1. yle.fi
  2. Uutiset

Yle tutki: Sähkön siirtohintojen raju nousu johtui yllättävästä syystä – valvojan tekemä muutos koitui kalliiksi kuluttajille

Hinnankorotuksia on perusteltu myrskyihin varautumisella. Selitys kattaa vain murto-osan siirtolaskujen paisumisesta.

Sähkölasku
Seppo Hänninen, hallituksen jäsen, Lohjan seudun omakotiyhdistys
Lohjalaisella Seppo Hännisellä kului viime vuonna sähköä 25 000 kilowattituntia. Tämä tarkoitti yhteensä 3 500 euron sähkölaskua, sisältäen siirtohinnan, energian osuuden sekä verot. Rami Moilanen / Yle

Lohjalainen Seppo Hänninen lämmittää omakotitaloaan sähköllä. Lämpöä tuo tupaan myös suuri takka keittiön ja olohuoneen välissä.

Kun Hännisen puheita kuuntelee, alkaa tuntua, että mies tuikkaisi tuleen mielellään myös nipun sähkönsiirtolaskuja.

Niitä lojuu pöydällä iso nivaska. Hänninen maksoi viime vuonna sähkönsiirrosta verkkoyhtiölle 2 300 euroa veroineen.

Hän laskee, että verkkoyhtiö Carunan alueella hinnat ovat nousseet yli kolmanneksen niistä ajoista, kun valtioenemmistöinen Fortum vielä omisti verkot.

Hänninen on Lohjan seudun omakotiyhdistyksen aktiivi ja tietää, että siirtohintojen taso sapettaa muitakin pientaloasujia ja mökkiläisiä.

– Sähköenergian osuuden voit kilpailuttaa, mutta siirtomaksuihin ei ole minkäänlaista pelivaraa tavallisella ihmisellä, hän tiivistää tuskan.

Sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa, koska rinnakkaisia verkkoja ei ole. Taloustieteilijät puhuvat luonnollisesta monopolista.

Hänninen on kysellyt verkkoyhtiö Carunalta toistuvasti, mistä siirtohintojen korotukset johtuvat. Vastaus on kuulunut: hinnat nousevat, koska yhtiö rakentaa myrskynkestäviä sähköverkkoja, kuten maakaapeleita.

Samaa viestiä toistavat muutkin verkkoyhtiöt, poliittiset päättäjät ja sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelua valvova viranomainen Energiavirasto.

On aika ravistella tätä myyttiä.

Ylen selvitys paljastaa, että myrskyjen varalta tehtävät investoinnit selittävät vain murto-osan viime vuosina nähdyistä siirtohintojen korotuksista.

Tapani-myrsky pelästyttää päättäjät

Palataan ajassa taaksepäin joulunpyhiin vuonna 2011. Suomalaiset retkottivat kotisohvillaan sulatellen joulupöydän antimia.

Rauha rikkoutui tapaninpäivänä. Suomen yli pyyhkäisi peräkanaa kaksi myrskyä, Tapani ja Hannu. Ne runnoivat tolkuttoman määrän puita nurin sähköverkkojen päälle.

Sähköttä oli pahimmillaan 400 000 asiakasta tunneista päiväkausiin. Seppo Hännisen kotitalosta sähköt katosivat kolmeksi päiväksi. Ei lämpöä, ei juoksevaa vettä, ei toimivaa vessaa.

Poliittiset päättäjät säikähtivät myrskyn vaikutuksia. Hallitus laati pikavauhdilla lakiesityksen, joka asetti tiukat ylärajat sille, kuinka kauan sähkökatko saa kestää.

Sähkölinjojen päälle kaatuneita puita.
Tapani- ja Hannu-myrsky saivat aikaan vakavia sähkökatkoja eri puolilla maata vuoden 2011 lopulla. Arkistokuva.Yle

Eduskunta hyväksyi sähkömarkkinalain muutoksen vuonna 2013. Laissa oli siirtymäaika vuoteen 2028 saakka, mutta sähköverkkoyhtiöille tuli silti kiire laatia suunnitelmia myrskyjen varalta.

