lohen kalastusta on rajoitettu merkittävästi.

Lohipato Tenolla
Lohipadot ovat tuttu näky Tenolla. Patoverkkopyynti on perinteinen kalastustapa, jonka juuret ovat kaukana 1500-luvulla.Panu Orell / Luke

Uutena rajoituksena Norjan valtio on kieltämässä niin sanotun koukkuverkon käytön Tenovuonossa. Koukkuverkolla saatu Tenovuonon lohisaalis on arvion mukaan noin 18 prosenttia nousijoista.

Merivaellukselta jokeen tulevien kalojen määrässä voi olla isoja eroja, mutta nyt ollaan tutkijoiden käsityksen mukaan jonkun muun äärellä.

– Lohikannoissa on hyvinkin suuria vuosien välisiä vaihteluita, seurannoista tiedetään että jopa viisi–kuusikertainen vaihtelu on täysin mahdollista. Tässä on se ongelma, että näin heikkoja vuosia on nyt jo pari putkeen, Panu Orell sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta maanantaihin kello 23 asti.

Lue lisää:

Suomelle nimettiin valtuuskunta Tenon kalastussääntöneuvotteluihin – neuvottelut alkavat kesällä

Euroopan paras lohijoki Teno on tyhjentynyt turisteista, yrittäjät hädässä – "Ei tämän näin pitänyt mennä"

Tenon lupakauppa käy kuumana: ensimmäisten minuuttien aikana myytiin 3 500 venelupaa – seuraavaksi vuorossa rantalupien myynti

Lohisopimusprotesti kohdistuu nyt kalatutkimukseen: Tenon osakaskunnat kielsivät tutkijoiden työt

Lue seuraavaksi