1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sote-uudistus

Analyysi: Sote-kritiikkiä kuunnellessa tuntuu unohtuneen, miksi sotea tehdään – myös korona osoitti, ettei tarve ole kadonnut minnekään

Poliittinen muisti on lyhyt. ”Sote-palo” on taas kerran väärin sammutettu, kirjoittaa erikoistoimittaja Tiina Merikanto.

sote-uudistus
Tiina Merikanto.
Henrietta Hassinen / Yle

Uuden sote-uudistuksen ongelmana on pidetty sitä, että nyt tehdään vain hallinnon uudistusta eikä uudisteta palveluja. Myös uudistuksen aikataulua on kritisoitu liian nopeaksi.

Kummassakin moitteessa on perää. Mutta. Eikö vuodesta toiseen ole tehty nimenomaan hallinnon uudistusta, koska juuri sellainen nyt tarvitaan? Ja kun aikataulua arvioidaan kiireiseksi, on hyvä miettiä kenen kiireestä ja minkälaisesta kiireestä nyt puhutaan.

Tarkastellaanpa uudistusta vähän pidemmällä aikaperspektiivillä ja vertaillaan sitä siihen, miten sotea viime hallituskaudella vietiin eteenpäin.

Mitä sotessa taas tehdäänkään?

Sanna Marinin (sd.) hallitus on siirtämässä vastuun sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta 21 hyvinvointialueelle, Helsingille ja HUS-yhtymälle (HUS). Uudistuksessa keskusta saa kauan kaipaamansa maakunnat, vaikka niiden nimeksi nyt tulikin hyvinvointialue. Demarit taas saavat vahvan julkisen palvelujen järjestäjän.

Demarivetoinen Antti Rinteen (sd.) hallitus sanoutui heti irti edeltäjänsä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen valinnanvapausmallista. Karille karahtaneessa mallissa yritykset olisi otettu mukaan niin, että asiakas olisi voinut valita suoraan joko yksityisen tai julkisen sosiaali- ja terveyskeskuksen.

Myös Sipilän hallituksen tavoitteleman monialaisten maakuntien aika tulee myöhemmin – jos tulee. Asiaa vasta selvitellään. Selvitystyön on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä.

Voikin sanoa, että nykyinen sote-uudistus on vain luuranko entisestä ja siksi helpompi toteuttaa.

Sote-uudistus on ollut aina hallinnon uudistus

Nyt tehtävää uudistusta on kritisoitu – oikeinkin – siitä, että se ei ole uudistus, joka parantaa vaikkapa palvelujen saatavuutta. Esimerkiksi kokoomus (siirryt toiseen palveluun)sanoo lausunnossaan, että sote-uudistus on rakenteellinen uudistus, jossa luodaan uusi hallinnollinen rakenne sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi. Puolueen mielestä esityksessä ei ole riittäviä keinoja esimerkiksi hoitoonpääsyn, palveluiden laadun tai kustannusvaikuttavuuden parantamiseksi.

Kuitenkin vuodesta toiseen, myös viime hallituskaudella, on tehty hallinnon uudistusta.

Hallinnon uudistusta on pidetty tarpeellisena, koska kunta on liian pieni järjestämään sosiaali- ja terveyspalveluja. Tavoite siirtää sosiaali- ja terveydenhuolto suurempien alueiden vastuulle, ei ole juurikaan herättänyt vastalauseita - päinvastoin. Lisäksi monet pitävät (siirryt toiseen palveluun) vielä nykyhallituksen ehdottamaa 22 aluetta liian suurena määränä.

Lääketiede ja teknologia antavat yhä parempia mahdollisuuksia hoitaa ihmisiä, mutta näiden mahdollisuuksien tarkoituksenmukainen käyttö edellyttää suurempia alueita.

Hallintoa on yritetty uudistaa toistakymmentä vuotta. Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) teki oman sote-ehdotuksensa jo vuonna 2009. Sotea tekivät myös Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin ( kok.) hallitukset vuosina 2011-2015 monin erilaisin kääntein.

Vuonna 2013 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (siirryt toiseen palveluun) (THL) julkaisi aloitteen, jossa pidettiin keskeisenä tavoitteena vahvojen palvelujärjestäjien muodostamista. Ihanteelliseksi järjestäjien määräksi THL arvioi silloin 12–15 tahoa.

