Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kauniit ihmiset saavat rumia paremman työn, palkan ja aviopuolison. He saavat enemmän ääniä vaaleissa ja lyhyempiä tuomioita rikoksistaan. He selviävät kaikilla elämän osa-alueilla vaatimattomamman näköisiä paremmin.

Tämän ovat eri alojen kansainväliset tutkimukset kerta toisensa jälkeen osoittaneet.

Näin tapahtuu siitä huolimatta, että yhdenvertaisuuslaki kieltää kaikenlaisen syrjinnän. Tiedämme, ettei ihmistä saisi arvioida ulkonäön perusteella. Meistä kun kukaan ei voi loputtomasti vaikuttaa siihen, miltä näyttää. Ulkonäkö on suurelta osin geenien sanelemaa.

Mutta silti ulkonäkö vaikuttaa valintoihin muun muassa työhönottotilanteissa.

Siksi päätimme tehdä testin. Lähetimme 300 työhakemusta, joissa vain kuva oli eri.

Tavalliset suomalaiset valitsivat pyynnöstämme toiseen hakemukseen kasvokuvan kauniista naisesta ja toiseen kuvan vähemmän viehättävästä naisesta. Laskimme, kuinka monta haastattelukutsua kumpikin hakemus sai.

Näin testi tehtiin 1/3

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ulkonäkö tutkijoiden loputon kiinnostuksen kohde

Ulkonäön vaikutus työelämässä on ollut tutkijoiden kiinnostuksen kohteena ainakin 1970-luvulta saakka. Aihetta on tutkittu valtavasti niin sosiaalitieteissä, taloustieteissä kuin evoluutiopsykologiassa. Yksi tapa on ollut työhakemusten lähettäminen.

Menetelmällä on tutkittu erityisen paljon juuri syrjintää.

Tuoreessa suomalaistutkimuksessa tutkija lähetti 5 000 kuvitteellista hakemusta, joissa vain nimi oli eri. Tutkimuksen mukaan somalialaistaustaisella nimellä sai huomattavasti vähemmän työhaastattelukutsuja kuin suomalaisella nimellä.

Vuonna 2020 julkaistussa italialaistutkimuksessa tutkijat lähettivät puolestaan ylipainoisten ja laihojen hakijoiden kuvalla varustettuja tekaistuja työhakemuksia. Laihat työntekijät saivat enemmän haastattelukutsuja kuin ylipainoiset.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

"

Eräässä toisessa tutkimuksessa Italiassa tutkijat lähettivät eri alojen avoimiin työpaikkoihin yhteensä 11 000 kuvitteellista hakemusta. Tutkimus tehtiin vuosina 2011 ja 2012. Viehättävän naisen kasvokuvalla varustettu hakemus sai vastauksen noin puoleen lähettämistään työpaikoista. Vaatimattomalta näyttävän naisen vastaava luku oli seitsemän prosenttia. Miehillä ero ei ollut yhtä suuri.

Päätimme hyödyntää akateemisessa maailmassa laajalti käytössä ollutta työhakemusten lähettämistä omassa testissämme.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Hakijoista tehtiin mahdollisimman houkuttelevia

Teimme testin ravintola- ja kaupan alalle. Muotoilimme testin työnhakijoiden taustatarinat niin, että he olisivat mahdollisimman houkuttelevia hakijakandidaatteja. Apua saimme Palvelualojen ammattiliiton PAMin työnhaun asiantuntijoilta.

Ansioluetteloista ja hakemuskirjeistä tehtiin täysin toisiaan vastaavat.

Hakijat olivat 23- ja 24-vuotiaita. He olivat käyneet lukion ja ammattikorkeakoulun. He olivat olleet aluksi harjoittelijoina ruokakaupassa tai ravintolassa – riippuen kumpaa työtä haimme – ja edenneet myyjiksi tai tarjoilijoiksi. Molemmat olivat myös sijaistaneet osastovastaavan tai vuoropäällikön tehtävissä.

Hakijoilla oli sama kielitaito ja he olivat molemmat jopa kotoisin samalta alueelta.

Hakemuskirje oli sujuvaa ja hyvää suomea. Ansioluettelo taitettiin netin valmispohjille. Lopputulos oli viimeistelty.

