1. yle.fi
  2. Uutiset

Kävimme kolmessa metsässä, joiden omistajat ovat luopuneet avohakkuista – ja se onkin usein kannattavaa myös metsänomistajan kannalta

Myös ympäristökuormituksen kannalta jatkuva kasvatus on parempi vaihtoehto etenkin kosteissa metsissä.

hakkuut
Mies nojaa puuhun metsässä
Timo Kujala hoitaa metsiään erirakenteisina ja on tehnyt tästä myös liiketoimintaa. Timo Sipola / Yle

Metsän jatkuvasta kasvatuksesta puhutaan usein luontoarvojen tai ympäristön kannalta parhaana vaihtoehtona. Se voi kuitenkin olla sitä myös metsänomistajalle, joka haluaa metsilleen parhaan tuoton.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mika Niemisen mukaan tutkimustulosten valossa jatkuva kasvatus on soilla harjoitettavassa metsätaloudessa ympäristön kannalta lupaavin vaihtoehto. Myös ympäristön kuormituksen kannalta se on parempi kuin avohakkuumetsätalous.

–Jatkuvassa kasvatuksessa huuhtoumat vesistöön ovat selvästi alhaisempia ja metaanipäästöt eivät kasva, kun vesipinta on riittävän syvällä, sanoo Nieminen.

Kävimme kolmessa erilaisessa metsässä, jossa on kokeiltu jatkuvaa kasvatusta ja omistajat ovat olleet tyytyväisiä tuloksiin.

Yksityismetsä Kärsämäellä

Timo Kujala esittelee Pohjois-Pohjanmaan Kärsämäen turvemailla sijaitsevaa metsäkohdetta, jonka harvennuksessa alikasvustoa ei ole poistettu ja risut on jätetty paikoilleen lannoitteeksi.

Timo Kujala nojaa kevyesti puuhun ja puhuu metsästä.
Metsäsijoittamisesta kiinnostunut Timo Kujala arvioi, että Suomessa vallalla oleva hakkuumalli ja alhainen kuitupuun hinta merkitsevät vuosittain huomattavaa tulonsiirtoa metsänomistajilta selluteollisuudelle.Timo Sipola / Yle

Noin kahdenkymmenen vuoden kuluttua tähän tehdään uusi yläharvennus ja taas tulee investoinnille tuottoa.

Kujala hoitaa ja hyödyntää omia metsiään erirakenteisina ja haluaa tarjota myös muille metsänomistajille mahdollisuuden samaan.

Hän on metsänomistaja ja Metsäpalvelu Arvometsän perustajajäsen. Arvometsä tarjoaa metsäsuunnitelmia ja hakkuupalveluita metsänomistajille ja on erikoistunut jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen.

Suomalaista metsää.
Jatkuvan kasvatuksen metsässä tehdyt poimintahakkuun jäljet eivät juuri näy kuin ammattilaisen silmään.Timo Sipola / Yle

Arvometsä kertoo toimintansa pääperiaatteena olevan metsänomistajan kulujen minimointi ja tuoton maksimointi. Samalla vaalitaan luonto- ja virkistysarvoja sekä ylläpidetään metsän monimuotoisuutta.

Kujalan mukaan puun arvokkain kasvu tapahtuu, kun se kasvaa rinnankorkeudelta läpimitaltaan kolmestatoista senttimetristä läpimitaltaan noin 35 senttimetrin vahvuiseksi.

– Tuossa muutoksessa sen arvo kasvaa yhden euron arvoisesta kuitupuusta 50 euron tukkipuuksi. Ennen tukkipuun mittoja sitä ei missään tapauksessa kannata hakata, sanoo Kujala.

Metsänomistajan kannattaa Kujalan mukaan myydä suurin osa puusta tukkimitoissa, koska puu on silloin 3.5–4 kertaa arvokkaampaa.

Tiheää metsää.
Peitteinen metsä näyttää tottumattoman silmään lähes koskemattomalta.Timo Sipola / Yle

Hän kiinnittää huomiota siihen, että kuitupuun hinta on Suomessa ollut laskussa runsaat kaksikymmentä vuotta, vaikka kuitupuun kysyntä on koko ajan kasvanut.

Kuitupuuta hakataan Suomessa huomattavasti enemmän kuin tukkipuuta.

– Se tarkoittaa vuosittain huomattavaa tulonsiirtoa metsänomistajilta selluteollisuudelle, sanoo Kujala.