Muutamaa vuotta myöhemmin, Juha Sipilän hallituksen aloitettua vuonna 2015, Tuomas Pöystin johtama selvityshenkilötyöryhmä (siirryt toiseen palveluun) taas esitti alueiden määräksi 9-12.

Sipilän hallitus päätyi poliittisen kompromissin tuloksena 18 maakuntaan, asiantuntijoiden näkemyksistä huolimatta.

Eikä hallintouudistuksen tarve ole kaikkina näinä vuosina kadonnut minnekään. Monet kunnat ovat edelleen liian pieniä vastaamaan sosiaali- ja terveyspalveluista. Varsinkin kun kehittyvä lääketiede ja teknologia antavat yhä parempia mahdollisuuksia hoitaa ihmisiä, mutta näiden mahdollisuuksien tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas käyttö edellyttää suurempia alueita.

Entäs ne palvelut?

Toki hallinnon uudistamisen lisäksi tarvitaan kipeästi myös palvelu-uudistus. Esimerkiksi hallitusohjelman kirjaus perusterveydenhuollon hoitotakuusta on kovin tarpeellinen. Hoitotakuu tarkoittaa sitä, että kiireettömään hoitoon pääsisi seitsemässä vuorokaudessa hoidon tarpeen arvioinnista.

Mutta hallintorakenteella on merkitystä myös palvelu-uudistusta tehtäessä: Toisessa hallintorakenteessa onnistumisen edellytykset ovat paremmat kuin toisessa.

Palvelu-uudistuksen käytännön toimeenpano lienee helpompaa tilanteessa, jossa organisaatioita on vähemmän ja palvelujen järjestäjät ovat riittävän suuria. Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässämme organisaatioita on vajaat pari sataa. Sote-uudistuksen jälkeen niitä olisi reilut parikymmentä.

Hallintouudistuksen tarve ei ole kaikkina näinä vuosina kadonnut minnekään.

Esimerkiksi kelpaa myös koronakriisi. Sen hoitaminen olisi voinut olla helpompaa, jos erilaisten määräysten ja suositusten toteuttajia olisi ollut vähemmän.

Nykyisen hallinnon uudistaminen on myös merkityksellistä potilaan ja asiakkaan kannalta. Hoidolla ja palveluilla on edellytykset nivoutua paremmin yhteen, jos perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoito ovat yhden johdon ja yhden budjetin alaisuudessa - siis toisin kuin nyt.

Kun sama taho vastaa potilaan koko hoitoketjusta, hänet kannattaa hoitaa mahdollisimman oikea-aikaisesti, eikä sysätä jonkun muun hoidettavaksi.

Onko hallituksen aikataulu liian tiukka?

Sote-uudistukseen on aina enemmän ja vähemmän kuulunut keskustelu aikatauluista ja kiireestä saada uudistus toteutettua. Erityisesti se leimasi Sipilän hallituksen sote-uudistuksen käsittelyä.

Marinin hallituksen sote-uudistuksen aikataulu näyttää seuraavalta:

Sote-uudistuksen aikataulu 2020–2022
Ilkka Kemppinen / Yle

Marinin hallituksen aikataulu muistuttaa kovasti Sipilän hallituksen syksyn 2016 aikataulua. Vuosiluvut vain eroavat neljällä vuodella.

Syksyllä 2016 Sipilän hallituksessa (siirryt toiseen palveluun) laskettiin, että lakipaketti voitaisiin hyväksyä kesällä 2017. Maakuntavaalit piti järjestää vuoden 2018 alussa ja vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista piti siirtyä maakunnille vuoden 2019 alusta.

Toisin kuitenkin kävi. Järjestämislaki- ja maakuntalakiesityksen (siirryt toiseen palveluun)eduskunta sai vasta maaliskuussa 2017. Lakiesitys valinnanvapaudesta (siirryt toiseen palveluun) annettiin eduskunnalle vielä paria kuukautta myöhemmin toukokuussa. Massiivinen lakipaketti olisi siis pitänyt hyväksyä eduskunnassa muutamassa kuukaudessa.

Alkuperäinen aikataulu romuttui, kuten alla olevasta kuvasta näkyy. Eivätkä aikataulut pitäneet myöhemminkään.

