1. yle.fi
  2. Uutiset

Saaristolainen Kari Saramo on hakenut 20 vuotta tukea kulkemiseen – "Seuraavaksi haastan valtion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen"

Ely-keskus myöntää, että saaristolaisia ei kohdella tasapuolisesti.

saaristoliikenne
Kauppareissu jäälautoilla saaristossa
Kauppareissu jäälautoilla saaristossa

UusikaupunkiKari Saramo asuu vaimonsa kanssa Iso-Hylkimys-nimisellä saarella Uudenkaupungin saaristossa noin 12 kilometrin päässä Uudenkaupungin keskustasta.

Saramo tekee muun muassa vedenalaisia luotauskuvauksia ja siihen liittyvää laitteiden tuontia ja myyntiä. Ympärivuotinen liikkuminen asioille kaupunkiin aiheuttaa vaaratilanteita varsinkin kelirikkoaikaan, kun pariskunta joutuu turvautumaan potkukelkkaan.

– Noin 20 vuotta sitten näin Turun Sanomissa ilmoituksen, että saaristossa asuvat voivat hakea tukea kulkemiseensa. Merenkulkupiiri Helsingissä ilmoitti, että saamme tukea, mutta sitä pitää hakea Turusta. Lähetin hakemuksen siis sinne, kertoo Saramo.

Kari Saramo kotinsa pihalla Uudenkaupungin saaristossa.
Kari Saramo kotinsa edustalla Iso-Hylkimys-nimisellä saarella. Elämä on helpottunut, kun juomavettä ei tarvitse enää tuoda mantereelta. Kaupassa täytyy silti käydä.Minna Rosvall / Yle

Hakemuksia palloteltu vuosikausia

Kari Saramo odotti vastausta merenkulkupiiriltä hakemukseensa muutaman vuoden. Sitten selvisi, että hakemuspaperit olivat kadonneet Turussa.

Hän lähetti uuden hakemuksen ja lopulta ilmoitettiin, että heitä ei tueta.

Kari Saramo perustelee tuen saamista Uudenkaupungin saaristoon sillä, että se auttaisi myös muita kuin häntä ja hänen vaimoaan asumaan saaristossa. Samalla alueella on yrittäjiä, jotka hyötyisivät tuesta.

Saramo valitti asiasta myös korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja on lisäksi kirjoittanut asiasta tasa-arvovaltuutetulle.

– Korkeimman hallinto-oikeuden perusteluna oli, ettei yksityishenkilölle voi maksaa tukea. Eikä tämä ole tasa-arvoasia. Tätä on nyt palloteltu ja pyöritelty. Olen ottanut yhteyttä myös poliitikkoihin. Aina kun liikenneministeri puhuu televisiossa ihmisten tasa-arvoisesta kohtelusta ja tasa-arvoisista palveluista, olen laittanut viestin. Harvoin on vastauksia tullut. Seuraavaksi haastan valtion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, Saramo sanoo.

Kari Saramo kahvipöydän ääressä Uudenkapungin saaristossa.
Saramo on lähettänyt eri viranomaisille tasaisesti hakemuksia ja valituksia 20 vuoden ajan. Välillä into hiipuu, mutta uusia yhteydenottoja viranomaisiin on taas jo mielessä.Minna Rosvall / Yle

Pariskunta on pyytänyt apua myös merivartiostolta, joka partioi säännöllisesti lähistöllä. Sieltä on viime vuosina sanottu, ettei saaristolaisten kuljettaminen kuulu heidän tehtäviinsä. Se kuuluu heidän mukaansa muille viranomaisille.

– Kuuluuhan heidän tärkeimpiin tehtäviinsä onnettomuuksien ennalta estäminen, pohtii Saramo.

Kelirikkoaikaan selviytyminen ollut hiuskarvan varassa

Kari Saramon tärkein peruste tuen saamiselle on turvallinen kulkeminen kelirikkoaikaan. Saramo kuvasi maaliskuussa 2019 pariskunnan matkaa heikoilla jäillä.

Välillä Saramo heittää köyttä avuksi puolisolleen, jotta tämä uskaltautuu jäälattojen yli potkukelkallaan.

– Jää olisi voinut murtua jalan alla milloin vain ja olisi ilman tukena ollutta potkukelkkaa todennäköisesti murtunutkin. Meillä on ollut hyvä varjelus. Monta kertaa selviytyminen on ollut hiuskarvan varassa. Jos lautta olisi murtunut altamme, ei enää mitään kuljetusapua tarvittaisikaan, kertoo Saramo.

Kari Saramo ohjaa venettään Uudenkaupungin saaristossa.
Kari Saramo on paljon merellä yritystoimintansa vuoksi.Minna Rosvall / Yle

Kun kantava jää ei ulotu heidän rantaansa saakka, he kulkevat avoveneellä laivojen rikkomaa väylää. Silloin he joutuvat kulkemaan huomattavasti pidemmän matkan, jolloin eteneminenkin on hidasta ja matka jatkuu kauan.

