1. yle.fi
  2. Uutiset

Tšetšeeniaktivisti Musa Lomajev pelkää olevansa palkkamurhasuunnitelman kohteena Suomessa

KRP tutkii törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelua. Poliisi vaikenee yksityiskohdista.

Tšetšenia
Musa Lomajev
Euroopan maissa on tapahtunut useita tšetšeenipakolaisten salamurhia reilun vuoden aikana. Kuvassa Musa Lomajev.Markku Ulander / Lehtikuva

Suomessa asuva tšetšeeniaktivisti Musa Lomajev uskoo olevansa palkkamurhasuunnitelman kohteena Suomessa. Hän kertoo STT:lle saaneensa uhkaavia viestejä kotimaastaan.

Euroopan maissa on tapahtunut useita tšetšeenipakolaisten salamurhia reilun vuoden aikana. Heinäkuussa Lomajevin ystävä murhattiin Itävallassa.

Lomajev on ollut julkisuudessa kotimaassaan, kun hänen valituksensa Venäjän valtiota vastaan ratkaistiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT) syyskuun lopulla. EIT:n tuomion mukaan poliisit kiduttivat Lomajevia Venäjän federaatioon kuuluvassa Tšetšeniassa vuonna 2004.

Viestit väitetystä salamurhasuunnitelmasta hän sai jo ennen EIT:n ratkaisua.

Elokuun lopulla tulleiden viestien mukaan Lomajevin murhaamisesta olisi luvattu palkkioksi puoli miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

– Pari tuntia sitten oli kokous hotelli Presidentissä Moskovassa. Sinusta annetaan 500 000 dollaria, STT:n näkemissä viesteissä sanotaan.

Lomajevin mukaan viestit tulivat Tšetšeniasta aktivisteilta, joilla on lähteitä Tšetšenian itsevaltaisen johtajan Ramzan Kadyrovin lähipiirissä. Viestien mukaan väitetyn palkkamurhan tilaajilla on Lomajevin tiedot työpaikkaa ja kotiosoitetta myöten.

– Ne ottivat sinut nyt käsittelyyn, viesteissä varoitetaan.

STT ei ole voinut varmentaa viestien todenmukaisuutta tai lähettäjien henkilöllisyyttä.

– Tiedän, että joku yrittää tappaa minut, Lomajev sanoo.

STT on varmistanut Lomajevin henkilöllisyyden.

Supo: Murhauhka ei ole poissuljettu Suomessa

Lomajev kertoo ottaneensa yhteyttä kokemastaan uhkasta Suomen poliisiin.

Suomessa keskusrikospoliisi (KRP) on erikoistunut kansainvälisen, järjestäytyneen, ammattimaisen ja muun vakavan rikollisuuden torjuntaan.

– Yleisellä tasolla voin todeta, että meillä on tutkittavana törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu, missä olen tutkinnanjohtajana, sanoo rikostarkastaja Mika Ihaksinen keskusrikospoliisista.

Ihaksinen ei kuitenkaan ota kantaa jutun asianomistajaan eikä muihin yksityiskohtiin rikosepäilystä. Hän ei myöskään avaa, millaisia pakkokeinoja tai muita toimivaltuuksia KRP:n jutussa on käytetty tai millaista yhteistyötä on tehty muiden viranomaisten, kuten suojelupoliisin ja paikallispoliisin, kanssa.

Suojelupoliisi (supo) kertoo, että tšetšeenitoisinajattelijoihin on kohdistunut jo pitkään uhkaa, ja Euroopassa on tapahtunut viime aikoina useita salamurhia ja niiden yrityksiä.

– Suojelupoliisi on kiinnittänyt huomiota tilanteeseen ja hankkinut siitä aktiivisesti tietoa. Tapauksia on ollut hiljattain Itävallassa, Saksassa, Ruotsissa ja Ranskassa. Näiden tapahtumien valossa uhka ei ole poissuljettu myöskään Suomessa, suposta kerrotaan sähköpostitse STT:lle.

Viimeisen reilun vuoden aikana tšetšeenien murhia ja niiden yrityksiä on tapahtunut Euroopan maissa ainakin neljä.

