1. yle.fi
  2. Uutiset

Painoindeksi sopii surkeasti urheilijoille ja syömishäiriötä sairastaville – Parhaiten terveyttä mittaavat voima, sykevälivaihtelu ja kuukautiset, sanoo tutkija

Kanadan uusi linjaus on herättänyt pohtimaan, tulisiko Suomenkin luopua BMI:stä. Asia koskettaa muitakin kuin ylipainoisia.

painoindeksi
Urheilijoilla on usein niin paljon lihasmassaa, että painoindeksin mukaan he ovat ylipainoisia. Heille painoa tärkeämpää on tarkkailla suorituskykyä.
Tomi Hänninen

Anorektikko ei saa diagnoosia, koska ei ole tarpeeksi laiha. Järjestyksenvalvojalle on vaikea saada vakuutusta, koska hän on ylipainoinen. Lääkärin mukaan ammattiurheilijakin voi olla lihava.

Kaikki esimerkit johtuvat painoindeksistä, BMI:stä eli body mass indexistä–luvusta, joka kuvaa painon ja pituuden suhdetta. Painoindeksi on monin tavoin ongelmallinen mittari, joka ei huomioi esimerkiksi kehonkoostumusta, lihasmassaa tai ihmisen kuntoa.

Kanada onkin luopunut painoindeksistä lihavuuden määrittelyssä. Maan elokuisen linjauksen mukaan lihavuus on krooninen sairaus, joka vaatii yksilöllistä hoitoa. Potilasta ei diagnosoida lihavaksi, ellei hänellä ole painoon liittyviä liitännäissairauksia.

Tarkoituksena on nähdä painon taakse, eikä tuijottaa pelkkää vaa’an lukemaa.

Johanna Ihalainen

Jyväskylän yliopiston liikuntafysiologian tutkijatohtori Johanna Ihalainen korostaa, että toisin kuin mediassa on uutisoitu, Kanada ei ole luopumassa painoindeksistä kokonaan, vaan ainoastaan lihavuuden yhteydessä.

ihminen vaa,alla
Kanadan uuden linjauksen tarkoituksena on keskittyä pelkän painon tarkkailun sijasta syihin sen taustalla. Potilas diagnosoidaan ylipainoseksi vain, jos hänellä on painoon liittyviä sairauksia.Jani Aarnio / Yle

– Kanadassa katsotaan nyt ihmisen hyvinvointia. Tarkoituksena on nähdä painon taakse, eikä tuijottaa pelkkää vaa’an lukemaa, Ihalainen kertoo.

Pelkkä korkea painoindeksi ei merkitse Kanadassa enää automaattisesti lihavuutta. Ihalaisen mukaan painoindeksi ei ole kaikille välttämättä edes realistinen tavoite. Kaikkien ihanteellinen paino ei välttämättä mahdu painoindeksin normaalialueelle, joka on 19–25.

Urheilullinen ihminen saattaa olla painoindeksin mukaan lihava, vaikka paino koostuisi lähinnä lihaksista ja vatsalihakset pilkottaisivat paidan alta.

Jääkiekkoilijoita ei kiinnosta

Entinen ammattikiekkoilija ja Ilveksen joukkueenjohtaja Timo Peltomaa kertoo, ettei Ilveksessä seurata pelaajien painoindeksejä. Tärkeitä mittareita ovat paino, rasvaprosentti ja maksimihapenottokyky.

– Jääkiekko on fyysinen laji, ja siinä tarvitaan lihasmassaa. Painoindeksistä ei ole mitään hyötyä. Tosin seuraamme koko ajan pelaajien painoa, jotta se ei pääse laskemaan kauden aikana, Peltomaa kertoo.

Sen kun menee peilin eteen ilman paitaa niin näkee kyllä, onko kunnossa.

