1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. turkistarhaus

Turkistarhauksen alasajo osoittautui Norjassa mutkikkaaksi – “Jos kiellätte tarhauksen Suomessa, älkää tehkö sitä näin”, sanoo asiantuntija

Norjassa tieto turkistarhauksen kiellosta tuli jo lähes kaksi vuotta sitten, mutta tarhaajat eivät vieläkään tiedä miten se heille korvataan.

Bjørnar Berg (oik.) ei tiedä vielä mihin hän ryhtyy, kun tila suljetaan 2025. Perheen vanhimmasta pojasta Robinista oli kaavailtu tilan jatkajaa. Kuva: Thomas Thomassen / Yle

TRONDHEIM/OSLO Viisi tuhatta hopeakettua saa pian ruokaa Bjørnar Bergin tilalla Trondheimin liepeillä Keski-Norjassa. Tarjolla on lähiseudun kalakasvattamoiden ja teurastamoiden sivutuotteita.

Bergillä kestää kolme tuntia ruokkia ketut. Kierrettävänä on 2,2 kilometriä kettutaloja.

Vuonna 2025 Bergin tilan toiminta loppuu, kun Norjassa astuu voimaan turkistarhauskielto.

– Tuntuu kamalan pahalta ja raskaalta. En usko, että olen täysin sisäistänyt, että tämä on kohta ohi, hän sanoo.

Bjørnar Berg kulki lapsena isoisänsä turkistarhalla. Oman tilan hän perusti lähes 35 vuotta sitten.

Silloin Norjassa oli toistatuhatta turkistarhaa. Nyt niitä on jäljellä enää noin 160.

Minkkejä kasvatetaan Rogalandissa, Etelä-Trøndelagissa kettuja.

Berg tuottaa kettuja, joita myydään maailmalle suomalaisen Saga Fursin kautta.

Bjørnar Berg ruokkii hopeakettujaan. 5000 ketun ruokinnassa vierähtää kolme tuntia. Kuva: Thomas Thomassen / Yle

Norjalaisille turkistarhaajille päätös tarhauksen kieltämisestä lähes kaksi vuotta sitten tuli shokkina.

– Meitä huijattiin pahemman kerran, sanoo Berg.

Maassa oli vain vuotta aiemmin tehty päätös päinvastaisesta.

Hallitus asetti asiantuntijaryhmän tutkimaan turkistarhausta vuonna 2013. Ryhmään kuului muun muassa yliopistojen tutkijoita tuotantoeläinten laitoksilta ja eläinlääkäri.

Maan parlamentti, suurkäräjät, päätti vuonna 2017 asiantuntijaryhmän työn perusteella, että turkistarhausta voidaan jatkaa Norjassa. Lakiin tehtiin eläinten hyvinvointia koskevia tiukennuksia.

Turkistarhaajat uskalsivat alkaa tehdä investointeja.

Bjørnar Berg perusti kettutarhansa vuonna 1986. Hän on laajentanut tilaa vuosien varrella. Kuva: Thomas Thomassen / Yle

Tammikuussa 2018 muodostettiin uusi hallitus. Pieni liberaalipuolue Venstre asetti hallitukseen menemisen ehdoksi turkistarhauksen kieltämisen. Muut oikeistohallituksen puolueet suostuivat vaatimukseen.

– Jos turkistarhaus olisi päätetty kieltää asiantuntijaryhmän työn perusteella, olisin ymmärtänyt. Mutta elinkeinostamme ja elämästämme tehtiin poliittinen pelinappula, sitä en pysty hyväksymään, Berg sanoo.

Bjørnar Berg ei tiedä vielä, mitä hän ryhtyy tekemään. Hän ei ole pystynyt tekemään tulevaisuuden suunnitelma, koska päätös korvauksista on viivästynyt.

Bergin perheessä oli puhuttu, että vanhin poika Robin ottaisi tilan ohjat haltuunsa muutaman vuoden kuluttua.

– Nyt sitä keskustelua ei tarvitse enää käydä, sanoo Robin Berg.

Hän työskentelee Trondheimissa it-alalla.

Bergin hopeakettuja myydään Saga Fursin huutokaupassa Suomessa. Kuva: Thomas Thomassen / Yle

Norjassa on väännetty kättä korvaustasosta siitä lähtien, kun tieto kieltämisestä tuli.

Periaatteessa hallitus voi päättää korvausjärjestelmästä asetuksella, joka ei tarvitse suurkäräjien hyväksyntää. Mutta edustajat vaativat turkistarhauksen kieltämisen yhteydessä, että heitä kuullaan järjestelmää luotaessa.

Hallituksen esimmäinen korvausesitys oli kokonaissummaltaan 33 miljoonaa euroa. Sitä pidettiin täysin riittämättömänä.