Tiettävästi viimeisin murha tapahtui heinäkuussa, kun 43-vuotias Mamihan Umarov ammuttiin Itävallassa. Tapauksesta on uutisoinut muun muassa Financial Times. (siirryt toiseen palveluun) Teosta pidätettiin kaksi venäläismiestä.

Umarov julkaisi Youtubessa Kadyrovia kovasanaisesti arvostelevia videoita. Umarov oli Suomessa asuvan ja palkkamurhaa pelkäävän Lomajevin ystävä.

Venäjän valtio rikkoi ihmisoikeussopimusta Lomajevin tapauksessa

Lomajev, 39, kertoo asuneensa Suomessa vuodesta 2007 asti ja saaneensa turvapaikan Suomesta. STT ei ole nähnyt asiakirjoja turvapaikasta, mutta on varmistanut asian useasta lähteestä.

Lomajev on julkisesti kritisoinut Kadyrovia ja tämän hallintoa muun muassa kertomalla näiden kiduttavan vankeja sekä pahoinpitelevän ihmisiä kadulla.

Hän on myös avoimesti puhunut kokemastaan kidutuksesta. EIT:n syyskuisen tuomion mukaan Venäjän valtio rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimusta, jonka kolmannessa artiklassa kielletään kidutus.

Lisäksi EIT katsoi, että Lomajevin pidätys rekisteröitiin yli vuorokausi pidätyksen jälkeen. Näin Venäjä loukkasi hänen oikeuttaan vapauteen ja turvallisuuteen.

EIT:n ratkaisu oli yksimielinen. Venäjän valtio kiisti ihmisoikeusloukkauksen. EIT määräsi Venäjän maksamaan Lomajeville 50 500 euroa aiheuttamastaan vahingosta ja 2 000 euroa kulukorvauksia.

EIT salasi ratkaisussaan kantajien nimet, mutta STT on varmistanut, että kyseessä on Musa Lomajevin tapaus.

Poliisit kiduttivat Lomajevia lähes päivittäin 10 kuukauden ajan

Lomajev kertoo olleensa mukana itsenäisyyttä ajavien kapinallisten joukoissa muutaman kuukauden ajan vuonna 1999, kun Tšetšenian toinen sota alkoi.

Lomajev pidätettiin vuonna 2004. Hän oli lähes vuoden vankilassa, jossa hän kertoo tulleensa miltei päivittäin kidutetuksi ennen kuin hänet vapautettiin syytteistä ja vankilasta.

EIT:n mukaan Lomajev kertoo kokemuksistaan johdonmukaisesti ja lääkärien lausunnot tukevat hänen kertomaansa. EIT:n tuomiossa kerrotaan myös, että Lomajevia on hoidettu Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa Suomessa.

Vapautumisestaan asti Lomajev on kertonut Tšetšenian ihmisoikeustilanteesta. Esimerkiksi sittemmin murhattu venäläistoimittaja Anna Politkovskaja kirjoitti vuonna 2005 Lomajevin kokemuksista.

Lomajev sanoo, että myös hänen Tšetšeniassa asuvia sukulaisiaan on uhkailtu, ahdisteltu ja pahoinpidelty vuosien ajan. Sukulaiset ihmettelevät, miksi Lomajev yhä jatkaa puhumista julkisesti.

– Kerron heille, että kaikki ystäväni on tapettu. Minua on kidutettu. Tiedän kaiken siitä. En voi pysyä hiljaa. Minun täytyy puhua siitä.

Saksassa uskotaan Venäjän keskushallinnon tilanneen viimevuotisen murhan

Eurooppaan paenneita tšetšeenejä on murhattu reilun vuoden aikana Itävallan lisäksi Ranskassa ja Saksassa. Viime vuoden elokuussa berliiniläisessä puistossa ammuttiin 40-vuotias entinen tšetšeenikapinallinen Zelimhan Hangoshvili.

Tämän vuoden kesäkuussa saksalaissyyttäjät kertoivat uskovansa, että Venäjän keskushallinto oli tilannut murhan. Syytettynä on venäläismies, jolla on yhteyksiä Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:hen. Oikeudenkäynti epäillystä palkkamurhasta alkoi keskiviikkona Saksassa.