– Joulu–tammikuussa päivät ovat lyhyitä ja joudutaan kulkemaan pimeässä. Jos laiva tulee vastaan, emme pysty väistämään tai vaarana on, että laivat eivät huomaa meitä, kertoo Saramo.

Kartta Uudenkaupungin saaristosta.
Iso-Hylkimys sijaitsee noin 12 kilometrin päässä Uudestakaupungista.Yle

Pariskunnan elämä on helpottunut viime aikoina, sillä saareen saatiin vesi. Aiemmin juomavesi piti raahata yli jään. Kaupungissa pitää kuitenkin käydä hakemassa ruokaa ja postissa.

– Postin kanssakin on ollut ongelmia. Viranomaiskirjeitä lähetetään Lokalahdelle, sillä se on virallinen kiinteistömme osoite, vaikka virallinen postiosoitteemme on Uudessakaupungissa. Kirjeitä katoaa välillä tai niitä tulee myöhässä. Lokalahdella ei ole palveluita, joita tarvitsemme, joten käymme tavallisesti Uudessakaupungissa ja haemme postimme sieltä. Meidän ei ole mahdollista pitää kahdessa eri rannassa autoja ja käydä molemmilla postilaatikoilla, kertoo Saramo.

Näkymä Uudenkaupungin saaristosta rannasta kohti merta.
Tästä rannasta lähdetään joko veneelllä tai potkukelkalla kohti kaupunkia.Minna Rosvall / Yle

Ely-keskus myöntää tuen jakamisen vaikeudet

Saaristoliikenteen asiantuntija Jari Nieminen Varsinais-Suomen ely-keskuksesta kertoo, että valtio järjestää yhteysalusliikennettä saariston kehityksen edistämisestä annetun lain nojalla (siirryt toiseen palveluun). Lain mukaan on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakinaisella väestöllä on käytettävissään asumisen, toimeentulon ja välttämättömän asioinnin kannalta tarpeelliset liikenne- ja kuljetuspalvelut.

Niiden pitää olla mahdollisimman joustavat ja ilmaiset tai hinnaltaan kohtuulliset.

Lain kirjaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että valtion on ehdottomasti järjestettävä kuljetuksia saariin, joissa on vakituisia asukkaita.

Niemisen mukaan valtio tukee vakituista asumista saaristossa ostamalla yhteysalusliikennettä eri reiteille. Yhteysalusliikenne koostuu reiteistä, joita on tällä hetkellä 14 kappaletta Saaristomerellä ja Suomenlahdella.

Valtaosa näistä reiteistä on Saaristomerellä, mutta reittejä on myös Suomenlahdella, Uudenmaan ja Kymenlaakson maakuntien alueilla. Reiteillä on hyvin pitkä, historiallinen tausta. Yhteysalusliikennettä varten myönnetään valtion talousarviossa noin 19 miljoonan euron määräraha vuosittain.

Nieminen tunnustaa, että kuljetusten tukemiseen liittyy hankaluuksia, koska tukea ei voida myöntää suoraan yksityishenkilöille.

Viimeksi 2010-luvun alussa selvitettiin, että Suomessa on merialueilla noin sata saarta, joissa asuu henkilöitä, jotka eivät ole koskaan saaneet mitään kuljetuspalvelua valtiolta.

– On perusteltua kysyä, onko tämä tasa-arvoista. Saaristolaissa puhutaan saariston vakinaisen väestön kuljetustarpeiden täyttämisestä ja meillä on yhteysalusreittien piirissä saaria, joissa ei enää vakituisia asukkaita ole, kertoo Nieminen.

Nieminen myöntää siis, että joissakin saarissa kuljetusta saavat pelkät mökkiläiset. Saavutettuja etuja on kuitenkin hänen mukaansa vaikea karsia pois.

Jari Nieminen
Saaristoliikenteen asiantuntija Jari Nieminen lupaa keskustelevansa Uudenkaupungin saariston asukkaiden tilanteesta kaupungin kanssa. Arkistokuva.Jari Hakkarainen / Yle

Miksi sitten Örön asukkaat saavat kuljetusta?

Entinen puolustusvoimien saari Örö avattiin matkailijoille vuonna 2015, ja sinne on muuttanut myös vakituisia asukkaita. Miksi sitten esimerkiksi heille turvataan huoltoliikenne ympäri vuoden?

Saaristoliikenteen asiantuntija Jari Nieminen kertoo, että Örö on esimerkki saaresta, jonne aloitettiin valtion yhteysalusliikenne vasta noin viisi vuotta sitten. Liikenne on alusta alkaen ollut kerran viikossa tapahtuvaa huoltoliikennettä ja esimerkiksi Metsähallituksella oli oma merkittävä roolinsa siinä, että liikenne saareen ylipäätään aloitettiin.