Näin soten aikatulut muuttuivat Sipilän hallituksen aikana.
Kuva näyttää miten Silpilän hallituksen sote-uudistuksen aikataulu siirtyi vuodesta toiseen eteenpäin. Ilkka Kemppinen / Yle

Jos vertaa Marinin ja Sipilän hallituksen aikatauluja, nykyhallituksella voi olla onnistumisen edellytykset. Sen aikataulut eivät ole – ainakaan toistaiseksi – pettäneet.

Toinen asia on, saako eduskunta käsiteltyä lakipaketin kevään aikana. Se onnistuu tai sitten ei, eduskunta ottaa sen ajan, jonka se tarvitsee.

Tuleeko alueilla liian kiire?

Lakiluonnoksessa esitettyä aikataulua on myös kritisoitu. (siirryt toiseen palveluun)Siltäkin kannalta, että alueilla valmisteluaikaa jää (siirryt toiseen palveluun) liian vähän, jos lait tulevat voimaan kesällä 2021, ja vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy uusille alueille vuoden 2023 alusta.

Valmistautumisaikaa ei ole liikaa. Toisaalta useilla alueilla takana on vuosien valmistelutyö jo edelliseltä hallituskaudella. Lisäksi Suomessa on jo seitsemän lähes koko maakunnan kattavaa kuntayhtymää, joilla on vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.

Hankalinta uudistuksen toteuttaminen lienee esimerkiksi Länsi- ja Itä-Uudellamaalla sekä Varsinais-Suomessa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri muuttuisi hallinnollisesti HUS-yhtymäksi vuoden 2022 loppuun mennessä. Potilaiden hoito ei kuitenkaan muuttuisi heti, vaan Uudenmaan neljän alueen ja Helsingin välisiä järjestämissopimuksia alettaisiin tehdä vasta vuoden 2023 alusta. Tällä sopimuksella tehtävät toiminnalliset muutokset alkaisivat näkyä viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä.

Kuinka kiireessä tätä hallintouudistusta nyt oikeasti tehdään?

Sipilän hallituksen sote-uudistuksen aikataulu oli epärealistinen alusta asti. Ensimmäisen puolen vuoden aikana sote-uudistukseen tungettiin mukaan valinnanvapausmalli, jota ei ollut ennalta virkavalmisteltu. Se kostautui. Eduskunta palautti lain kesällä 2017 uudestaan valmisteltavaksi ja aikataulut paukkuivat.

Myös valiokuntakäsittelyssä nähtiin merkillisiä vaiheita ja kummallisia käänteitä. Kaikkeen kului paljon aikaa.

Suomessa on yritetty tehdä sote-uudistusta toistakymmentä vuotta. Hallitukset ovat vuodesta toiseen puolustaneet omia uudistuksiaan – opposition vastustaessa.

Jos vertaa Marinin ja Sipilän hallituksen aikatauluja, nykyhallituksella voi olla onnistumisen edellytykset. Sen aikataulut eivät ole – ainakaan toistaiseksi – pettäneet.

Monissa puolueissa on oltu kummallakin puolella, joten kritiikissä ja politiikan teossa olisi syytä olla tarkkana. Etenkin kun vuosien saatossa hallituksen esityksissä on vakuutettu, että hallinnollinen rakenneuudistus on välttämätön tehdä.

Niiden, jotka nyt puhuvat aikapulasta tai siitä että hallintoa ei pitäisi uudistaa, olisi syytä kääntää katseensa Sipilän hallituksen aikaan ja arvioida, missä tilanteessa oltiin silloin ja ollaan nyt.

Historia opettaa – ainakin toistaiseksi nykyhallituksen kiireillä ja Sipilän hallituksen kiireillä on eroa.

Ja hallinnon uudistamisella on kiire – on ollut jo kymmenen vuotta.

Voit keskustella aiheesta 14.10. klo 23.00 asti

Lue myös:

Sote-uudistus herättää vastustusta hallituspuolueiden sisällä – kolme keskustalaista jätti eriävän mielipiteen ulkoistuksista

Mihin otan yhteyttä, kun sairastun? Pitääkö alkaa maksaa maakuntaveroa? Katso, miten sote-uudistus vaikuttaa elämääsi

Lue seuraavaksi