1. yle.fi
  2. Uutiset

Paluumuutto on kiihtynyt korona-aikana – Emilia Campbell muutti äitinsä kanssa Sveitsistä Tuusulaan: "Uudet kaverit ovat tosi kilttejä minulle"

Paluu vanhoille kotikonnuille kiinnostaa etätöitä tekeviä korkeakoulutettuja suomalaisia. Katso jutun lopusta, kuinka paljon sinun kotikulmillesi on muuttanut paluumuuttajia.

paluumuutto
Emilia Campbell ja koira Charlie keinuvat kotipihallaan Tuusulassa
Kesällä Sveitsistä Suomeen muuttaneen Emilia Campbellin unelma toteutui, kun hän sai oman koiranpennun.Terhi Liimu / Yle

Nurmijärvi, Savonlinna, Sipoo, Kirkkonummi, Jämsä ja Järvenpää ovat paikkoja, joissa suomalaisten paluumuuttajien määrän prosentuaalinen nousu on ollut suurinta koronakevään ja -kesän aikana.

Nämä pikkupaikkakunnat ovat houkutelleet kaksin- tai kolminkertaisen määrän muuttajia vuodentakaiseen verrattuna.

Eniten paluumuuttajia on Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle, mutta siellä muuttajien lukumäärä ei ole lisääntynyt koronakevään ja -kesän aikana verrattuna alkuvuoteen 2019.

Isommista kaupungeista Jyväskylä, Turku ja Tampere ovat lisänneet suosiotaan paluumuuttajien keskuudessa. Tiedot selviävät Ylen Tilastokeskukselta pyytämistä ennakkotiedoista maahanmuutosta paikkakunnittain.

Vaikka maahanmuuttajien määrä on kokonaisuudessaan vähentynyt koronakriisin aikana, paluumuuttajien määrä on noussut.

Voit katsoa jutun lopussa olevasta vetotaulukosta, mille paikkakunnille on muuttanut eniten ja vähiten paluumuuttajia.

Tuusulaan muuttanut Emilia Campbell iloitsee siitä, että koulussa syödään yhdessä

Yksi muuttajista on Emilia Campbell, joka muutti suomalaisen äitinsä kanssa Sveitsistä Suomeen kesällä.

Tuusulassa viikonloppuaamun uinuvan omakotitaloalueen rauhan rikkoo moottorisahan ulina. Omakotitalon pihalla Emilia Campbell kantaa pikkuista koiraa. Koira tuli taloon edellisenä päivänä.

– Koiran nimi Charlie. Se pelkää tuota ääntä, tyttö kertoo.

Piha on valtava: se on jokaisen lapsen unelma jättimäisine trampoliineineen ja puuhun rakennettuine majoineen.

Suomeen viidentoista vuoden ulkomailla asumisen jälkeen palannut Pirkko-äiti tekee ystäviensä ja naapureiden kanssa pihahommia.

Tyttö tuntuu olevan onnellinen.

Hän on oppinut muutamassa kuukaudessa valtavasti suomea, vaikka hänen äidinkielensä on englanti. Kotona Sveitsissä äiti puhui hänelle suomea, mutta koulua tyttö on käynyt ranskaksi.

Millaista hänen elämänsä on nyt, kun hän on muuttanut uuteen maahan, aloittanut uudessa koulussa ja saanut koiranpennun? Tyttö vastaa kysymykseen kokonaan suomeksi, vain hieman takellellen.

– Se on paljon parempi, siksi koska koko luokka syö samassa paikassa, Campbell kertoo ensimmäisenä.

– Sain uudet kaverit, ja he ovat tosi kilttejä minulle. Opettajat on vähän kiltimpiä kuin vanhat opettajani, hän jatkaa.

Paras ystävä jäi entiseen kotimaahan. Omien sanojensa mukaan Emilia itki ennen muuttoa, mutta ei enää niin paljoa.

