1. yle.fi
  2. Uutiset

Puretaanko Pasilan maamerkki, Ylen Linkkitorni, vai muuttuuko se esimerkiksi kiipeilytorniksi? Aalto-yliopiston professori puoltaa säilyttämistä

Linkkitornin ylläpitokustannukset ovat noin 100 000 euroa vuodessa. Hissin ja rakenteiden korjauksiin menisi satoja tuhansia euroja.

tornit
Ylen linkkitorni pihalta kuvattuna 13.10.2020.
Ylen Linkkitorni on tuttu näky helsinkiläisille, mutta myös monille ulkopaikkakuntalaisille.Sara Salmi / Yle

Ylen Pasilan Linkkitornin kohtalo on pohdittavana, sillä alueelle suunnitellaan uutta asemakaavaa. Ratkaisua harkitaan Ylen sisällä ja yhteistyössä Helsingin kaupungin (siirryt toiseen palveluun) kanssa.

– Saatetaan asiasta kysyä myös kaupunkilaisilta, sanoo Ylen toimitilapalveluiden päällikkö Matti Uotinen.

Merenpinnan tasosta lähes 150-metrinen torni valmistui vuonna 1983. Se on käymässä tarpeettomaksi, sillä tv-lähetystekniikka ei perustu nykyisin enää antenneihin vaan kuituyhteyksiin.

Linkkitornista kuvattu Läksy eli vanha lähetyskeskus kuvassa oikealla. Taustalla näkyy myös muun muassa asuintaloja.
Linkkitornista kuvattu Läksy eli vanha lähetyskeskus kuvassa oikealla. RTI-talon ja viereisen SVUL:n talon tilalle on suunnitteilla asuintaloja. Saara Hirvonen / Yle

Yksi vaihtoehdoista voisi olla mahdollinen viihdekäyttö, esimerkiksi kiipeily- tai laskeutumistornina tai osana Ylen brändiin kuuluvaa palvelukeskusta.

– Se sijaitsee lähellä vanhaa suojeltua lähetyskeskusta, joka on rakennettu vuonna 1926. Siitä voisi tulla sellainen vierailukeskus ja Linkkitorni voisi olla osana palvelua, Uotinen sanoo.

Ylen toimitilapalveluiden päällikkö Matti Uotinen, taustalla näkyy Ylen toimitalo.
Ylen toimitilapalveluiden päällikön Matti Uotisen mukaan päätöksiä on odotettavissa puolen vuoden sisällä.Saara Hirvonen / Yle

Tornin ylläpito maksaa noin 100 000 euroa vuosittain, lisäksi korjaukset veisivät satoja tuhansia lisää. Hissimatka torniin on yli satametrinen, ja pelkän hissin peruskorjaukseen uppoaisi jopa 200 000 euroa. Lisäksi alkuperäiset, lähes 40-vuotiaat hoitosiltarakenteet joudutaan tarkastamaan ja korjaamaan.

– Perusbetoni ja sen sisällä olevat raudat kestävät vielä kymmeniä vuosia, mutta pinnat ja kaikki siihen liittyvät rakennelmat jouduttaisiin käymään läpi. Aika iso kustannus kaiken kaikkiaan, jos sillä ei ole mitään käyttöä, Uotinen sanoo.

Aalto-yliopiston arkkitehti toivoo uutta käyttöä

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen johtaja Pirjo Sanaksenaho pitää Linkkitornia historiallisena monumenttina. Hänen mukaan monissa Euroopan kaupungeissa tällaiset vanhat linkkitornit on otettu näköalatorneiksi tai urbaaneiksi ympäristötaideteoksiksi.

– On äärimmäisen tärkeää, että kaupungissa säilyy ajallinen kerrostuneisuus. Pasila on kasvava alue, Keski-Pasilaan nousee paljon tornitaloja. Minusta olisi hienoa, että siellä säilytetään alueen historiasta kertova rakennus.

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen johtaja Sanaksenaho Pirjo syksyisessä luonnossa.
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen johtaja Pirjo Sanaksenaho pitää Linkkitornia historiallisena monumenttina ja toivoo sen säilyvän esimerkiksi näkötornikäytössä tai ympäristötaideteoksena.Saara Hirvonen / Yle

Sanaksenaho toivoo tornin säilyvän edelleen alueen maamerkkinä.

– Se auttaa paikallistamaan, kun näkee jo kaukaa, missä on Pasila. En ihan tarkalleen tunne, millaisia tiloja siellä on. Minusta olisi hienoa, jos sen voisi ottaa tällaiseen näkötornikäyttöön. Jos sinne ei ole mahdollista päästää yleisöä, niin sitten jättää ympäristötaideteokseksi, joka valaistaan näyttävästi.

Näkymä Linkkitornista Pöllölaaksoon. MTV muuttaa nykyisistä toimitiloistaan Vallilaan Konepaja-alueen uusiin tiloihin loppuvuodesta 2022.
Näkymä Linkkitornista Pöllölaaksoon. MTV muuttaa nykyisistä toimitiloistaan Vallilaan Konepaja-alueen uusiin tiloihin loppuvuodesta 2022.Saara Hirvonen / Yle

Uusi käyttö tarkoittaisi remppaa ja tukuittain euroja

Tällä hetkellä Linkkitornissa on kaksi Ylen maisemakameraa ja jakeluyhtiö Digitalla on muutama kaupallisten radioiden antenni. Isot lautasantennit riisuttiin viitisen vuotta sitten pois.

Talviaikaan tornista putoaa lunta ja jäätä. Se on terveys- ja turvallisuusriski, jonka vuoksi liikkuminen tornin ympärillä pitää estää sadan metrin säteellä. Tämäkin pitää ottaa huomioon jatkosuunnittelussa.

Hoitosiltarakenteet keräävät lunta ja jäätä talviaikaan.
Hoitosiltarakenteet keräävät lunta ja jäätä talviaikaan.Saara Hirvonen / Yle

Tekniikan muuttuminen heijastuu myös alueen käyttöön. Ylen tontti on jo nyt pienentynyt ja osa siitä on lohkaistu asuintaloille.

– Jos Linkkitorni päätetään säilyttää, on se osa Ylen brändiä ja siihen on varattava budjetti. Jos se taas puretaan, tonttia voi suunnitella vapaammin ja tehokkaammin, Uotinen pohtii.

Uotisen mukaan kaikkia eri näkökulmia ja kustannuksia mietitään. Päätös on odotettavissa puolen vuoden sisällä. Kaavaluonnos on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden aikana. Koko alueen rakentaminen jatkuu aina 2040–2045 saakka.

Tavoitteena on avata Ylen nykyisellään aidattu ja muilta kuin yleläisiltä suljettu alue kaikille. Kävelyreittejä on toiveissa kehittää ja lisätä kohtauspaikkoja Yleisradion olemassa olevien rakennusten keskelle.

Ylen Linkkitornista näkymä Itä-Pasilaan ja Messukeskukselle päin.
Ylen Linkkitornista näkymä Itä-Pasilaan ja Messukeskukselle päin.Saara Hirvonen / Yle

Lue myös:

Pasilan linkkitorni tyhjeni, mihin katosivat maankuulun maamerkin lautasantennit? – Katso video

Lue seuraavaksi