1. yle.fi
  2. Uutiset

Moni haluaa eroon 1970-luvun laatikkomallisista taloista, koska ne ovat rumia – tämä keskustan parhaalla paikalla paistatteleva kirjasto aiotaan säilyttää

Kotka on päätymässä korjaamaan vuonna 1977 valmistuneen pääkirjastonsa.

kirjastorakennukset
Kotkan kaupunginkirjasto
Kotkan kaupungin laatikkomainen pääkirjasto edustaa tyypillistä 1970-luvun arkkitehtuuria.Pyry Sarkiola / Yle

Kotkan pääkirjasto näyttää samalta kuin niin moni 1970-luvulla rakennettu julkinen rakennus. Se on iso, laatikkomainen, tasakattoinen ja näyttää elementeistä tehdyltä.

Kirjaston valmistumisen aikaan vuonna 1977 Suomen kirjastoissatapahtui pääasiassa vain yksi edestakainen liike. Sieltä lainattiin ja sinne palautettiin.

Kotkan kaupunginkirjasto sisältä
Lainaustiskejä ei nykykirjastoissa ole, vaan kaikki tapahtuu automaatilla.Pyry Sarkiola / Yle

Nykyisin kirjasto on kuitenkin paljon muuta. Koko tekninen välineistö on uusiutunut. Kirjastossa on konsertteja, tapahtumia ja koko lainaamisen tapa on muuttunut.

Kotkan pääkirjastossa uusille jutuille ei tahdo olla oikeanlaista tilaa.

– Meille esimerkiksi tuli 3D-tulostimia. Ne hakivat pitkään paikkaansa ennen kuin oma paikka löydettiin, kertoo Kotkan kaupungin kirjastotoimenjohtaja Katariina Kupiainen.

Kotkan kaupunginkirjasto sisältä
Katso videolta, miltä Kotkan pääkirjastossa näyttää. Kymenlaakson museon rakennustutkija Viivi Alajuuma kertoo, mikä kirjastosta tekee ainutlaatuisen.

Itse kirjastorakennus on tulossa pian tiensä päähän. Kirjaston jätevesiputkissakin on ongelmia. 43-vuotias rakennus kaipaisi remonttia ja perusteellista uudistamista.

Kotkassa onkin pohdittu, mitä vuonna 1977 valmistuneelle aikansa kuvalle tehdään: laitetaanko se matalaksi ja rakennetaan uusi vai korjataanko nykyistä?

– Erityisesti kirjaston ala-aula ei täytä nykypäivän tarpeita. Se on kaikkea muuta kuin kutsuva asiakkaan kannalta, pohtii Kupiainen.

Kotkan kaupunginkirjasto sisältä
Kirjaston ala-aula on koettu epämiellyttäväksi.Pyry Sarkiola / Yle

Hiljattain Kotkan kaupungin työryhmä päätyi kannattamaan nykyisen kirjaston remontointia. Myös kirjastotoimenjohtaja liputtaa remontoinnin puolesta.

– Rakennus on avara ja tietyllä tavalla ihan kaunis. Se ei ehkä ole niinkään kaunis ulkoa päin, mutta rakennuksen 2. ja 3. kerros ovat valoisia ja ilmavia, sanoo kirjastotoimenjohtaja Katariina Kupiainen.

Syynä nykyisen remontoinnille on myös hinta. Uusi kirjastorakennus maksaisi 14,9 miljoonaa euroa ja peruskorjaus 6,1 miljoonaa euroa. Lisäksi mahdollinen uudisrakennus olisi nykyistä pienempi.

Syytä säilyttää vanha

Kotkan kaupunginkirjasto ei ole ainoa 1970-luvun rakennus, jonka moni haluaisi rakennuksen ulkonäön takia purkaa. Museoviraston kulttuuriympäristöpalveluiden osaston intendentti Timo Kantonen alkaakin olla huolissaan Suomen 1970-luvun rakennusperinnöstä.

– Parhaimmatkin kohteet alkavat olla uhanalaisia, sanoo Kantonen.

Usein syynä purkuhaluille ovat vuosikymmenien aikana muuttuneet tilatarpeet. Hyviä esimerkkejä siitä ovat Kantosen mukaan koulut.

Lappeenrannan pääkirjasto
1970-luvun arkkitehtuuria edustaa myös Lappeenrannan pääkirjasto. Se on valmistunut vuonna 1974.Petri Kivimäki/Yle

Toinen syy purkuhaluille on, että rakennusaikana on tehty virheitä tai rakennus on jätetty hoitamatta, jolloin ongelmia saattaa tulla esimerkiksi sisäilman kanssa.

Kotkan kaupunginkirjaston ovat suunnitelleet arkkitehdit Lauri Heinänen, Mikael Enegren ja Juha Rouhiainen. Kun kirjastotoimenjohtaja Katariina Kupiainen oli huolissaan kirjaston epähoukuttelevasta ala-aulasta, kertoo Museoviraston intententti Timo Kantonen sen olevan hyvin tyypillinen 1970-luvun aula.

Silloin aulan tarkoitus oli tuoda kävijälle kokemus rakennuksesta, johon hän saapuu.