Ansioluetteloon liitettiin hakijoiden kasvokuvat. Valitsimme tietoisesti vain valkoihoisten naisten kuvia, jotta etninen tausta ei vaikuttaisi testin tulokseen.

Näin testi tehtiin 2/3

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tietyt kasvojen piirteet kiehtovat

Meillä suomalaisilla on melko yhteneväinen käsitys siitä, miltä näyttää kaunis ihminen tässä ajassa. Evoluutiopsykologien mukaan kauneudella on biologinen pohja ja kauneuskäsitys on itse asiassa melko universaali.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan esimerkiksi kasvojen symmetrisyys, kasvojen nuoruuteen viittaavat piirteet ja kampaus vaikuttavat siihen, miten viehättävänä henkilöä pidetään. Myös esimerkiksi sillä on merkitystä, miten huolitellulta ihminen näyttää.

Evoluutiopsykologien mukaan naisten kasvoissa meitä viehättävät feminiiniseksi mielletyt piirteet eli isot silmät, korkea otsa, pieni leuka, korkeat poskipäät ja isot huulet. Ihossa ei saa olla finnejä, eikä ihon väri saa olla liian kalpea.

– Piirteet kertovat naisen nuoruudesta ja hedelmällisyydestä, sanoo evoluutiopsykologi Markus J. Rantala Turun yliopistosta.

Evoluutiopsykologien mukaan kauneuskäsitys liittyy vahvasti suvunjatkamiseen. Naisissa pidämme viehättävinä piirteitä, jotka kuvastavat nuoruutta ja hedelmällisyyttä. Miehissä puolestaan meitä viehättävät piirteet, jotka kuvastavat terveyttä ja hyviä geenejä.

Muiden alojen tutkijat selittävät ilmiötä toisin. Taloustieteilijöiden mukaan meillä on yksinkertaisesti mieltymys kauneuteen. Sosiaalitieteilijät puolestaan näkevät, että kauneus tai komeus viestii yhteiskunnallisesta asemasta ja voi olla eräänlaista "pääomaa".

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

"

Markus J. Rantalan mukaan ulkonäkö on yhteydessä terveyteen – ja totta kai työnantajan kannattaa valita mieluummin terve kuin sairas työntekijä.

– Evoluutiopsykologien näkökulmasta ei ole ollenkaan yllättävää, että ulkonäkö vaikuttaa työntekijöiden valitsemiseen. Mutta eihän se tietenkään oikein ole, Rantala sanoo.

Kauneudessa ei ole kyse vain terveydestä. Tutkimusten mukaan kauniit työntekijät myös myyvät tuotteita enemmän kuin vaatimattomamman näköiset. Se on iso etu työnantajalle.

Eräässä ranskalaistutkimuksessa testattiin, miten tarjoilijan hiusten väri vaikuttaa juomarahan määrään. Koehenkilöt pitivät työskennellessään erivärisiä peruukkeja. Eniten tippiä he saivat päivinä, kun peruukki oli vaalea.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kaksi kasvokuvaa erottui joukosta

Ihmisten viehtymys tietynlaisiin kasvoihin kävi Ylen testissä harvinaisen selväksi.

Pyysimme 35 sattumanvaraista ohikulkijaa valitsemaan heitä eniten ja vähiten viehättävät kasvot. Ohikulkijat tekivät valinnan kymmenestä kasvokuvasta. Kaikki äänestykseen osallistuneet asuivat pääkaupunkiseudulla.

Ohikulkijat eivät olleet tietoisia toistensa valinnasta tai juttumme ideasta.

Samat kaksi kuvaa nousivat esiin uudelleen ja uudelleen.

Eniten kauneimman mainintoja sai kuva, jolla oli suora katsekontakti kameraan, leveä hymy ja huoliteltu ulkonäkö. Kasvoilla oli naiselliset piirteet: suuret silmät ja korkeat poskipäät.

Vähiten viehättävänä puolestaan pidettiin varovasti hymyilevää naista, jonka yleisilme oli sotkuisempi: hänen hiuksensa oli kammattu huolettomasti, kasvoilla oli finnejä ja kulmakarvat rehottivat. Lisäksi hänellä oli epäsymmetrisemmät kasvot, pienet silmät ja voimakkaampi otsaharjanne, mikä viestii maskuliinisuudesta.

