1. yle.fi
  2. Uutiset

Koronatilanne toi esiin erikoisuuden: kokoontumista jumalanpalvelukseen ei voida rajoittaa edes epidemian takia – selvitimme syyn

Aluehallintoviraston kokoontumisrajoitukset eivät koske uskonnollisten yhdyskuntien tunnusomaista toimintaa, mutta moni noudattaa silti suosituksia.

uskonnolliset yhteisöt
Oulun tuomikirkon käytävä, jonka päässä alttari.
Uskonnonvapautta miettiessä tuskin on hoksattu ajatella tulevaisuuden epidemiatilanteita. Kuvituskuva Oulun tuomiokirkosta.Wasim Khuzam / Yle

Poikkeuksellinen korona-aika on tuonut esiin porsaanreiän kaltaisen tilanteen, joka juontuu perustuslakiin asti.

Aluehallintovirasto päivitti tuoreeltaan sivuillensa (siirryt toiseen palveluun) tiedon, jonka mukaan viraston määräämät kokoontumisrajoitukset eivät koske uskonnollisten yhteisöjen järjestämiä jumalanpalveluksia ja vastaavia toimituksia.

Uskonnolliset kokoontumiset ovatkin olleet koronan takia valokeilassa viime päivinä. Esimerkiksi Jyväskylässä ilmeni tässä kuussa suuri koronatartuntojen rypäs, joka sai alkunsa helluntailais-karismaattisen yhdyskunnan tilaisuudesta. Jopa 700 henkilöä altistui ja on karanteenissa.

Ei siis ihme, että avin twiitti asiasta pomppaa silmille. Miksi viraston määräysvalta loppuu julkiseen jumalanpalvelukseen?

Avin päivityksessä on kyse viraston omasta Usein kysytyt kysymykset -palstasta. Etelä-Suomen aluehallintoviraston elinkeinovalvontayksikön päällikkö Marko Peltosen mukaan sivuille päivitetään tarpeen mukaan vastauksia aiheisiin, joita avilta usein tiedustellaan.

Twitterissä ehdittiin jo aprikoida, miksi uskonnollisilla yhdyskunnilla on tässä tilanteessa erivapaus kokoontumisten suhteen – meneekö homma niin sanotusti Herran haltuun?

Aiheen taustalla ei kuitenkaan ole kovin esoteerista ulottuvuutta, vaan pykäliä. Viime kädessä kyse on uskonnonvapaudesta.

Kyseessä ei siis ole aluehallintoviraston oma keksintö tai uusi asia, vaan erikoisuus perustuu olemassaoleviin lakeihin.

Tartuntatautilaki antaa aluehallintovirastolle mahdollisuuden osoittaa kokoontumisia koskevia määräyksiä. Ilman sitä ei avilla olisi juurikaan asiaa aiheeseen.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston elinkeinovalvontayksikön päällikkö Marko Peltosen mukaan tartuntatautilaki puhuu yleisötilaisuuksista, mutta ei määrittele, mitä ne ovat. Määritelmä niille löytyy kokoontumislaista, joka säädettiin jo yli 20 vuotta sitten, kauan ennen tietoa 2020-luvun epidemiasta.

Kokoontumislakia (siirryt toiseen palveluun) (Finlex) ei sovelleta julkisiin uskonnonharjoitustilaisuuksiin, jotka on järjestetty uskonnollisten yhdyskuntien omissa tiloissa tai niitä vastaavissa tiloissa.

Siksi ollaan tilanteessa, jossa avin kokoontumisrajoitukset eivät koske jumalanpalveluksia tai vastaavia toimituksia, jotka kuuluvat yhteisöjen tavanomaiseen uskonnolliseen toimintaan. Peltosen mukaan uskonnolliset yhdyskunnat päättävät rajoituksista kokoontumisten suhteen itse.

Lisäksi Peltonen huomauttaa, että aluehallintoviraston määräysvalta tässä tilanteessa koskee vain julkisia kokoontumisia ja yleisötilaisuuksia. Uskonnollinen toiminta ei ole ainoa asia, johon määräysvalta ei ulotu: listalta löytyvät myös muun muassa huvipuistojen, eläinpuistojen ja kauppojen toiminta.

Avin kokoontumisrajoituksen ulkopuolelle jäävät nimenomaan uskonnolliset yhdyskunnat: siis sellaiset, jotka on rekisteröity uskonnonvapauslain mukaisesti.