– Aula kokemus, joka kävijälle tulee, kun hän astuu julkiseen tilaan. Ennen kuin hän tulee palveluiden äärelle, hän kokee tilan arvokkaana. Tällainen periaate on ollut Alvar Aallon Viipurin kirjastosta lähtien. Sisääntulon kokemus on tärkeä ja siksi siihen on uhrattu tilaa. Auloihin on usein laitettu myös taideteoksia tätä tunnetta korostamaan, kertoo Timo Kantonen.

Kotkan kaupunginkirjasto sisältä
Useissa 1970-luvun rakennuksissa on paljon ylimääräiseksi koettua tilaa. Se tuntuu muun muassa lämmityskustannuksissa.Pyry Sarkiola / Yle

Hän onkin tyytyväinen kuullessaan Kotkan ajatuksesta säilyttää 1970-luvun kirjastorakennus.

– Purkaminen voi joskus näyttää kustannuksiltaan paremmalta vaihtoehdolta. Museovirastossa me lähdemme siitä, että ensisijaisesti mietitään korjausvaihtoehto. Yritetään saada rakennuskannalle lisää elinkaarta.

Kotkan kaupunginkirjasto sisältä
Massiiviset portaat johtavat julkisen palvelun äärelle.Pyry Sarkiola / Yle

Kantosen mukaan remontissa kannattaa ottaa huomioon rakennuksen rakennushistoriallinen ikä. 1970-luvun rakennus saa jatkossakin näyttää 1970-luvun rakennukselta.

– Jyrkkä muutos heikentää kokonaisuutta. Siksi ilmiasun muuttaminen alkuperäisestä ei ole toivottavaa. Pitää muuttaa sisätiloja soveltuvin osin siten, että sinne saadaan tiloja nykypäivän käyttötarkoituksia varten. Suomessa esimerkiksi koulurakennuksia on uusittu väliseinillä, mutta ulkoasu on jätetty entiselleen.

Ainutlaatuinen sijainti

Kotkan pääkirjasto sijaitsee aivan Kotkan kaupungin keskustassa. Sen vieressä ovat muun muassa vuonna 1898 valmistunut kirkko ja vuonna 1905 valmistunut Kotkan lyseo.

Vaikka äkkiseltään voisi tuntua siltä, että melko uusi rakennus ei sopisi vanhojen arvokkaiden sekaan, on Kymenlaakson museon rakennustutkija Viivi Alajuuma toista mieltä.

– Kirjastorakennuksen sijainti on ainutlaatuinen. Kotkan kirjaston ympäristössä on monen ikäistä ja tyylistä rakennusta, mutta siitä huolimatta tämä on hallittu, valtakunnallisestikin arvokas kokonaisuus.

Kotkan kaupunginkirjasto sisältä
Kirjastot tarjoavat nykyään paljon muutakin kuin vain lainaamista ja palauttamista.Pyry Sarkiola / Yle

Alajuuman mukaan vuonna 1977 valmistunut pääkirjasto edustaa hyvin tyypillistä aikansa arkkitehtuuria. Se on muodoltaan laatikko. Julkisessa rakentamisessa tavoiteltiin muunneltavuutta, jotta tilat sopisivat monenlaiseen käyttöön.

– Silloin arkkitehtuurissa ei haluttu korostaa yksilöllisyyttä. Vältettiin elitistisyyttä ja nähtiin, että rakennukset ovat käyttäjiään varten. Siksi niistä tuli aika maltillisia, kertoo Alajuuma.

Alajuuman mukaan rakennusmateriaali eli betoni edustaa hyvin 1970-lukua, samoin seinässä oleva laatoitus. Hänen mielestään rakennus on kaiken kaikkiaan edustava, siinä on hieno kivijalka ja valoisat sisätilat. Lisäksi se pitää sisällään aimo annoksen paikallista sivistyshistoriaa.

Muutoksia tulee

Kotkan pääkirjastossa ihmiset tulevat ja menevät. Joku opiskelee, joku tekee etätöitä.

– Emme kysele, mitä asiakkaat täällä tekevät. Tänne saa tulla tekemään ihan mitä vaan. Jo kirjastolain mukaan kirjastot on tarkoitettu muun muassa harrastamiseen, kansalaistoimintaan ja opiskeluun. Tällä järjestetään myös paljon tapahtumia, sanoo Kotkan kaupungin kirjastotoimenjohtaja Katariina Kupiainen.

Kotkan kaupunginkirjasto ja kirkko
Ovatko kirkko ja kirjasto sopusoinnussa keskenään? Sen saa jokainen päättää itse.Pyry Sarkiola / Yle

Kupiainen havaitsee, että 1970-luvun ajattelu on ainakin jonkin verran toteutunut myös Kotkan pääkirjastossa. Kirjastorakennusta on pystytty mukauttamaan ajan myötä. Pieniä muutoksia on tehty siellä täällä, muun muassa väliseiniä on purettu ja joitakin lisätty, ja esimerkiksi opiskelupaikkoja on saatu lisättyä.

Hän uskoo, että muutokset eivät Kotkassa, eivätkä muissakaan Suomen kirjastoissa jää tähän.

– Mitä parempi rakennus on muuntautumaan, sitä parempi sinne on sijoittaa erilaisia toimintoja, sanoo Kupiainen.

Mikäli Kotka päätyy pääkirjaston peruskorjaukseen, alkaisi se vuonna 2026.

Lue seuraavaksi