1. yle.fi
  2. Uutiset

Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto kirjailija Risto Isomäelle: "Koronapandemia on esimakua siitä, mitä tapahtuu jos annamme ilmastonmuutoksen jatkua"

Palkittujen joukossa myös Paleface ja Long Play -media.

Risto Isomäki
Risto Isomäki
Kirjailija Risto Isomäki palkittiin työstään ympäristön puolestapuhujana.Jari Kovalainen / Yle

Kirjailija Risto Isomäki on saanut tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon. Tieto- ja tieteiskirjallisuuteen keskittynyt Isomäki palkittiin työstään maan, meren ja ilmaston tulevaisuuden puolestapuhujana.

– On hirveän hienoa saada tällainen palkinto, joka on Suomen tieteellisten piirien laajapohjainen tunnustus. Samalla elämäntyöpalkinto saa tuntemaan itsensä hyvin vanhaksi. Sen jälkeen ei voi teeskennellä olevansa ihan nuori, Isomäki sanoo.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko luovutti 20 000 euron suuruisen palkinnon tiistaina Helsingissä.

Elämäntyöpalkinnon lisäksi tilaisuudessa myönnettiin seitsemän valtionpalkintoa esimerkillisestä tiedonjulkistamisesta.

Myyttejä ja faktaa kansien välissä

Risto Isomäki nousi suuren yleisön tietoisuuteen, kun hänen viides romaaninsa Sarasvatin hiekkaa (2005) valittiin Finlandia-ehdokkaaksi. Kirja on 2020-luvulle sijoittuva ekologinen trilleri, jossa napajäätiköiden sulaminen uhkaa koko maailmaa.

Kirjailija oli jo edellisellä romaanillaan Herääminen (2000) siirtynyt avaruuteen sijoittuvista tieteistarinoista kuvaamaan Maahan kohdistuvia ympäristöuhkia. Siitä alkaen Isomäen romaanit ovat käsitelleet ympäristöasioita ja ihmiskunnan myyttejä.

– Jotkut myytit ovat tärkeitä, koska ne saattavat kertoa meille tulevaisuudesta tai niistä uhkakuvista, joita tällä hetkellä kohtaamme. Toisista taas olen kirjoittanut, koska ne liittyvät asioihin, jotka ovat pienestä pitäen kiehtoneet minua.

Romaanien lisäksi Isomäki tunnetaan tuotteliaana tietokirjailija. Hän on käsitellyt teoksissaan muun muassa ympäristöä ja kehitysmaita koskevia asioita. Isomäen viimeisin tietokirja on tänä vuonna ilmestynyt pamfletti Mitä koronapandemian jälkeen? Yle haastatteli Isomäkeä kirjan tiimoilta toukokuussa.

Ihmisten tiedon lisääminen on työlästä puuhaa. Isomäki kertoo urallensa mahtuvan pitkiä toivon ja epätoivon jaksoja. Viime aikoina hallitseva tunne on ollut toivo.

– Teknologinen muutos on lähtenyt liikkeelle musertavalla tavalla. Esimerkiksi energian tuotantotavat muuttuvat nyt niin nopeasti kuin mikään maailmassa voi muuttua. Se tulee muuttamaan paljon ihan väistämättä.

"Ruokavallankumous voi pelastaa maailman"

Eniten kirjailijaa on ilahduttanut ilmiö, jota hän kutsuu suureksi ruokavallankumoukseksi. Sillä hän tarkoittaa ihmisten ruokailutottumusten siirtymistä joko täysin kasvisruokaan tai vähemmän lihaa ja eläintuotteita sisältävään ruokavalioon.

– Lähikauppa ja elintarviketeollisuus ovat tajunneet, että jos tämä toteutuu, ne voivat ansaita paljon enemmän rahaa kuin myymällä lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita. Tämä on erittäin rohkaisevaa. Jos pystymme siirtymään paljon nykyistä kasvisperäisempään ruokavalioon, niin yllättävän iso osa kaikista ihmisen kasvihuonepäästöistä ikään kuin haihtuu ilmaan.

Lihan tuotannolta vapautuvat peltohehtaarit voitaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi biopolttoaineiden ja muiden biotalouden raaka-aineiden tuottamiseen, Isomäki visioi. Niillä voitaisiin korvata fossiiliset polttoaineet, sementti ja iso osa metalleista.