Edessä oli yli kolmen miljardin euron ylimääräiset investoinnit. Käytännössä tämä tarkoitti usein ilmassa kulkevien johtojen kaivamista maan sisään.

Yritykset valittivat kovaan ääneen. Ne vaativat Energiavirastoa korottamaan tuottoprosenttia, jolla valvotaan verkkoyhtiöiden hinnoittelua.

Valvontamalli muuttuu

Myös Energiavirastoa huoletti, miten heikoimmassa asemassa olevat maaseutuyhtiöt selviäisivät eduskunnan vaatimuksista ja mittavista investoinneista.

Virasto alkoi valmistella muutoksia kahden seuraavan valvontajakson ajalle, vuosille 2016–2019 ja 2020–2023. Virasto kuuli laajasti yrityksiä, tutkijoita, sähkönkäyttäjiä ja teetti selvityksiä konsulttiyrityksillä.

Työn tuloksena Energiavirasto teki useita muutoksia valvontamalliin ja laskentamenetelmiin. Merkittävin yksittäinen muutos oli verkkoyhtiöiden valvonnassa käytettävän tuottoprosentin nousu noin 5:stä 7,4:ään.

Kuulostaa vaatimattomalta, mutta tuottoprosentin muutoksella oli valtava merkitys. Tuottoa kun ammennetaan prosenttiluvun perusteella sähköverkoista, joiden arvo 20 miljardia euroa.

Asiakkaiden näkökulmasta olennainen kysymys on se, miten muutos vaikutti verkkoyhtiöiden sallittuun liikevaihtoon. Sallittu liikevaihto tarkoittaa suomeksi sitä, kuinka paljon verkkoyhtiö saa enimmillään kerätä asiakkailta maksuja vuodessa.

Tuottoprosentin muutos käynnisti monimutkaisen ketjureaktion. Mutkia oikoen voidaan sanoa, että verkkoyhtiöt saivat kerätä selvästi aiempaa isomman tuoton verkkoihin sitoutuneelle pääomalle. Se taas korotti sallittua liikevaihtoa, mikä puolestaan antoi luvan nostaa siirtomaksuja.

Energiavirasto arvioi etukäteen, että valvontamallin muutos sallisi yhtiöiden nostaa hintoja 15–20 prosenttia.

Pieleen meni.

Grafiikka näyttää valvontamallin muutoksen ja myrskyinvestointien vaikutuksen sähköverkkoyhtiöiden sallittuun liikevaihtoon 2015-2018
Sallittu liikevaihto tarkoittaa käytännössä sitä, kuinka paljon verkkoyhtiöt saavat enimmillään kerätä vuodessa asiakasmaksuja. Kuvassa prosenttimuutokset kuvaavat sallitun liikevaihdon kasvua edeltävään vuoteen verrattuna. Vuosien 2015 ja 2016 välillä muutosta selittää ennen kaikkea valvontamallin muutos. Vuosina 2017 ja 2018 valvontamalli pysyi ennallaan, mutta investoinnit jatkuivat voimakkaina, jolloin sallitun liikevaihdon kasvussa näkyy myrskyvarmuusinvestointien vaikutus.Samuli Huttunen / Yle

Yle tutki 13 siirtoyhtiön julkiset valvontatiedot neljän vuoden ajalta.

Analyysi paljastaa, että valvontamallin muutos johti heti ennennäkemättömään harppaukseen verkkoyhtiöiden luvassa kerätä rahaa asiakkailta.

Yhteenlaskettuna yhtiöiden sallittu liikevaihto nousi keskimäärin 38 prosenttia vuodenvaihteessa 2015–2016, siis yhdessä yössä.

Euroissa muutos tarkoitti sitä, että verkkoyhtiöt saivat tehdä halutessaan yhteensä 330 miljoonan euron tasokorotuksen hintoihin vuodesta 2016 alkaen.