Tämän vuoden helmikuussa syntyi sopu täyden korvauksen maksamisesta. Korvaus lasketaan kullekin tilalle yksilöllisesti eikä kirjanpitoarvon perusteella, kuten alun perin esitettiin.

Hinnaksi arvioidaan 130–180 miljoonaa euroa.

Näinä päivinä odotetaan tarkempia tietoja siitä, mitä korvaus käytännössä tarkoittaa.

– Siihen pitää sisältyä korvaus kaikista rakennuksista, eläimistä, tulevaisuuden menetetyistä tuloista. Vähintä mitä he voivat tehdä on, että he korvaavat minulle menetykseni, sanoo Bjørnar Berg.

Yksi iso kysymys on, tuleeko tarhaajien maksaa veroa korvauksesta. Bergin mielestä se olisi järjetöntä.

Turkistarhaajat eivät Norjassa tiedä, mitä täysimääräiseen korvaukseen lasketaan. Tietoja luvattiin ennen kesää, mutta päätös on pitkittynyt. Kuva: Thomas Thomassen / Yle

Oppositiopuolue keskustaan kuuluva Geir Pollestadt johtaa suurkäräjien elinkeinovaliokuntaa, jolle kuuluu tarhaajien korvausjärjestely. Valiokunta odottaa konkreettista korvausesitystä maatalousministeriöstä.

Pollestadt on varma, että korvaustaso tulee olemaan korkea ja kattava, koska asia on paisunut niin suureksi.

– Hallitus kuvitteli, että kohu on ohi parissa viikossa, koska turkistarhaajaperheitä on niin vähän. Asiasta on tullut kuitenkin valtavan suuri ja nyt tässä on kysymys jo oikeudenmukaisuudesta, hän sanoo.

Keskustapuolueen Geir Pollestadt sanoo, että kysymyksestä on tullut Norjassa niin iso, että täydestä korvaustasosta ei voida enää peruuttaa. Kuva: Thomas Thomassen / Yle

Turkistarhaajien ja maataloustuottajien keskusliiton rinnalla täysimääräisiä korvauksia on ajanut myös maan elinkeinoelämän kattojärjestö.

– Jos laillinen elinkeino kielletään, sen alasajaminen maksaa. Tämä on viesti, joka halutaan lähettää päättäjille.

Pollestadtin mielestä epäjohdonmukaista on se, että samalla ei kielletty turkistuotteiden myyntiä.

Norjalaiset voivat ostaa turkiksia, joita on tuotettu vaikkapa Kiinassa.

Monissa maissa käydään keskustelua tai tehdään päätöksiä turkistarhauksen kieltämisestä. Puolan parlamentin alahuone kielsi turkistarhauksen syyskuussa.

Keskustelu on yltynyt myös Tanskassa, joka on Euroopan tasolla suurin minkintuottaja.

Suomessa SDP päätti elokuussa puoluekokouksessaan kannattaa turkistarhauksen kieltämistä niin, että tuottajien toimeentuloturva huomioidaan.

- Jos pohditte turkistarhauksen kieltämistä, puhukaa elinkeinoelämän kanssa ja etsikää tutkittua tietoa, sanoo Trondheimin seudun maataloustuottajien puheenjohtaja Kari Åker. Kuva: Thomas Thomassen / Yle

Kari Åker on puheenjohtajana maataloustuottajien keskusliitossa Trondheimin piirissä.

Hän kehottaa turkistarhauksen kieltämistä pohtivia maita käyttämään kunnolla aikaa ennen päätöstä.

– Tutkikaa ja hankkikaa tietoa siitä, millaisissa oloissa eläimet ovat ja miten turkistarhaus toimii.

Olkaa avoimia ja keskustelkaa yhdessä elinkeinonharjoittajien kanssa, hän neuvoo.

Hänestä lopettamispäätöksen pitäisi perustua tutkittuun tietoon eikä missään nimessä poliittiseen peliin, kuten Norjassa kävi.

Kansanedustaja Pollestadt neuvoo myös valmistautumaan kieltämiseen jo etukäteen.

– Kun päätös kieltämisestä tulee, on samana päivän oltava valmiina suunnitelma siihen, miten kieltäminen korvataan tarhaajille.

Hänen mielestään näin myös lievennetään kritiikkiä ja suurta huolta turkistarhaajaperheissä.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Aiheesta aiemmin:

Turkistarhaus, sirkuseläinten kiertueet ja delfiinien vangitseminen loppumassa Ranskassa – ministeri: asenteet ovat muuttuneet

Tarvitsevatko turkiseläimet tiukemman lain suojan? Kysymys turkiseläinten hyvinvoinnista jakaa Vaasan vaalipiirin kansanedustajia

Puolan hallitus rakoilee – pienemmät puolueet vastustivat turkistarhauksen kieltämistä