Esimerkiksi Jyväskylän koronaryppäässä mukana ollut seurakunta on laittanut vireille yhdyskunnaksi rekisteröitymisen kesäkuussa. Siispä avin määräysvalta ei ulottuisi siihen. Lisäksi yhteisön tilaisuuden on kerrottu olleen yksityinen, ei julkinen.

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlbergin mukaan suurin osa suomalaisista uskonnollisista yhteisöistä ei kuitenkaan ole rekisteröitynyt virallisesti yhdyskunnaksi, vaan toimii esimerkiksi tavallisina rekisteröityinä yhdistyksinä.

Silloin avin määräykset koskevat niitäkin, vaikka ne järjestäisivät tunnustuksellista toimintaa.

Monet seurakunnat noudattavat ohjeita

Peltonen pohtii, ettei lakeja laadittaessa varmaankaan osattu ajatella nykyisenkaltaista tautitilannetta.

– Tottahan se on, että samalla tavalla virus leviää jumalanpalveluksessa kirkossa kuin missä tahansa muualla, missä ihmiset kokoontuvat, hän toteaa.

Avien vahva suositus on kuitenkin, että kaikissa kokoontumisissa, myös uskonnollisten yhdyskuntien kokoontumisissa, noudatettaisiin etäisyys- ja hygieniaohjeistuksia Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä THL:n laatiman ohjeistuksen mukaisesti.

Avin mukaan (siirryt toiseen palveluun) moni uskonnollinen yhteisö onkin linjannut noudattavansa terveysturvallisuutta parantavia ohjeita ja käytäntöjä tilaisuuksissaan. Esimerkiksi evankelisluterilainen kirkko järjestää jumalanpalveluksia verkkotilaisuuksina (siirryt toiseen palveluun). Myös Jyväskylän evankelisluterilaisen seurakunnan kirkkoherra Arto Viitala totesi vastikään rippikoululeirin koronatartunnan yhteydessä, ettei kirkoissa kokoonnuta holtittomasti, vaan ohjeita noudattaen.

Alajärven kirkon alttari
Moni seurakunta järjestää nyt tilaisuuksia myös etänä. Kuvituskuva.Päivi Rautanen / Yle

Soitetaan vielä emeritusprofessorille Teuvo Pohjolaiselle. Miksi kokoontumislaki on alun perinkään laadittu niin, ettei sitä sovelleta uskonnon harjoittamiseksi järjestettyihin tilaisuuksiin?

– Kun kokoontumislakia säädettiin, pyrittiin lakiin, jossa rikottaisiin mahdollisimman vähän muita perusoikeuksia. Uskonnonvapaus on meillä perustuslain suojaama perusoikeus, ja sitä haluttiin suojella, Pohjolainen toteaa.

Kyse on siis perustavanlaatuisista oikeuksista harjoittaa uskontoa, ja tässä tapauksessa yhdyskunnalle ominaisissa tiloissa. Jos vaikkapa kirkko järjestää konsertin, joka ei ole tunnusomaista uskonnollista toimintaa, tai tilaisuus järjestettäisiin teltassa tai taivasalla, kokoontumislakia sovelletaan niihinkin.

Tartuntatautilakia ollaan parhaillaan muuttamassa joiltain osin, mutta nähtäväksi jää, kajotaanko pykäliin missään vaiheessa uskonnollisten yhdyskuntien takia.

– Jos uskonnolliset yhdyskunnat osoittautuvat viruslingoiksi, voi herätä yhteiskunnallinen keskustelu siitä, pitääkö tartuntalakia tai kokoontumislakia muuttaa. Silloin ei olisi mahdollisuuksia järjestää mitään yleisötilaisuuksia, joissa taudin leviäminen on vaarana, emeritusprofessori Pohjolainen miettii.

Tosin kyseessä olisi varmasti melko vaikea säätö, sillä kokoontumislaki on perustuslaissa asti oleva pykälä.

Sitä paitsi uskonnolliset yhdyskunnat eivät ole ainoa yhteisö, joihin kokoontumislaki ei kajoa. Lakia ei sovelleta myöskään julkisyhteisöjen järjestämiin virallisiin tilaisuuksiin, kuten puolustusvoimien paraateihin tai itsenäisyyspäivän juhliin. Ainakaan jälkimmäiseen ei tarvittu pykälänmuutosta: Linnan juhlat järjestetään etänä.

Lue seuraavaksi