Seuraavina vuosina tuottoprosentti alkoi pienentyä korkojen laskun vuoksi. Tästä huolimatta verkkoyhtiöille syntyi uutta korotusvaraa hintoihin kolmessa vuodessa yhteensä yli 900 miljoonaa euroa.

Esimerkiksi verkkoyhtiöt Kajave ja Elenia saivat mahdollisuuden lähes 40 prosentin korotuksiin. Pienin korotusvara tarjoutui maaseutuyhtiö Parikkalan Valolle, joka sekin sai nostaa hintoja lähes neljänneksen vuoden 2015 tasoon verrattuna.

Eniten hintoja sai halutessaan nostaa Caruna Oy, jopa 47 prosenttia, vuosina 2015–2016.

Moni yhtiö iski kimppuun kuin sika limppuun.

Sähkön siirtohintojen kehitys 2010-2019
Samuli Huttunen / Yle

“Mopo karkaa käsistä”

Valvontamallin muutos näkyi kuluttajien kukkarossa heti vuoden 2016 alussa. Tammikuun aikana kymmenkunta verkkoyhtiötä eri puolilta maata ilmoitti siirtohintojen nostamisesta.

Kovin kohu nousi Caruna-konsernin korotuksista. Yhtiö julkaisi tammikuun 18. päivä tiedotteen (siirryt toiseen palveluun), jossa se kertoi aikeistaan nostaa siirtohintoja Caruna Oy:n alueella keskimäärin 27 prosenttia.

Luvussa oli mukana sähkövero, joka laimensi korotusprosenttia. Todellinen siirtohinnan nousu oli 40 prosentin luokkaa, kirjoitti Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) tuolloin. Caruna joutui myöhemmin pienentämään kertakorotusta kuluttaja-asiamiehen vaatimuksesta.

Eivät muutkaan kursailleet:

  • 13 verkkoyhtiön toteutunut liikevaihto harppasi keskimäärin neljänneksen muutoksen astuttua voimaan vuonna 2016
  • vuosien 2015–2018 välillä toteutunut liikevaihto kasvoi keskimäärin lähes 43 prosenttia
  • yhtiöt keräsivät asiakkailta uutta liikevaihtoa yhteensä 850 miljoonan euron edestä vuosina 2015–2018

Sama kehitys näkyy myös Energiaviraston omissa tilastoissa. Tavallisen kerrostalohuoneiston sähköveroton siirtolasku oli vuonna 2018 noin 30 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2015.

Sähköllä lämmittävän pientaloasujan kohdalla nousu oli 23 prosentin luokkaa.

Grafiikka näyttää 13 sähköverkkoyhtiön toteutuneen liikevaihdon 2015-2018
Verkkoyhtiöiden toteutunut liikevaihto tarkoittaa käytännössä lähinnä asikasmaksuja. Kuvassa näkyvään muutokseen voivat pieniltä osin vaikuttaa myös asiakasmäärän kasvu ja siirretyn sähkön määrä, mikä vaihtelee erityisesti talven kylmyyden perusteella.Samuli Huttunen / Yle

Mikä sitten oli verkkojen rakentamisen vaikutus hintoihin?

Kysymykseen voidaan vastata jälleen kerran yhtiöiden sallitun liikevaihdon kautta.

Kun yhtiö korvaa esimerkiksi ilmajohtoja uudella maakaapelilla, verkon arvo kasvaa ja tämä mahdollistaa asiakasmaksujen korotukset.

Tilanne erottuu selvästi aineistosta vuosien 2016–2018 kohdalla. Tuolloin valvontamalli pysyi ennallaan, mutta verkkojen rakentaminen kiihtyi.

Tulosten mukaan 13 yhtiön verkkoinvestoinnit aiheuttivat siirtomaksuihin keskimäärin vajaan neljän prosentin vuotuisen korotustarpeen ja -mahdollisuuden vuosina 2016–2018.

Tämä tuli siis valvontamallin huiman tasokorotuksen päälle. Käytännössä asiakkaat joutuivat maksamaan sekä valvontamallin muutoksesta että investoinneista.