– Jos ruokavallankumous etenee, niin me selviämme ilmaston lämpenemisen ongelmasta todennäköisesti jopa aika helposti, kirjailija sanoo.

Uudet tartuntataudit odottavat tilaisuuttaan

Kun Sarasvatin hiekkaa julkaistiin, puhuttiin ilmastonmuutoksesta julkisuudessa vain vähän. Sitä seuranneiden 15 vuoden aikana ilmiötä koskeva tieto ja keskustelu on lisääntynyt valtavasti. Myös uhkakuvat ovat tarkentuneet. Mahdollisten uhkakuvien pohtiminen kuuluu Isomäen työhön niin tieteiskirjailijana kuin tietokirjailijanakin.

– Ilmastonmuutoksen aiheuttamaa tarkkaa skenaariota ei ole mahdollista kuvata etukäteen, koska emme tiedä missä järjestyksessä asiat alkavat toteutua. Mutta lopputulos on sama: suurin osa ihmisistä, jotka kuolevat, kuolevat erilaisiin tarttuviin tauteihin.

Maailman polvilleen pistänyt koronapandemia on kirjailijan mukaan hyvä demonstraatio siitä, mitä tapahtuu jos ilmaston annetaan muuttua epävakaammaksi.

– Yhteiskuntamme ovat paremmassa järjestyksessä kuin koskaan ennen. Sähkö, tiedonvälitys ja terveydenhoito toimivat paremmin. Silti meidän on ollut vaikea torjua yhtä viruksen aiheuttamaa tilannetta.

Isomäki sanoo, että tilanne olisi paljon pahempi maailmassa, jonka ilmastonmuutos on suistanut kaaokseen. Hän maalailee pahimman skenaarion, jossa sähköverkot toimivat huonosti, rokotteiden ja lääkkeiden saanti takkuilee ja pakolaisten määrä kasvaa räjähdysmäisesti.

– Sellaisessa tilanteessa meillä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia torjua tehokkaasti edes yhtä tarttuvan taudin aiheuttamaa epidemiaa. Mutta siinä tilanteessa meillä ei olisi vastassa vain yksi pandemia, vaan kaikki isot vanhat tartuntataudit isorokkoa lukuun ottamatta tekisi paluun ja niiden rinnalle tulisi uusia tartuttavia tauteja. Ne saavat tilaisuutensa, kun maapallolle seuraavan kerran tulee entistä kaoottisempi tilanne.

Tämä kaikki on kirjailijan mukaan estettävissä. Sen tiellä on kuitenkin hänen mukaansa vielä huolestuttavampi asia: se haluavatko ihmiset estää uhkakuvien toteutumisen.

– Jos isot poliittiset liikkeet kieltävät systemaattisesti ilmastonmuutoksen olemassaolon, niin meille voi käydä huonosti. Vaikka kaikki tekniset ratkaisut olisivat olemassa, Risto Isomäki sanoo.

Palkittujen joukossa Paleface ja Long Play -media

Kirjailija Risto Isomäelle myönnetyn elämäntyöpalkinnon lisäksi tiistaina myönnettiin myös seitsemän muuta tiedonjulkistamispalkintoa. Niistä Long Play -median palkinto oli suuruudeltaan 20 000 euroa ja muut 15 000 euroa.

Valtionpalkinnon esimerkillisestä tiedonjulkistamisesta saivat:

  • Long Play -media (siirryt toiseen palveluun)
  • Jouko Aaltonen ja Seppo Sivonen: Orjia ja isäntiä – ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla (Into Kustannus)
  • Fanny Fröman: Lasten uutiset (siirryt toiseen palveluun)
  • Anna-Kaisa Hiltunen: Euroopan porteilla – turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet (Gaudeamus)
  • Juha Kauppinen: Monimuotoisuus – kertomuksia katoamisista (Siltala)
  • Kai Myrberg ja Matti Leppäranta: Itämeri ja ihminen (Tammi)
  • Paleface ja Esa Salminen: Kolmetoista kertaa kovempi – räppärin käsikirja (Like Kustannus)

Lue myös: Suomalaistehtaat käyttivät orjien kasvattamaa sokeriruokoa – ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus huipentui orjakauppasatamaan Karibialla

Lue seuraavaksi