Saaressa on tällä hetkellä 6 tai 7 vakituista asukasta.

– Liikenteen aloittaminen Öröön ei olisi ollut mahdollista, jos alueella ei valmiiksi olisi ollut yhteysalusliikennereittiä. Saari lisättiin Hiittisten reitillä operoivan yhteysalus Stellan reittiin. Vastaava ei esimerkiksi tässä Uudenkaupungin tapauksessa onnistu, koska alueella ei ole yhteysalusreittiä, jota voitaisiin vain laajentaa, kertoo Nieminen.

Ely-keskus lupaa käydä keskustelua Uudenkaupungin kanssa

Saaristoliikenteen asiantuntija Jari Nieminen kertoo, että käynnissä on valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu. Varsinais-Suomen ely-keskus on pitänyt siellä esillä, että yhteysalusliikenteen järjestämisperusteet olisi saatava aiempaa selvemmiksi – eli keiden liikkumista valtio tukee ja keiden ei.

– Talousarviomomentissa, mistä tämä yhteysalusliikenteen raha tulee on hyvin tarkasti kuvattu, mihin rahaa saa käyttää. Emme voi antaa yksityishenkilölle suoraan rahaa, että hän hoitaisi omat kuljetuksensa. Kunnalla on mahdollisuus tukea kuntalaisia ja heidän liikkumistaan, mutta tällaista traditiota ei käsittääkseni juurikaan enää missään kunnassa ole. Valtio hoitaa kuljetustuen tai ei kukaan, kertoo Nieminen.

Nieminen lupaa, että ely-keskus tulee käymään keskusteluja Uudenkaupungin kanssa siitä, miten Uudenkaupungin saaristossa asuvien tilannetta voitaisiin parantaa.

– Selvitin, että siellä on muutamia saaria, jotka ovat tämän saaren kanssa samassa tilanteessa. Jotta uusi yhteysalusreitti voitaisiin perustaa, tulisi tarvetta olla huomattavasti enemmän ja yhteysaluksia varten pitäisi olla viralliset väylät ja sopivat laiturit, kertoo Nieminen.

”Ei saa valittaa, jos yhteysalus on 15 minuuttia myöhässä”

Kari Saramo seuraa luonnollisesti median kirjoittelua saariston asioista. Häntä harmittaa, kun jotkut valittavat yhteysalusten olevan myöhässä.

– Ei saa valittaa, jos yhteysalus on 15 minuuttia myöhässä, jos saa ilmaista palvelua. Olen joskus miettinyt, pitäisikö meille ottaa joku koululainen asumaan. Silloin kuljetus järjestyisi, pohtii Saramo.

Kari Saramo katselee veneeltään Kirstan väylän suuntaan.
Iso-Hylkimyksen takana näkyy jo aavaa merta. Jäät voivat lähteä nopeasti, kun tuuli pääsee puhaltamaan avomerellä. Hyvällä säällä horisontissa siintää Isokarin majakka ja kangastuksena voi nähdä vaikka Ruotsiin asti.Minna Rosvall / Yle

Saramo ymmärtää, että hänen asuinpaikkansa ympäristöön ei tietenkään voi eikä tarvitse järjestää yhteysalusliikennettä. Liikenne pitäisi hänen mielestään järjestää taksipalveluina. Kuljetukset voisi tarpeiden mukaan tilata joltakin paikalliselta yrittäjältä, jolla on olosuhteisiin sopiva kalusto ja jonka kanssa ely-keskus tekisi sopimuksen pyytämiensä tarjousten pohjalta. Näin on hänen mukaansa joillakin alueilla osattu toimia.

Saramon mukaan kenellekään ei kuuluisi ilmainen kuljetuspalvelu. Hän olisi valmis maksamaan linja-autotaksan verran kulkemisestaan.

– Onhan syrjäseuduilla maalla sellaisia paikkoja, joista ihmiset ovat joutuneet muuttamaan pois, kun linja-autot eivät enää kulje.

Paras ratkaisu heille olisi Saramon mukaan ilmatyynyaluskyyti kelirikkoaikaan esimerkiksi kerran viikossa.

– Jos ilmatyynyaluskyyti kilpailutettaisiin, joku yrittäjä voisi hankkia kyseisen kulkuvälineen. Hän voisi kuljettaa sillä myös turisteja ja mökkiläisiä saaristoon maksua vastaan. Ilmatyynyalus on niin kallis, että itse en voi sellaista hankkia yksityishenkilönä meille, kertoo Saramo.

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 21.10. kello 23.

Lue lisää:

Örön saari sai vakituiset asukkaat – "Täällä ei kuulu moottorin ääntä, täällä on tilaa hengittää"

Lue seuraavaksi