Parikkalan Valo Oy:n asentajat muuntajatyömaalla.
Sähköyhtiöt ovat uusineet verkkoja runsaasti viime vuosina. Tämä on vähentänyt sähkökatkoja. Kuvassa Parikkalan Valo Oy:n asentajat muuntajatyömaalla vuonna 2019.Kari Saastamoinen / Yle

Energiavirasto vastaa kritiikkiin

On aika mennä valvovan viranomaisen juttusille.

Energiavirastossa verkkoyhtiöiden valvonnasta vastaa johtaja Veli-Pekka Saajo. Hänen mukaansa viraston oli pakko varmistaa, että kaikki 77 verkkoyhtiötä saavat riittävästi tulorahoitusta asiakasmaksuista verkkojen myrskynkestävyyden vahvistamiseen.

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että valvontamallin muutos mitoitettiin heikoimman lenkin mukaan. Isolle osalle verkkoyhtiöistä avautui samalla pohjaton hunajapurkki.

Esimerkiksi kaupunkiyhtiöt saivat nostaa hintoja kymmeniä prosentteja, vaikka niiden verkot olivat pääosin valmiiksi säältä suojassa katujen alla.

Caruna Espoo paini omassa luokassaan. Yhtiön toteutunut liikevaihto nousi 109 prosenttia vuosina 2015–2018, vaikka sen investoinnit olivat ajanjaksolla keskimäärin selvästi alle poistojen. Suomeksi sanottuna verkkojen rakentamisbuumia ei näkynyt, eikä sellaiselle ollut kaupunkiyhtiössä tarvettakaan.

Saajo painottaa, että laki edellytti Energiavirastoa kohtelemaan verkkoyhtiöitä tasapuolisesti. Kaikkia yhtiöitä oli valvottava samoilla pelisäännöillä tai muutoin Energiavirasto olisi löytänyt itsensä markkinaoikeudesta.

Veli-Pekka Saajo, johtaja, Energiavirasto
Johtaja Veli-Pekka Saajo sanoo, että sähkökatkot ovat Suomessa vähentyneet myrskyvarmuusinvestointien myötä. Tämän osoitti esimerkiksi syyskuinen Aila-myrsky. Rami Moilanen / Yle

Energiavirasto arvioi, että valvontamallin muutos nostaisi yritysten sallittua liikevaihtoa 15–20 prosenttia. Tämä on puolet vähemmän kuin mitä Ylen laskelma todistaa.

Saajo uskoo edelleen, että verkkoyhtiöiden sallitun liikevaihdon kasvu voisi mahtua Energiaviraston ennakoimaan arvioon. Laskelmaa tai selvitystä hänellä ei väitteen tueksi ole. Arviota horjuttaa myös se, että kolme merkittävää verkkoyhtiötä on vahvistanut Ylen lukujen täsmäävän heidän omiin laskelmiinsa.

Sen Saajo myöntää, että ennustaminen oli vaikeaa.

– Meillä ei ollut kristallipalloa varmistaa, minkä verran rahoitusta tarvitaan. Oli tiettyjä suuntia ja näkemyksiä sekä asiantuntijoiden arvioita asiasta. Tietty vaikeus siinä on ollut, Saajo sanoo.

Energiavirasto valvoo neljän vuoden jaksoissa, etteivät yritykset kerää ylihintaa asiakkailta. Nyt kuitenkin rima nousi pilviin.

Pyysimme myös Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professoria Pertti Järventaustaa tutustumaan Ylen analyysiin.

Professori vahvistaa, että valvontamallin aiheuttama muutos hinnoitteluun oli mittakaavaltaan ennennäkemätön.

– Oletettavasti valvontamallin muutoksen aiheuttamaa kokonaisvaikutusta ei tunnistettu Energiavirastossa täysin. Tuskin näin merkittävää muutosta olisi tehty, jos se olisi tiedostettu, Järventausta arvioi.

Järventaustan mukaan Energiavirasto näyttää huolehtineen verkkoyhtiöistä, mutta unohtaneen asiakkaat, kuten kotitaloudet ja yritykset.

