1. yle.fi
  2. Uutiset

Päiväkodin rakentaminen on herättänyt poikkeuksellisen suurta vastustusta Helsingissä - viimeinen näytös oli räjäytettäväksi tuomitun kallion hautajaiset

Kumpulalaiset kokevat, että kaupunki ei kuuntele aidosti asukkaita.

Helsinki
Kyltti, jossa sanotaan hyvästit Kumpulan kallioille.
Asukkaat ovat kiinittäneet päiväkotitontin työmaa-aitaan banderolleja. Kristiina Lehto / Yle

Satakunta kumpulalaista kokoontui syyskuun lopussa poikkeuksellisiin hautajaisiin.

Surutyön kohde oli Limingantien varrella sijaitseva miljardeja vuosia vanha harmaa kallio. Hautakynttilät sytytettiin alueen asukkaille tärkeän paikan muistoksi siksi, että kallio aiotaan räjäyttää.

– Se on ollut myös kyläjuhlien pitopaikka. Siellä on esiintynyt muun muassa Katri Helena ja Anna Puu, kertoo kumpulalainen Liisa Isotalo.

– Tontti on toiminut henkireikänä siitä lähtien, kun Kumpula 1900-luvun alussa rakennettiin. Minä olen lapsena leikkinyt kalliolla, samoin minun lapseni sekä lapsenlapseni. Esimerkiksi peffamäkeä voi laskea lähiluonnossa vain siellä, kertoo Isotalo.

Hiljattain kallio parturoitiin paljaaksi puista. Louhinta alkanee lähikuukausina.

Asukkaiden rakennusluvasta toukokuussa jättämää valitusta käsitellään parhaillaan hallinto-oikeudessa. Kesällä hallinto-oikeus hylkäsi aloittamisluvasta tehdyn valituksen. Sen vuoksi valmistelevia töitä on jo tehty, muun muassa puut on kaadettu.

Jos rakennusluvasta tehty valitus hylätään, nousee paikalle lähes nelikerroksisen talon korkuinen 150-paikkainen päiväkoti.

Kynttilöitä Kumpulan kallion työmaan edessä.
Asukkaat viettivät kallion jäähyväistilaisuutta 27.9.2020. Kumpulalaiset toivat paikalle hautakynttilöitä.Kristiina Lehto / Yle

Hautajaiset olivat toistaiseksi viimeinen näytös päiväkodin rakentamisen vastustamisessa.

"Kaupunki ei ole kuunnellut meitä"

Kumpulalaiset ovat yrittäneet estää päiväkodin rakentamisen kallion paikalle eri tavoin puolentoista vuoden ajan. Asukkaat kertovat, että he eivät vastusta päiväkotia, vaan nimenomaan kallion tuhoamista.

– Olemme alusta lähtien ehdottaneet, että päiväkoti rakennettaisiin vieressä olevalle hiekkakentälle, jossa oli 90-luvulla väliaikainen koulu ja kallio säilyisi lasten leikkipaikkana, kertoo Isotalo.

Asukkaat kokevat, ettei kaupunki ei ole kuullut heitä. Hiljattain kumpulalaiset ojensivat kaupungin edustajalle adressin, johon oli kirjoitettu 370 nimeä. Se oli kumpulalaisten tyytymättömyyden ilmaus epäonnistuneesta yhteistyöstä.

– Pöyristyttävää, kun sanotaan, että kaupunki haluaa osallistaa ihmisiä. Meidän kokemuksemme on, ettemme todellakaan ole tulleet kuulluiksi. Kaupunki on koko ajan vedonnut neljännesvuosisata sitten tehtyyn kaavaan ja siihen, että nyt on niin kiire, että pitää jo ruveta tekemään. Kuulostaa järjettömältä, kun on miljardeja vuosia vanha kallio. Mikä helkutin kiire sen räjäyttämisellä olisi, puuskahtaa Isotalo.

Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho tyrmää väitteet siitä, että asukkaita ei olisi kuultu.

– Kuuleminenhan ei tarkoita sitä että saa aina tahtonsa läpi, vaan sitä että osapuolet ovat tietoisia mitä ollaan tekemässä ja mitä on taustalla. Mihin pyritään ja minkä takia. Tässä tapauksessa aikataulukysymys oli kovin kriittinen. Ehkä me ei olla oltu tuossa niin fiksuja tai etupainotteisia naapuruston kanssa.