Jatkuvapeitteisessä metsätaloudessa metsää uudistetaan mahdollisuuksien mukaan luontaisesti ja sitä myöten kuluja tulee vähemmän kuin päätehakkuumallissa. Päätehakkuumallin uudistushakkuulle on kuitenkin Kujalankin mukaan paikkansa ja taimikonhoidot on tehtävä ajallaan.

Oulun kaupungin metsä

Oulun kaupungin metsätalousinsinööri Antti Käpylä esittelee Oulun kaupungin kuusi-mäntyvaltaista virkistysmetsää Iinatin kaupunginosassa.

Antti Käpylä
Oulun kaupungin metsätalousinsinööri Antti Käpylä kertoo, että tässä Iinatissa sijaitsevassa luontaisesti syntyneessä metsikössä haluttiin säilyttää virkistysarvot. Paulus Markkula / Yle

Kohteessa on tehty päätehakkuun sijasta poimintahakkuu eli erirakenteisen metsän käsittely.

– Olen lopputulokseen tyytyväinen. Tämä on meidän sopimusurakoitsijamme ensimmäisiä tällaisia kohteita ja he ovat onnistuneet tässä hyvin. Jäävää puustoa on riittävästi ja alikasvustoa on jätetty todella hyvin, sanoo Käpylä.

Hakkuu on tehty sulan maan aikana, eikä korjuu ole vaurioittanut metsänpohjaa tai pienempää puustoa juurikaan.

Taloudellisessa mielessä hakkuu on ollut kannattava. Puuta on lähtenyt yli 100 kiintokuutioita hehtaarilta.

– Haluttiin säilyttää metsä virkistysmetsänä. Käsittely ei häirinnyt sen käyttöä ja mustikkasato jopa parantui käsittelyn myötä.

Oulun kaupungilla on huomattava määrä tällaisia kuusi-mäntyvaltaisia sekametsiä, missä samanlainen metsänkäsittely olisi mahdollista.

Metsä Oulussa
Jatkuvassa kasvatuksessa metsä pysyy koko ajan jollakin tapaa metsän näköisenä.Paulus Markkula / Yle

Toisessa Oulun kaupungin metsäkohteessa Käpylä esittelee Metsokankaan kaupunginosassa sijaitsevaa kuusivaltaista lähimetsäkohdetta, missä päätehakkuun sijasta on tehty suojuspuuhakkuun tapainen erirakenteisen metsän käsittely.

Järeämpää puustoa on poistettu ja nuoren metsän suojaksi on jätetty 300 isompaa runkoa hehtaarille. Lähialuemetsien avohakkuun estää käytännössä jo kaavoitus.

– Tänne jäävää ja syntyvä lehtipuustoa ei koskaan käsitellä, vaan se jää maastoon lahopuuksi.

Toistaiseksi vain murto-osa kaupungin talousmetsistä käsitellään näin. Mutta lähimetsissä poimintahakkuita tehdään koko ajan enemmän.

Metsä Oulussa
Toistaiseksi vain murto-osa Oulun talousmetsitä käsitellään peitteisin menetelmin. Menetelmään hyvin soveltuvia turvemailla sijaitsevia kaupungilla olisi kuitenkin tuhansia hehtaareja.Paulus Markkula / Yle

Tämän tapaista turvepohjaista metsää, missä jatkuva kasvatus olisi taloudellisessakin mielessä kannattavampaa kuin avohakkuu, on kaupungin metsistä kymmeniä prosentteja eli tuhansia hehtaareja.

– Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla ylipäätään entistä isompi osa puustosta on turvemailla ojitusalueilla. On suuri kysymys, mitä niille jatkossa tehdään ja miten niitä käsitellään, sanoo Käpylä.

Viime kädessä päätökset kaupungin metsien hoito- ja käyttösuunnitelmista tekee yhdyskuntalautakunta.

Metsähallituksen metsä

Metsähallituksen tiimiesimies Petteri Arovainio esittelee peitteellisen metsänkäsittelyn kohdetta Hiukkavaaran alueella Oulussa. Kyse on Puolustusvoimien käytössä pitkään olleesta alueesta, joka nyt alkaa olla taajaan asutun lähiön ulkoilualuetta.

Tähän saakka erirakenteisen metsän käsittelyä on Metsähallituksessa sovellettu lähinnä Hiukkavaaran tapaisilla erikoisalueilla, matkailualueilla ja poronhoidon tarpeista lähtien.

Metsähallituksen peitteellisen metsänkasvatuksen osuutta nostettiin viime keväänä valtion omistajapoliittisessa linjauksessa 15 prosentista 25 prosenttiin uudistusluonteisista hakkuista.

