1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Viimeinen sana

Poliisijohtaja ja oikeustoimittaja: Julkisuuslaki pitää uudistaa – ”Poliiseilla ja toimittajilla on viha-rakkaussuhde”

Poliisi kaventaa julkisuuslain tulkintoja esimerkiksi ylitulkitsemalla yksityisyyden suojan vaatimuksia, sanoo oikeustoimittaja.

Viimeinen sana
Miten median ja poliisin suhde toimii?
Miten median ja poliisin suhde toimii?

Poliisi on viimeisen parin vuoden aikana vetäytynyt omaehtoiseen viestintään. Toimittajien puheluihin vastaamisen sijaan twiitataan ja annetaan tiedotteita. Näin sanoo Ylen oikeustoimittaja Tuomas Rimpiläinen Viimeinen sana -ohjelmassa.

– Tämä on poliisin näkökulmasta hyvää viestintää. Samalla on noussut ongelmaksi se, että toimittajien on vaikea saada nopeasti poliisia kiinni, Rimpiläinen sanoo.

Hän muistuttaa, että journalismi ei voi vain toistella, mitä poliisi tiedottaa tai twiittaa, vaan toimittajien pitää päästä itse esittämään kysymyksiä, myös vaikeita sellaisia. Ensitiedot saadaan helposti, mutta journalismi ei saa olla viranomaistietojen toistelua. Toimittajien tehtävä on kertoa yleisölle, mitä on tapahtunut ja olla tarvittaessa myös kriittisiä. Siksi asioista vastaavien henkilöiden pitäisi olla median tavoitettavissa.

– Poliisilla on resursseja, mutta laitoksissa on yleistynyt Twitter-tilin taakse meneminen, Rimpiläinen sanoo.

Samaa tekevät Rimpiläisen mukaan muutkin viranomaiset, mutta poliisissa se on korostunutta.

Rimpiläinen ja poliisijohtaja Tomi Vuori olivat vieraana Ylen aamun Viimeinen sana -ohjelmassa. Ohjelman voi katsoa tämän jutun pääkuvasta tai tästä linkistä.

Poliisin viestintä reagoi nopeasti kriisitilanteissa

Poliisijohtaja Tomi Vuori myöntää, että poliisilla on kehittämisen varaa siinä, kuinka nopeasti toimittajille saadaan taustatietoa. Tilanteiden yhteiskunnalliseen taustoittamiseen ei saada aina oikeaa henkilöä riittävän nopeasti.

Toisaalta poliisin viestintä on parempaa kuin aiemmin.

– Viime vuosien tapahtumat lähtien erilaisista hybridioperaatioista terrori-iskuihin ovat pakottaneet meidät muuttamaan viestintäämme, Vuori sanoo.

Poliisi reagoi nopeasti kriisitilanteissa ja poistaa Twitterissä esimerkiksi huhuilta siivet, kertoo mitä on tapahtunut ja mitä ei ole tapahtunut.

Tässä Rimpiläinen on samaa mieltä. Poliisi palvelee esimerkiksi ensitietojen suhteen nyt hyvin julkisuutta.

“Poliisin julkisuuskäsikirja on salausohje”

Toinen ongelma Rimpiläisen mukaan ovat poliisin tulkinnat julkisuuslaista. Esimerkiksi esitutkintapöytäkirjojen osalta salataan asioita liian usein avoimen yhteiskunnan kannalta.

Rimpiläinen nimittää poliisin julkisuuskäsikirjaa salausohjeeksi.

– Meillä on ollut julkisuuslaki voimassa noin 20 vuotta. Sinä aikana lakiin ei ole tullut merkittäviä muutoksia. Viimeisen kahden kolmen vuoden aikana poliisin tulkinnat julkisuuslain tulkinnasta ovat kuitenkin muuttuneet radikaalisti, Rimpiläinen sanoo.

Hän antaa esimerkin. Poliisi salaa nykyään kategorisesti sen, että henkilö on järjestäytyneen rikollisuuden jäsen.

– Tänä kesänä koettiin kummallinen tilanne, kun United Brotherhood -rikollisjärjestöä koskeva iso tapaus tuli oikeuteen. Sieltä oli esitutkintapöytäkirjoista salattu näiden järjestön jäsenten nimet, rikollisjärjestöön kuulumattomien epäiltyjen nimet olivat julkisesti saatavilla. Tämä ei ole voinut olla lainsäätäjän tarkoitus, Rimpiläinen sanoo. Lakia tulkitaan avoimen yhteiskunnan kannalta väärin, hän painottaa.