Timo Peltomaa

Peltomaan mukaan rasvaprosenttikaan ei saa olla liian alhainen, sillä muuten ei jaksa pelata. Jos pelaaja laihtuu kauden aikana kolme tai neljä kiloa, hälytyskellojen täytyy soida.

Toki myös lätkässä liika paino on liikaa.

– Peili on hyvä mittari. Sen kun menee peilin eteen ilman paitaa niin näkee kyllä, onko kunnossa, Peltomaa sanoo ja nauraa.

Kun Peltomaa oli juuri lopettanut jääkiekkouransa, hän meni lääkäriin, omien sanojensa mukaan 40-vuotisneuvolaan. Lääkäri ilmoitti, että painoindeksin mukaan hän on ylipainoinen. Peltomaa sai vastaanotolta mukaansa dieettiohjeita.

Timo Peltomaa
Ilveksen joukkueenjohtaja Timo Peltomaa kertoo, että jääkiekossa ei tarkkailla painoindeksiä. Päinvastoin, on tärkeää, ettei paino putoa kauden aikana.Jani Aarnio / Yle

– En ruvennut väittämään vastaan. Ajattelin vain, ettei tämä lääkäri ymmärrä, mistä on kyse. Eihän painoindeksiä voi käyttää huippu-urheilijoihin, koska lihasmassan määrä on suurempi kuin tavallisella ihmisellä.

Jääkiekkoilijoiden lisäksi esimerkiksi jenkkifutiksen pelaajilla tai painonnostajilla voi olla korkeakin painoindeksi. Myöskään heittolajeissa ylimääräinen rasva ei juurikaan vaikuta urheilijan suorituskykyyn.

Mitä painoindeksin tilalle?

Tutkijatohtori Johanna Ihalaisen mukaan painoindeksin ja painon tilalle voisi hyvin ottaa muita mittareita. Rasvaprosenttikaan ei ole hänen mielestään välttämätön, ei edes urheilijalle, sillä mittausmenetelmät ovat epäluotettavia.

– Sitä paitsi mitään yksittäistä rasvaprosenttia on vaikea määrittää, koska erot ovat suuria. Rajat ovat yksilöllisiä: millaisessa tilassa hormonitoiminta pysyy normaalina ja luusto terveenä. Kehot kestävät eri tavalla.

Kun reisissä ja käsivarsissa on voimaa, selviydymme päivittäisistä askareista.

Johanna Ihalainen

Myöhäisellä iällä hormonitoiminta voi pysyä normaalina matalallakin rasvaprosentilla verrattuna nuoreen urheilijaan. Kuukautisten pois jääminen on kuitenkin aina hälyttävää. Silloin pitää hakeutua lääkäriin.

– Toisaalta normaali painoindeksi ei ole merkki siitä, että on terve tai syöminen tasapainossa.

Tärkeitä hyvinvoinnin mittareita ovat Ihalaisen mukaan suorituskyky, sekä kestävyys että voima. Ikääntyneiden kohdalla voiman merkitys korostuu.

– Voima vaikuttaa siihen, pääseekö sängystä ylös. Kun reisissä ja käsivarsissa on voimaa, selviydymme päivittäisistä askareista.

Palautumista voi mitata esimerkiksi sydämen sykkeellä. Tätä kutsutaan sykevälivaihteluksi: vaikka sydämen syke pysyisi samana, kahden sykähdyksen välinen aika vaihtelee. Mitä enemmän ihmisellä on sykevälivaihtelua, sitä paremmin hän on palautunut.

– Sykevälivaihtelu heijastaa autonomisen hermoston toimintaa. Autonominen hermosto säätelee sydäntä ja se on se hermoston osa, jota emme pysty hallitsemaan.

Muutokset sykkeessä tai sykevälivaihtelussa kuvaavat, kuinka kuormittunut ihminen on.

Kun terveydenhuolto omi painoindeksin

Painoindeksin kehitti 1850-luvulla belgialainen matemaatikko Adolphé Quételet. Lääketieteeseen painoindeksi tuli 1970-luvulla, ja Suomessa terveydenhuolto otti sen käyttöönsä 1980-luvulla.