Poronhoidon ja saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset huomioidaan linjauksissa jatkossakin. Lisäystä kohdennetaan erityisesti turvemaille ja virkistyskäytön kannalta tärkeille kohteille.

– Turvemailla hyöty peitteellisessä metsänkäsittelyssä on kaikkein suurin. Siellä meillä on potentiaalia enemmän, sanoo Arovainio.

Käytännössä peitteellisen metsänkäsittelyn nousu 25 prosenttiin kohdistuu alueellisesti Pohjois-Suomeen, missä Metsähallituksen maat pääosin sijaitsevat. Turvemaat sijaitsevat ennen kaikkea Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Männyntaimi ponnistaa ylös sammalpeitteisestä maaperästä.
Metsähallituksen Oulun Hiukkavaarassa kaksi vuotta sitten sammaleiseen maapohjaan avaamassa pienaukossa on männyntaimi jo lähtenyt kasvamaan. Timo Sipola / Yle

– Vaikka peitteellistä metsänkäsittelyä on tehty 20–30 vuotta määrätyillä alueilla, niin kyllä muutos on meille haaste. Jonkinlaista rytmin vaihdosta se vaatii, sanoo Metsähallituksen Metsätalouden metsienkäsittelystä ja suunnittelusta vastaava johtaja Hannu Lehtonen.

Tiimiesimies Arovainion mukaan henkilöstön innostus uusiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin sekä uuteen keinovalikoimaan on suurta.

– Siihen on sitouduttu hyvin voimakkaasti. Suurin osa yrittäjistä on innostunut oppimaan ja tekemään uutta, sanoo Arovainio.

Hänen mukaansa peitteellisen metsän käsittelyn suunnittelu on mielenkiintoisempaa kuin avohakkuun suunnitteleminen.

Peitteellisessä metsänkäsittelyssä myös nimenomaan konemiehen vastuu ja osaaminen painottuvat ihan eri tavalla kuin avohakkuussa.

Metsähallituksen tiimiesimies Petteri Arovainio kertoo, miksi metsäkoneiden kuskeilla on jatkossa aiempaa isompi vastuu.

Edellä mainitut asiat aiheuttavat lisäkustannuksia ja pienentävät jonkin verran hakkuumääriä. Tämän vuoksi Metsähallituksen tulostavoitetta on laskettu 18 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin se olisi ollut tilanteessa, jossa toimintaa olisi jatkettu aiempien linjausten mukaisesti.

– Ainakin puolenkymmentä vuotta mennään näin, ja voi sanoa, ettei peitteellisen metsän osuus tästä ainakaan pienene, sanoo Lehtonen.

Viime vuonna Metsähallituksen peitteellisten metsähakkuiden osuus oli poikkeuksellisen suuri, mutta se johtui Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Karjalan vuoden 2018 lumituhoista, joiden jälkiä suhteellisen nuorissa metsissä hoidettiin erirakenteisen metsän menetelmin.

– Siellä tuli miljoona kuutiometriä lumituhohakkuita, joissa käytettiin peitteellistä menetelmää, sanoo Lehtonen.

Männyntaimi ponnistaa ylös sammalpeitteisestä maasta.
Turvemailla ja ravinteisissa metsissä missä vesitalous on hyvä jatkuvan kasvatuksen hyödyt pääsevät parhaiten esiin.Timo Sipola / Yle

Metsähallituksella on kolme 5000 hehtaarin havaintoaluetta, joilla tutkitaan peitteellisen metsänkasvatuksen eli jatkuvan kasvatuksen harjoittamista ja sen vaikutuksia.

Näillä Savukoskella, Suomussalmella ja Rautavaarassa sijaitsevilla alueilla on tarkoitus saada lisää tietoa ja kokemusta jatkuvasta metsänkasvatuksesta.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun 20.10. kello 23:een saakka!

Lue myös:

Pekka Juntin kolumni: Hehtaarin pala toivoa

Sveitsiläismies muutti Suomeen puun ja luonnon perässä, mutta menettikin kaiken – "Suomalainen metsätalous on tabu"

Tämä reitti on Suomen vanhimpia teitä ja muinainen valtaväylä Venäjälle – hakkuilta sitä ei kuitenkaan ole pelastanut edes muinaismuiston asema

Suomessa luotiin valtava ongelma, jonka korjaamiseen menee vuosisatoja: soista tehtiin metsää vuosia, koska sen ilmastovaikutuksia ei tajuttu

Lue seuraavaksi