Turvallisuus, sukulaiset ja ystävät toivat Tuusulaan

Myös äiti Pirkko Palmu on helpottunut ja tyytyväinen siihen, että Emilia on oppinut niin nopeasti Suomea. Pienessä koulussa on ollut pakko puhua suomea, ja Emilia on saanut erityisopetusta jopa kahdeksan tuntia viikossa – pyytämättä.

Tytön koulun ja suomalaisen peruskoulujärjestelmän vuoksi perhe päätti muuttaa Suomeen. Sveitsissä tyttöjä ei äidin mukaan kannusteta opiskelemaan pitkälle. Naisen malli on yhä se, että naisen paikka on kotona.

Palmu tekee Tuusulassa kaupallisen alan töitä etänä kotona. Myös muuttoa Helsinkiin harkittiin, koska siellä olisi mahdollisuus käydä paluumuuttajille tarkoitetulla luokalla, ja siellä olisi voinut pitää yllä englannin ja ranskan kielen taitoa.

Mutta turvallisuus, sukulaiset ja ystävät voittivat paikan valinnassa.

– Ihan minun juurteni takia. Olen kotoisin Keski-Uudeltamaalta tästä läheltä, minulla on perhe ja ystävät lähistöllä.

Tukiverkosto on tärkeä, koska Emilian isä ja Pirkon mies jäi vielä Sveitsiin töihin, eikä korona-aikana voi kovin tiiviisti kulkea kahden maan väliä.

– Vanhemmat asuvat lähellä, ja he ovat voineet auttaa.

Pienille paikkakunnille lähelle rakkaita

Helsinki voi maailman mittakaavassa olla pieni kaupunki, mutta rauhaa, väljyyttä ja turvallisuutta arvostavat nyt monet maailmalta kotiin palaavat – erityisesti maailmanlaajuisen kriisin aikana.

Muuttoliiketutkija Timo Aro ei vielä puhuisi Nurmijärvi-ilmiöstä suomalaisten paluumuuttajien kohdalla, mutta toteaa, että on olemassa merkkejä siitä, että juuri koronan kaltaisen kriisin aikana paluumuuttajat arvostavat paljon terveyttä, turvallisuutta ja käytännöllisyyttä.

– Monet muuttavat ensin kesäasunnolle tai sukulaisten luokse, jos siellä tilaa valmiina käytettävissä. Ja koska monet tekevät etätöitä, se mahdollistaa asumisen myös Helsingin ja isojen kaupunkien ulkopuolella.

Myös eläkeikäiset paluumuuttajat esimerkiksi Yhdysvalloista ja Espanjasta saattavat usein muuttaa vanhoille kotikonnuille suurien kaupunkien sijaan.

Pirkko Palmu, tytär Emilia ja koira Charlie kotipihallaan Tuusulassa
Charlie-koira on perheen uusin tulokas, ja sille on rakennettu pihalle oma aitaus. Kuvassa myös Emilia Campbell ja Pirkko Palmu.Terhi Liimu / Yle

Helsingissä jo lähes 40 prosenttia maahanmuuttajista on paluumuuttajia

Toki Helsinkiin muuttaa yhä eniten paluumuuttajia, noin 1600 alkuvuoden aikana. Nousua ei ole vuoteen 2019 verrattuna, mutta Helsingissä maahanmuuttajien rakenteessa on tapahtunut toisenlainen merkittävä muutos: muita kuin suomalaisia maahanmuuttajia on tullut tuhat vähemmän kuin vuotta aiemmin, joten suomalaisten paluumuuttajien osuus kaikista muuttajista on noussut kolmestakymmenestä lähes 40 prosenttiin.

Tämä johtuu Maahanmuuttoviraston mukaan siitä, että turvapaikanhakijoiden määrä on romahtanut koronan aiheuttamien huonojen kulkuyhteyksien ja tiukentuneiden rajatarkastusten takia. Myös ulkomaisia opiskelijoita on tullut entistä vähemmän Helsinkiin.