Tammikuussa Imran Alijev, 44, löydettiin puukotettuna Ranskan Lillessä. Alijev tunnettiin Kadyrovin kritisoimisesta. Syyttäjien mukaan epäilty murhaaja pakeni Venäjälle päivä puukotuksen jälkeen, uutisoi muun muassa Washington Post (siirryt toiseen palveluun).

Ruotsissa murha sen sijaan jäi yritykseksi, kun tunnettu tšetšeeniaktivisti Tumso Abdurahmanov selvisi helmikuussa hyökkäyksestä Gävlessä. BBC:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) 34-vuotias Abdurahmanov oli julkaissut tapahtumista videon, kun hän oli päässyt hyökkääjänsä päälle ja alkanut kuvata häntä.

Aktivistin kotiin murtautunut ja vasaralla aseistautunut mies kertoo videolla, että hän tulee Moskovasta ja hänet oli lähettänyt mies Groznyista, Tšetšenian pääkaupungista. Myöhemmin tapauksesta pidätettiin epäiltynä venäläinen mies.

Lue myös:

Saksassa pohditaan, tapahtuiko keskellä Berliiniä Venäjän tilaama palkkamurha – Epäilty on naamioitunut venäläismies, uhri tšetšeeni

Venäjän epäillään sotkeutuneen berliiniläisessä puistossa tehtyyn murhaan – pääepäilty yhdistetty toiseenkin outoon murhatapaukseen

Haavisto: Epäilyt Venäjän tilaamasta palkkamurhasta Berliinissä huolestuttavia – "Tuo mieleen Skripalin myrkytyksen Britanniassa"

Vuonna 2009 murhattiin EIT-valituksen tehnyt tšetšeeni

Itävallassa heinäkuussa murhatun, Kadyrovia kritisoineen Mamihan Umarovin Suomessa asuva ystävä Musa Lomajev pelkää, että tapahtumat ovat vasta alkua.

– Nyt he tappavat tšetšeenejä kaikkialla. Sen jälkeen he tappavat muita ihmisiä. He voivat tehdä sen missä tahansa. Heillä on rahaa, ja heillä on valtaa, hän sanoo STT:lle.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) linjasi syyskuussa, että Venäjän valtio rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimusta, kun poliisit kiduttivat Lomajevia Tšetšeniassa vuonna 2004.

EIT:een tehty valitus Tšetšenian hallintoa vastaan on aiemmin liittynyt murhaan, kun Kadyrovin entinen vartija Umar Israilov tapettiin Itävallan Wienissä vuonna 2009. Israilov oli myös entinen separatistitaistelija.

Israilov oli tehnyt EIT:een valituksen, jossa hän kertoi muun muassa Kadyrovin kiduttaneen häntä, kun hän oli vangittuna. Tapauksesta on kertonut median lisäksi kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Putin on nimittänyt Tšetšenian itsevaltaisen johtajan

Venäjän federaatioon kuuluvassa Tšetšenian tasavallassa sodittiin kahdessa sodassa 1990-luvulta vuoteen 2009 asti. Arvioiden mukaan Tšetšeniasta on paennut Eurooppaan yli 100 000 ihmistä. Alueella asuu yhä noin 1,2 miljoonaa ihmistä.

Tšetšenian johtajaa Ramzan Kadyrovia on vuosien ajan syytetty vakavista ihmisoikeusloukkauksista. Vladimir Putin nimitti Kadyrovin Tšetšenian johtoon vuonna 2007.

Putin on antanut Kadyroville suuren budjetin sekä vapaat kädet pitää alue hallinnassa. Kadyrov on puolestaan Putinille uskollinen. Kansalaisaktivisteja, hallinnon arvostelijoita sekä toimittajia on uhkailtu, pahoinpidelty, kidnapattu sekä pidätetty.

Kadyrovin joukkojen on kerrottu kiduttavan vankeja sekä vainoavan seksuaalivähemmistöjä. Toisinajattelijoita on kadonnut ja heitä on murhattu niin Tšetšeniassa kuin muualla, mutta murhien tilaajista ei ole varmaa tietoa.

Saara-Miira Kokkonen STT

Mia Peltola STT

Lue seuraavaksi