Oikeustoimittajat ry on kannellut asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle. (siirryt toiseen palveluun)

– Perustuslain mukaan viranomainen saa salata vain välttämättömistä syistä yksityiskohtia, Rimpiläinen sanoo.

Myös poliisijohtajan mielestä laki pitäisi uudistaa

– Itse asiassa on erittäin hyvä että siitä on kanneltu, poliisijohtaja Tomi Vuori toteaa.

– Olemme käyneet oikeustoimittajien kanssa yhteisiä keskusteluja ja syvästi kannustimme tähän menettelyyn, että saadaan ennakkoratkaisu, Vuori sanoo.

Julkisuuslaki tehtiin aivan toisenlaiseen yhteiskuntaan, aikana jolloin Estonia upposi, Vuori muistuttaa.

Nyt maailma on muuttunut, mutta laki ei. Laki pitäisikin nyt uudistaa.

– Yhteiskunta on ihan erilainen, tiedonvälitys on ihan erilaista, Vuori sanoo.

Silti hän ei täysin niele oikeustoimittajien kritiikkiä. Poliisijohtaja Tomi Vuori painottaa, että poliisi toimii lain puitteista: laillisuusvalvojan tulkinnat ohjaavat poliisin tulkintoja julkisuuslaista.

– Kyllä meidänkin mielestä on tragikoomista, jos puhumme järjestäytyneestä rikollisuudesta, että joudumme harrastustoiminnan takia mustaamaan [esitutkintapöytäkirjoista] joitakin kohtia. Eihän siinä meidänkään mielestä ole järkeä, Vuori sanoo.

– Poliisin näkökulma on, että julkisuuslakia tulisi päivittää, Vuori sanoo.

Julkisuuskäsikirja auttaa poliisiyksiköitä tekemään päätöksiä

Oikeustoimittaja Rimpiläinen sanoo, että tästä toimittajat ja poliisi ovat samaa mieltä siitä, että laki pitää uudistaa. Silti kyse on myös lain tulkinnasta, joka lähtee poliisin julkisuuskäsikirjasta.

– Poliisin julkisuuskäsikirja on sellainen, että sieltä löytyy aina yksityisyyspykälä, joka tulkitaan sellaiseksi, että tietoa ei voi antaa. Tämä on Oikeustoimittajat ry:n mielestä ongelma, Rimpiläinen sanoo.

Poliisijohtaja Vuori toteaa, että nykyinen poliisin julkisuuskäskirja otettiin käyttöön sen jälkeen, kun poliisihallitus syntyi. Sisäministeriö vaati sen päivittämistä.

– Siihen on parhaalla osaamisella koottu kaikki se aineisto, joka voi tulla yksittäisessä päätöksenteossa kyseeseen. Ei siinä ole sen kummemmasta asiasta kyse. Se on käsikirja, jotta poliisiyksiköt osaisivat tehdä päätöksiä.

“Poliisilla ja toimittajilla viha-rakkaussuhde”

Entä sitten poliisin ja median suhde?

– Oma kokemukseni mediasta on, että meillä on laatumedia suomesta, pääsääntöisesti media ymmärtää vastuunsa, joitain poikkeuksia tietysti on, mutta ne eivät ole maininnan arvoisia, Tomi Vuori toteaa.

Poliisin ja median näkökulma on usein eri, Vuori painottaa. Sekä media että poliisi pyörivät sen ympärillä, mitä on tapahtunut tai mitä väitetään tapahtuneet. Poliisilla on usein eri lähtökohta, koska se tietää enemmän.

– Sekä median että poliisin toiminta perustuu luottamukseen. Se, mitä kerrotaan ja mitä epäillään, on totta, Vuori muistuttaa.

Rimpiläisen mukaan poliisilla ja medialla on viha-rakkaussuhde.

– Emme pysty elämään ilman toisiamme, mutta välillä otetaan yhteen kovaakin, hän vitsailee.

Aiempia Viimeisen sanan jaksoja:

Muuttiko kolme vuotta sitten levinnyt #metoo mediaa? Anu Silfverberg: "Sovinismi on rivien välissä, ehkä kirjoittajalle itselleenkin"

Trump-kirjan kirjoittaja: "Amerikkalaista mediaa seuraamalla ei saa tietää, mitä Yhdysvaltain vaaleissa tapahtuu"

Uutisankkuri Matti Rönkä: Olen huolissani perusjournalismista – "Luonnontieteellinen ajattelu on toimittajilla usein aika heikkoa"

Lue seuraavaksi