Paluumuuttajien määrän nousun ja opiskelijoiden vähenemisen myötä maahanmuuttajien keski-ikä on noussut: he ovat vanhempia. Paluumuuttajat ovatkin usein eläke- tai työikäisiä.

– Työikäisistä, korkeakoulutetuista paluumuuttajista ja heidän lapsistaan kannattaa pitää hyvää huolta, myös pikkupaikkakunnilla, Timo Aro sanoo.

Korkeasti koulutetut paluumuuttajat ovat Suomen kannalta hyödyllisiä ja tuottavia kansalaisia, jos heidän kotiutumisensa onnistuu: jos he saavat töitä, lapset onnistuvat kouluissaan ja sopeutuminen sujuu.

Suomi-Seura ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevätkin parhaillaan yhteistyötä helpottaakseen paluumuuttajien pääsyä työelämään.

Aro ei osaa vielä sanoa, onko kotiin palaamisen suosio pysyvämpi ilmiö, vai vain korona-ajan ilmiö. Toisaalta: kriisin pituutta on vielä vaikea ennustaa.

– Mutta erityisesti jos puhutaan nuorista aikuisista, niin mehän olemme kärsineet viime vuosina muuttotappioita erityisesti korkeakoulututkinnon suorittaneista, hän sanoo.

– Aivovuoto Suomesta ulospäin on vuodesta 2010 lähtien kasvanut joka vuosi. Jos sitä saadaan tyrehdytettyä, niin sehän on tietenkin positiivinen asia.

Suomi-Seurasta kerrotaan, että kotiin palaaminen ei vielä näy niin isona piikkinä tilastoissa, mutta moni aikoo lähiaikoina palata. Paluumuutto saattaa siis vielä kiihtyä entisestään.

Maahanmuuttovirasto: Kiinnostus Suomea kohtaan ei ole kadonnut minnekään

Merkkejä on myös siitä, että Suomi kiinnostaa jatkossakin turvallisuutensa, väljyytensä ja hyvinvointiyhteiskuntansa vuoksi erityisesti korkeasti koulutettuja, ulkomaalaisia maahanmuuttajia. Onpa Suomea kutsuttu etätyöparatiisiksikin.

Vaikka maahanmuutto kokonaisuudessaan on vähentynyt noin kolmella tuhannella koronakevään ja -kesän aikana, Suomeen muutti silti lähes 13 000 ulkomaalaista ensimmäisen puolen vuoden aikana.

Eniten muutettiin samoista maista kuin ennenkin, Venäjältä ja Virosta, Irakista, Intiasta ja Ukrainasta. Osa muuttajista on tullut todennäköisesti perheen perässä Suomeen, mutta kiinnostusta myös töihin ja opiskelemaan on.

– Kiinnostus Suomea kohtaan ei ole kadonnut minnekään, kertoo Maahanmuuttoviraston lupa- ja kansalaisuusyksikön johtaja Heikki Taskinen.

Oleskelulupahakemusten määrä Maahanmuuttovirastoon on koronan takia vähentynyt, mutta osa luvan saaneista ei ole pystynyt järjestämään muuttoaan koronan sotkemista käytännön syistä.

Epidemia ei ole kuitenkaan estänyt maahanmuuttajien pääsyä Suomeen esimerkiksi lähtömaan koronatilanteen vuoksi.

Pirkko Palmu kotinsa työhuoneessa Tuusulassa
PIrkko Palmu tekee töitä kodissaan Tuusulassa. Terhi Liimu / Yle

"Vaikka olen suomalainen, en tiedä miten koulu toimii"

Tuusulaan palannut Pirkko Palmu olisi ennen muuttoa kaivannut koululta enemmän tietoa arjen asioissa: siitä miten koulu toimii, milloin siellä syödään, onko kouluihin tapana jäädä iltapäivisin harrastuksiin tai kerhoihin.

– Vaikka olen suomalainen, en oikeasti tiedä, miten koulut toimivat, Palmu kertoo.

Sveitsin ja Suomen koulusysteemit eroavat kuin yö ja päivä.