– Viranomainen katsoi asiaa hyvin vahvasti verkkoyhtiöiden näkökulmasta, jotta mahdollistetaan verkkoinvestoinnit ja täytetään toimitusvarmuusvaatimukset. Nyt unohtui tehdä kokonaistarkastelu, mihin tämä johtaa asiakkaan päässä.

Pertti Järventausta
Sähkön siirtohinta on iso kustannus monelle yritykselle ja siksi asiaa pitäisi katsoa myös teollisuusyritysten kustannuskilpailukyvyn näkökulmasta, sanoo professori Pertti Järventausta. Kuva on otettu kesällä 2020 Lempäälästä. Jani Aarnio / Yle

Verkkoyhtiöt puolustavat muutosta

Kysytäänpä vielä firmojen kantaa.

Tässä kohtaa on syytä painottaa, että verkkoyhtiöt eivät ole tehneet mitään laitonta nostaessaan hintoja, vaan ne ovat toimineet Energiaviraston valvontamallin mukaisesti.

Suurin korottaja, Caruna-konserni, vahvistaa Ylelle, että laskelman luvut täsmäävät. Selvityksen tulos taitaa silti olla kiusallinen, sillä konserni kieltäytyy haastattelusta.

Sen sijaan toisen suuren verkkoyhtiön, Elenian, toimitusjohtaja Tapani Liuhala vastaa puhelimeen Pirkanmaalta.

Hän myöntää, että valvontamallin muutos mahdollisti korotukset siirtohintoihin. Muutos tuli kuitenkin polttavaan tarpeeseen, Liuhala painottaa.

– Verkkoyhtiöt eivät olisi pystyneet investoimaan lain vaatimalla tavalla, jos ei olisi tehty jotain.

Kaapelikeloja tien vieressä.
Verkkoyhtiöt ovat korvanneet ilmajohtoja maakaapelilla. Kuvassa on kaapelikeloja.Petteri Bülow / Yle

Elenia oli aloittanut maakaapeliverkkojen rakentamisen muita yhtiöitä aiemmin. Tämä nosti verkkojen arvoa ja mahdollisti sitä kautta asiakashintojen korotukset.

Järeä verkkojen parannusohjelma tarkoitti Elenialle noin viiden prosentin vuotuista hinnankorotustarvetta vuosien 2016–2018 välillä.

Mihin siis tarvittiin lähes 40 prosentin tasokorotus vuodesta 2016 lähtien? Ihan suoraan Liuhala ei kysymykseen vastaa. Hän tyytyy kommentoimaan korotuksia yleisesti.

– Pitää olla malttia katsella kokonaisuutta pitkällä aikavälillä, eikä takertua yhden tai kahden vuoden välisiin muutoksiin, Liuhala vastaa.

Liuhala painottaa, että hinnoitteluun vaikuttava valvontamallin tuottoprosentti on laskenut jo selvästi vuoden 2016 tasolta. Tämä osaltaan vähentää kovimpia korotusmahdollisuuksia jatkossa.

Joka tapauksessa Eleniakin hyötyi tuntuvasti valvontamallin muutoksesta. Yritys kerrytti uutta liikevaihtoa vuosina 2015–2018 yhteensä 164 miljoonaa euroa.

Muuttunut valvontamalli olisi mahdollistanut vielä tätä isomman potin keräämisen asiakkailta.

Liuhalan mukaan Elenia on pyrkinyt hinnoittelussa pitkäjänteisyyteen, eikä siksi lähtenyt jättikorotuksien tielle. Asiakkaiden verolliset siirtohinnat nousivat noina vuosina noin kuusi prosenttia vuodessa.

Joskin Elenian hinnoittelua rajoitti edelliseltä valvontajaksolta periytynyt ylituotto, jota piti hyvittää asiakkaille vuosina 2016–2019.

Kysytään vielä Liuhalalta, menikö verkkoyhtiöiden maine rytäkässä pilalle?