Banderolli Kumpulan kallion työmaa-aidassa.
Alueen asukkaat ovat sitä mieltä, että vuorovaikutus kaupungin kanssa ei toimi. Kristiina Lehto / Yle

Virkamiehet: päiväkotia tarvitaan pian

Kaikki on mennyt lain mukaan, mutta se ei asukkaita lohduta. Kumpulan kalliotontilla on voimassa vuonna 1996 laadittu kunnallisessa päätöksenteossa asukkaiden kanssa vuorovaikutuksessa laadittu asemakaava, joka osoittaa käyttötarkoitukseksi päiväkodin.

– Oletettavasti voidaan pohtia, ketä silloin loukattaisiin, jos päädyttäisiin sijoittamaan koulut ja päiväkodit joihinkin muihin paikkoihin kuin mihin ne on alunperin suunniteltu, miettii tekninen johtaja Kari Pudas Kaupunkiympäristön toimialalta.

Virkamiesten mukaan kaavaprosessia ei ole edes realistista käynnistää uudelleen, koska päiväkoti tarvitaan vajaan kahden vuoden päästä. Silloin päättyy päiväkotina tällä hetkellä toimivan tilapäistilan käyttö.

Jos päiväkodille etsittäisiin uusi tontti, sen toteutuminen kaavaprosesseineen lykkäisi hanketta useilla vuosilla, arvioi tekninen johtaja Kari Pudas Helsingin kaupungilta.

– Tunnistamme kyllä asukkaiden tuskan, mutta ei olla tiedostettu muita ratkaisuja tähän asiaan. Uuden paikan kaavoittaminen kestäisi ainakin neljä ja puoli vuotta. Valitusten kautta siihen tulisi vielä vuosia lisää, arvioi tekninen johtaja Pudas.

Myös Keskuspuistossa Pirkkolassa kaupunkilaiset ryhtyivät toimiin lähiluonnon säilymiseksi vasta, kun urheiluhallin rakennustyöt olivat käynnistymässä.

Onko jokin muuttunut? Onko lähiluonnosta tullut kaupunkilaisille aiempaa tärkeämpi?

– Päiväkodin vastustus Kumpulassa on kyllä poikkeuksellisen suurta, mutta se että muutokset omassa elinympäristössä koetaan haastaviksi, ei ole mikään uusi ilmiö. Kun totutaan johonkin näkymään ja siihen tuleekin jotain eteen, se aiheuttaa pahaa mieltä, sanoo toimialajohtaja Aho.

Pirkkolassa urheiluhallin kaava oli tehty vuonna 2014, Kumpulan päiväkodin jo vuonna 1996.

– Meillä on jonkin verran alueita, joissa kaavojen mukaiset tontit eivät ole lähteneet heti rakentumaan ja alueen asukkaat ovat niillä oleskelleet ja leikkineet ja sitten kun niille aletaan rakentamaan, se herättää pettymyksiä, kertoo kaupunkiympäristön toimialajohtaja Aho

– Pidän kyllä positiivisena asiana, että kaupunkilaiset ovat aktiivisia ja seuraavat mitä ympäristössä tapahtuu ja ottavat kantaa. Siitä syntyy tietysti konflikteja ja niitä täytyy eri konsteilla taklata.

Kumpulan kallioiden työmaa.
Viime viikkojen aikana kalliolta on kaadettu valmistelevina töinä kaikki puut. Kristiina Lehto / Yle

Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho katsoo Kumpulan ja Pirkkolan tapausten osoittavan, että vuorovaikutusta kaupunkilaisten kanssa pitää edelleen parantaa.

– Se ei voi tarkoittaa sitä, että keskusteltaisiin siitä toteutuuko hanke vai ei, mutta eri osapuolet olisivat syvemmin tietoisia siitä, mitä on tulossa ennen kuin ryhdytään louhimaan. Viestintää, vuorovaikutusta ja tapaamisia paikan päällä, luettelee toimialajohtaja Aho.

Lähiluonnon merkityksen kasvaminen kaupungin tiivistyessä vaatii enemmän myös viestinnältä ja vuorovaikutukselta, tiedostaa toimialajohtaja Aho.

Tulevien rakennushankkeiden osalta kaupunki lupaa kehittää vuorovaikutusta asukkaiden kanssa.

– Jos onnistutaan huonommin, siitä opitaan ja yritetään olla parempia. Suunnittelemme kaupunkia kaupunkilaisille ja heidän kanssaan, vakuuttaa toimialajohtaja Aho.

Lue lisää:

Helsinki on valmis neuvottelemaan kiistellyn Keskuspuiston urheiluhallin uudesta paikasta – Halliyrittäjä: "Suojellaanko mieluummin sammalta kuin lapsia?"

Lue seuraavaksi