– Sveitsissä kaikki maksaa tosi paljon, ja kouluruokailuun pitää anoa, jotta siihen pääsee.

Sveitsissä Palmun tytär Emilia oli iltaisin kuuteen asti koulussa hoidossa, koska vanhemmat olivat töissä. Nyt äiti tosin on tyytyväinen, että koulupäivät ovat lyhyitä ja tyttö pääsee kotiin lepäämään, sillä suomen kielen opettelu saattaa olla raskasta. Harrastuksia on löytynyt Tuusulasta, koska paikka oli äidille tuttu.

Ranskan ja englannin kielen tukeminen koulussa olisi myös tärkeää, mutta se ei Tuusulassa onnistu. Siksi Palmu ja hänen miehensä suunnittelivat ottavansa perheeseen ranskankielisen au pairin. Korona kuitenkin sotki suunnitelmat.

– Au pairit ovat yleensä nuoria tyttöjä. En usko, että olisi kovin helppoa saada sellaista näinä aikoina, jos rajat menevät taas kiinni, ja he pelkäävät, että eivät pääse kotiin käymään.

Suomesta on tullut pankkitunnusmaa

Käytännön apua 15 vuotta ulkomailla asunut Palmu olisi tarvinnut myös suomalaisen yhteiskunnan toiminnan opetteluun: vaikka hän on korkeasti koulutettu, kauppatieteiden maisteri ja toimii talousalan asiantuntijana, suomalainen pankkitunnussysteemi on vaatinut kovaa opettelua.

– Suomesta on tullut pankkitunnusmaa, Palmu naurahtaa.

– Kaikki luulevat, että osaan hoitaa asiat, kun olen suomalainen, mutta en vain osaa. Suomessa kaikki toimii pankkitunnuksilla. Ilman niitä ei pärjää, mutta jos ne toimivat, kaikki toimii todella hienosti, hän sanoo.

Esimerkiksi sähköiset reseptit, postipakettien hakeminen koodien avulla ja palkkakuitin tulo nettipostiin olivat aivan tuntemattomia asioita.

– Ei Sveitsissä ollut mitään tuollaista. Kaikki tapahtuu täällä netissä. Reseptitkin menevät suoraan apteekkiin, eikä ryppyisiä reseptejä kanniskella jossain laukun pohjalla. Sveitsissä lääkäri kirjoitti reseptit käsin, Palmu kertoo.

Mutta sitten se tuhannen taalan kysymys: aikooko perhe jäädä Suomeen – ja Tuusulaan?

– Tällä hetkellä olemme ajatelleet jäädä Suomeen. Olemme antaneet itsellemme kaksi vuotta aikaa miettiä, palaammeko Sveitsiin, mutta todennäköisesti jäämme tänne.

Emilia Campbell aikoo antaa Charlielle ruokaa, ulkoiluttaa sitä uudelleen ja leikkiä sen kanssa. Sitten koira ottaa pikkuiset torkut, ja Emilia aikoo itsekin vähän levätä.

– Kyllä. Se on aina vähän väsyttävää.

Katso tästä taulukosta, minne suomalaiset paluumuuttajat ovat muuttaneet. Taulukossa näkyvät kaikki paikkakunnat, joihin on muuttanut yli 10 paluumuuttajaa tammi–elokuun välillä vuosina 2020 ja 2019.

Taulukkoa ladataan

Lue myös:

Jotain yllättävää tapahtuu pienissä kunnissa: puhelimet pirisevät ostajista, joille kelpaavat jopa vuosia tyhjinä seisseet syrjäiset tontit

Koronakriisi sai suomalaiset muuttamaan suurista kaupungeista maaseutumaisiin kuntiin – "Ilmiö on poikkeuksellinen", sanoo muuttoliiketutkija

Oletko muuttanut tai voisitko kuvitella muuttavasi maailmalta takaisin synnyinpaikkakunnallesi? Voit keskustella aiheesta 12.10. kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi