1. yle.fi
  2. Uutiset

Oppilaat joutuvat jonottamaan koulupsykologille pahimmillaan yli vuoden: "Ihan absurdia"

Suomen Psykologiliiton mukaan Suomessa on yhteensä suunnilleen noin 500 koulupsykologia ja toiset 500 tarvittaisiin.

koronavirus
Langinkosken koulun äidinkielen oppitunti.
Kuvituskuva. Oppilaat voivat joutua jonottamaan koulupsykologin tutkimuksiin pahimmillaan yli vuoden. Antro Valo / Yle

Tänä syksynä yhteydenottoja koulupsykologille on Kotkassa tullut enemmän kuin vuotta aiemmin. Kevään vaikutukset näkyvät. Silloin vanhemmat ja opettajat huolestuivat, kun osan oppilaista opiskelu takkusi syystä tai toisesta.

Kotkan opetustoimen johtava psykologi Mari Koskela sanoo, että tällä hetkellä jonossa on kymmeniä tutkimuspyyntöjä.

– Lisäksi viime kevään koronatilanteen takia jäi iso määrä tutkimuksia tekemättä. Sen takia jono on venynyt niin, että pahimmillaan oppilaat ovat odottaneet tutkimuksia yli vuoden.

Haasteita on Suomessa muuallakin.

Suomen Psykologiliiton puheenjohtajan Annarilla Ahtolan mukaan koulupsykologien tehtävistä puuttuu puolet. Suomessa on yhteensä suunnilleen noin 500 koulupsykologia ja toiset 500 tarvittaisiin.

– Siitä voi jo päätellä, mitä se tarkoittaa. Se on yhteydessä siihen, mikä on se resurssi alueella.

Kotkan kouluissa töissä on yksi opiskeluhuollon psykologi ja yksi johtava psykologi. Täyttämättä on viisi vakanssia ja siksi opiskeluhuollossa käytetään ostopalvelua.

– Koulupsykologeista on pulaa valtakunnallisesti. Mekin olemme tehneet paljon asioita sen eteen, että rekrytointi olisi helpompaa. Koulupsykologin työnkuvaa kehitetään koko ajan, sanoo Mari Koskela.

Mari Koskela Kotkan opetustoimen johtava psykologi.
Kotkan kouluissa töissä on yksi opiskeluhuollon psykologi ja yksi johtava psykologi. Täyttämättä on viisi vakanssia ja siksi opiskeluhuollossa käytetään ostopalvelua. Jonot koulupsykologille venyvät ajoittain hyvinkin pitkiksi.

Keskustelemaan päästävä viikon sisällä

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (siirryt toiseen palveluun)määrittelee, että opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti koulupsykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään viikon sisällä yhteydenotosta.Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana päivänä.

Kotkan opetustoimen johtavan psykologin Mari Koskelan mukaan tämä toteutuukin Kotkassa, mutta juuri tutkimuksiin joutuu odottamaan pahimmillaan yli vuoden.

Suomen Psykologiliiton Annarilla Ahtolan mukaan kuukausien tai vuosien jono on liikaa.

– Kuukausien tai vuosien jono on ihan absurdi oli sitten kyseessä ihan mikä tahansa asia, on se sitten oppimisen pulma tai jokin ihmissuhteisiin liittyvä asia. Kun on huoli ja hätä, asioita pitää päästä selvittämään nopeasti, sanoo Ahtola.

Langinkosken koulun suuntaviitta.
Kotkan kouluissa on täyttämättä viisi psykologin vakanssia. Antro Valo / Yle

Oppilaat tulevat usein koulupsykologien asiakkaaksi opettajien ja huoltajien pyynnöstä. Aina oppilas ei välttämättä tarvitse tutkimuksia tai psykologikäyntejä, vaan psykologin ja opettajan keskinäiset keskustelut voivat olla sopivampi apu ja tuki pulmatilanteeseen.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa on Ahtolan mukaan valuvika: siinä määritellään vain se, kuinka nopeasti oppilas vastaanotolle pääsee.

– Kukaan ei kuitenkaan määritä sitä, millä volyymilla yhteisötyötä pitäisi tehdä ja miten nopeasti opettaja pääsee koulupsykologin puheille, Ahtola sanoo.

Ahtolan mukaan jonon pituus koulupsykologille ei kuitenkaan ole ensisijainen mittari opiskeluhuollon työssä. Ideana on se, että asiakkaita tulee maltillisesti, eikä jonoa tule.

– Tähän pyritään tekemällä yhteisöllistä työtä, joka edistää kaikkien hyvinvointia ja oppimista ja ehkäisee ongelmien syntyä ja pahenemista.

Hoitojärjestelmän idea on Ahtolan mukaan se, että kun koulussa pystytään tarttumaan ongelmiin nopeasti, ne eivät pahene eikä tarvita rajumpia toimenpiteitä eli erikoissairaanhoitoa ja lastensuojelua.

– Ongelmia pitää ennaltaehkäistä jo varhaisessa vaiheessa ja koulu voi tukea hyvää kehitystä toimivana kasvuyhteisönä, jossa on ryhmässä hyvä olla ja turvalliset aikuiset.

Pahoinvointi voi kasaantua

Suomen Psykologiliiton Annarilla Ahtola toivoo, ettei nyt toisteta 90-luvun laman aikaan tehtyjä virheitä. Silloin lapsiperheiden köyhyys ja huonovointisuus lisääntyivät.

Jo pitkään lasten ja nuorten hyvinvointi on polarisoitunut: osalla menee kaikin tavoin hyvin, ja esimerkiksi etäkoulujakso on voinut olla joissain perheissä mukavaa yhdessäolon aikaa. Oppimista ja kaverisuhteita on osattu ja voitu tukea.

– Toisaalta myös pahoinvointi kasaantuu, ja esimerkiksi oppimisen vaikeudet ja psyykkinen huonovointisuus sekä vanhempien jaksaminen voivat liittyä toinen toisiinsa.

Tänä syksynä Kotkan kouluissa yhteydenottoja koulupsykologille on tullut Mari Koskelan mukaan enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös kevään vaikutukset näkyvät. Esimerkiksi oman toiminnan ohjauksen haasteet korostuivat monilla oppilailla etäopetuksessa.

– Keskittymisen ja tarkkaavuuden pulmat on yksi isoimmista ryhmistä, minkä takia niitä tutkimuspyyntöjä tehdään. Myös muut oppimisvaikeudet korostuvat tutkimuspyynnöissä. Koulupsykologiset tutkimukset keskittyvät pääasiassa oppimisen ja koulunkäynnin haasteiden kartoitukseen.

Oppilas ei jää ilman tukea

Kotkan johtava psykologi Mari Koskela sanoo, että vaikka tutkimuksiin onkin pitkät jonot, koulupsykologi on mukana oppilaan arjessa muillakin tavoilla. Hän on yhteisöllisessä työssä koulun arjessa ja lisäksi konsultoi opettajia.

Vaikka oppilas olisikin jonossa jopa yli vuoden, se ei Koskelan mukaan tarkoita sitä, ettei hän saisi tukea. Koululla on koulupsykologien lisäksi myös erityisopettajat ja opettajat tukemassa oppilaita päivittäin.

– Oppilaat saavat ihan koko ajan tukea. Siellä on ammattitaitoisia ihmisiä koulussa tukemassa niitä oppilaita ihan päivittäin.

Koskelan mukaan psykologin työnkuva on muuttunut vuosien aikana paljon.

– Se tuo myös lisää painetta siihen, ettei oppilas- tai koulujen määrä psykologia kohti voi olla liian suuri. Työ on paljon muutakin kuin tutkimista, on tärkeää olla läsnä siellä arjessa.

Voit keskustella aiheesta 16.10. klo 23 asti.

Lue myös:

Anna-Kaisa Ikonen: "Koulupsykologien ja -kuraattorien siirto maakuntiin on virhe"

Psykologiliitto järkyttyi Kouvolan päätöksestä lomauttaa kaikki koulupsykologit – 140 nuorta jonossa: "Kummallista ottaa tällainen riski"

10-vuotias koululainen: "Kukaan ei huomaa minua ja hätääni" – Yle kysyi nuorilta mielenterveydestä, vastauksissa näkyy puute koulupsykologeista

Lue seuraavaksi