– On totta, että valvontamalli on antanut mahdollisuuksia reippaille korotuksille. Valitettavasti kaikki yhtiöt eivät ole tehneet asioita pitkäjänteisesti ja maltillisesti, hän sanoo, mutta ei täsmennä, mihin yhtiöihin viittaa.

Seppo Hänninen, hallituksen jäsen, Lohjan seudun omakotiyhdistys
Seppo Hänninen on harkinnut aurinkovoimalaa omakotitalonsa katolle, jotta sähkölasku pienentyisi. Hän pitää kuitenkin voimalan takaisinmaksuaikaa vielä turhan pitkänä.Rami Moilanen / Yle

Takaisin Lohjalle

Palataan vielä Seppo Hännisen luokse.

Hän kertoo ymmärtävänsä hyvin, miksi myrskyjä kestävät sähköverkot tarvitaan. Aiemmin ei tarvittu kummoista myräkkää, kun Hännisen omakotitalo pimeni.

Hänninen kiittelee tilanteen parantuneen huomattavasti verkkoinvestointien myötä. Hän osoittaa olohuoneen ikkunasta tontin rajalle. Siellä kulkee vielä vanhoja ilmajohtoja puupylväiden varassa.

Caruna Oy:n on tarkoitus purkaa pylväät ja johdot. Uusi maakaapeli on jo vedetty viereisen pellon uumeniin, mutta töiden valmistuminen on myöhässä.

– Tapani-myrskyn jälkeen olimme ilman muuta mielissämme kun sanottiin, että investointeja pitää ruveta viranomaisten määräyksestä tekemään. Kukaan ei vain siinä vaiheessa kertonut, mikä on sen hinta, Hänninen sanoo pettyneenä.

Yle julkistaa jutussa käytetyn laskelman ja sen lähdeaineistot. Voit tutustua niihin tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun).

Korjaus 12.10.2020 klo 7:36: Vuosina 2015–2018 toteutuneen liikevaihdon kasvu oli lähes 43 prosenttia, ei lähes 40 prosenttia, kuten jutussa aiemmin luki.

Täydennys 14.10.2020 klo 15:40: Täydennetty sallittua liikevaihtoa koskevan grafiikan kuvatekstiä.

Näin analyysi tehtiin:

  • Tätä juttua varten Yle selvitti Energiaviraston virallisista valvontatiedoista, miten vuonna 2015 tehty valvontamallin muutos vaikutti verkkoyhtiöiden sallittuun liikevaihtoon ja sitä kautta siirtohintoihin.
  • Yle hankki laajalla tietopyynnöllä Energiavirastolta kaikkien 77 siirtoyhtiön valvontatiedot vuosilta 2015–2018. Vuoden 2019 luvut eivät olleet vielä saatavilla.
  • Tarkempaan analyysiin valittiin 13 yhtiötä. Otos rakennettiin mahdollisimman tasapuoliseksi: mukana on suuria yhtiöitä, kaupunkiyhtiöitä ja maaseutuyhtiötä eri puolilta Suomea.
  • Yle on varmistanut viidestä eri asiantuntijalähteestä, että laskelma on oikein ja otos riittää kuvaamaan riittävällä tarkkuudella alalla tapahtuneita muutoksia.
  • Laskelman paikkansapitävyys varmistettiin näiltä tahoilta: professori Pertti Järventausta (Tampereen yliopisto), professori Jarmo Partanen (LUT-yliopisto), Caruna-konserni, Elenia ja Turku Energia.

Lue myös:

Vihdoinkin keino saada sähkönsiirtoa halvemmalla? Ei sentään, kyseessä on kuluttajia hämäävä viritys ja taustalta löytyy viranomaisten vanha tuttu

Olet oikeassa, sähkön siirtohinta on noussut rajusti – tutki MOT:n hakukoneesta alueiden erot

Valtio tuki 5 miljoonalla eurolla uraauurtavaa energiayhteisöä Lempäälässä – Nyt hanke on valmis, mutta laki estää asiakkaiden liittämisen

Lue seuraavaksi