Alun perin painoindeksi oli työkalu suurten ihmismassojen tilastoimiseen. Nykyään lukua käytetään terveydenhuollossa esimerkiksi sairauksien diagnosoinnissa, potilaan toipumisen seurannassa tai potilasryhmien seulonnoissa.

Syömishäiriötä sairastava voi helposti tulkita, ettei hän ole oikeasti sairas.

Tietyn luvun ylittävä ei saa välttämättä hoitoa julkiselta sektorilta. Joku voi jäädä esimerkiksi tekonivelkirurgian tai lapsettomuushoitojen ulkopuolelle, toinen saattaa jäädä ilman anoreksiadiagnoosia.

Ylipainoiset eivät ole nimittäin ainoa ihmisryhmä, jota painoindeksi koskettaa. Anoreksian painoindeksiraja on 17.5. Jos painoindeksi ei ole tarpeeksi matala, mutta muut kriteerit täyttyvät, potilas saattaa saada diagnoosiksi epätyypillisen syömishäiriön.

Syömishäiriötä sairastava voi helposti tulkita, ettei hän ole oikeasti sairas. Samoin voi ajatella myös terveydenhuollon ammattilainen.

Miespuoliset anorektikot kärsivät

Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) erikoislääkärin Reita Nybergin mukaan korkeassa painossa sairastunut joutuu oireilemaan voimakkaasti, jotta saa hoitoa.

– Lisäksi tämä 17,5:n raja on epäreilu miehiä kohtaan, koska miehen täytyy laihtua enemmän ja menettää lihasmassaa, jotta saa diagnoosin ja hoitoa, Nyberg sanoo.

Pitkään alipainossa ollut ihminen sietää matalaa painoa paremmin kuin henkilö, joka on laihduttanut nopeasti esimerkiksi 20 prosenttia kehonsa painosta. Nopeasti laihduttanut ihminen voi todennäköisesti huonommin, vaikka hänen painoindeksinsä on korkeampi kuin alipainoisella.

Normaali paino ei tarkoita, että syömishäiriötä sairastavan mieli voisi hyvin.

Reita Nyberg

– Suurimmat riskit liittyvät siihen, että apua tarvitsevat ihmiset jäävät ilman diagnoosia.

Yhdysvalloissa on käytössä tautiluokitus, jossa painoindeksirajoista on luovuttu kokonaan. Siellä tarkkaillaan potilaan painohistoriaa ja siinä tapahtuneita muutoksia.

Reita Nyberg
Erikoislääkäri Reita Nyberg toimii Sisä-Suomen Syömishäiriöliitto SYLI:n hallituksessa. Hän tekee vapaaehtoistyötä syömishäiriöön sairastuneiden ja heidän läheistensä auttamiseksi.Jani Aarnio / Yle

Nybergin mielestä painoindeksi sopii syömishäiriöpotilaille erityisen huonosti, sillä syömishäiriöt ovat psyykkisiä sairauksia. Vaikka ne ilmenevät myös fyysisesti, ei psyykkeen tai mielen tilannetta voi mitata millään mittarilla.

– Joku voi olla esimerkiksi hyvin ahdistunut aliravitsemustilan korjaantumisesta. Normaali paino ei tarkoita, että syömishäiriötä sairastavan mieli voisi hyvin.

Pitäisikö Suomen seurata Kanadaa ja poistaa painoindeksi käytöstä, edes joissain asioissa?

– En näe mitään syytä, miksi niin ei voisi tehdä. Terveydenhuollossa tulee ottaa muitakin asioita huomioon kuin numeroita.

Lue lisää:

Painoindeksistä luovutaan Kanadassa, olisiko sama mahdollista Suomessa? Asiantuntijoiden mukaan tärkeää olisi päästä eroon lihavia syyllistävästä puheesta

Lue seuraavaksi