Näistä kahdesta kuvasta tuli testimme kasvokuvat.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

40 prosenttia kokenut, että ulkonäöllä oli merkitystä

Ylen testin kohteeksi valikoituneella ravintola- ja kaupan alalla työskentelee paljon ihmisiä. Myyjä on yleisin ammatti Suomessa ja tehtävässä työskentelee 160 000 ihmistä. Ennen koronavirusta ammatikseen tarjoilijan ilmoitti noin 16 000 työntekijää.

Monelle nuorelle ravintola- tai kaupan ala on ensimmäinen kosketus työelämään.

Myyjien ja tarjoilijoiden työ sisältää paljon kasvokkaista vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa, mutta siihen ei saisi liittyä ulkonäköön kohdistuvia vaatimuksia – kuten vaikka näyttelijöiden tai mallien työhön.

Ulkonäön merkitys ei enää rajaudukaan vain niihin ammatteihin, joissa esiinnytään yleisölle.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

"

Palvelutaloudessa yhä useamman yrityksen liiketoiminnan ydin on miellyttävän asiakaskokemuksen myyminen. Esimerkiksi lääkärit eivät ota enää vastaan potilaita, vaan puhuvat “asiakkaista”. Tämä monet alat läpäisevä “palveluistuminen” on vaikuttanut siihen, että ulkonäön merkitys työelämässä on lisääntynyt.

Enää ei riitä, että työntekijä tekee työnsä hyvin. On oltava edustava osa yrityksen brändiä.

Vuonna 2016 kerätyn Arkielämä ja ulkonäkö -kyselyaineiston mukaan 40 prosenttia kaikista suomalaisista koki ulkonäön vaikuttaneen työpaikan saamiseen. Miesten ja naisten kokemusten välillä ei ollut juurikaan eroa.

Tämän testin päätimme tehdä naisten kasvokuvilla.

On kuitenkin hyvä muistaa, että ulkonäköön liittyvät paineet koskevat sekä miehiä että naisia. Sukupuolivähemmistöt ovat tutkimusten mukaan erityisen haavoittuvassa asemassa työmarkkinoilla.

Näin testi tehtiin 3/3

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suurin osa yhteydenotoista kaupan alalta

Hakijamme saivat runsaasti yhteydenottoja työnantajilta. Puheluita ja sähköpostiviestejä tuli niin paljon, että kaikkiin yhteydenottoihin vastaaminen kävi välillä mahdottomaksi.

Työnantajat tulivat isoista ketjuista – S-ryhmästä, K-ryhmästä, LIDLiltä, Tokmannilta, R-kioskeilta – ja pienistä liikkeistä, esimerkiksi ravintoloista, kahviloista, vaatekaupoista ja kultaliikkeistä.

Suurin osa yhteydenotoista tuli kaupan alalta. Tämä johtuu siitä, että myyjän paikkoihin lähetettiin myös huomattavasti enemmän hakemuksia kuin ravintola-alalle.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kaikki työnantajat kehuivat testihakijoiden kovaa tasoa. Noin kolmasosa lähetetyistä hakemuksista menestyi ja sai työhaastattelukutsun.

Osa Ylen testin hakijoille vastanneista työnantajista oli turhautuneita, koska heitä oli huijattu.

– Tämä vaikuttikin vähän liian hyvältä ollakseen totta, sanoi yksi ravintola-alan yrittäjä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.


AIHEESTA ENEMMÄN


Ulkonäkösyrjintä on osittain tiedostamatonta

Moni työnantaja tekee valinnan haastateltavista tai työhön palkattavista ensivaikutelman ja intuition perusteella. Vuonna 2013 tehtyyn suomalaistutkimukseen haastateltu rekrytointikonsultti muotoili asian näin:

– Ihan perstuntumalta katsotaan, että minkälainen ihminen on. Sen näkee kyllä tosi nopeasti.

Muun muassa yhteiskunnan arvot, rekrytoijan aiemmat kokemukset ja oma persoona vaikuttavat merkittävästi siihen, millaisen ihmisen hän lopulta tulee valinneeksi avoimeen työpaikkaan.

Tutkimuksen mukaan monet työnantajat välttelevät syrjimisen kieltävän lain takia puhumasta rekrytoitavan iästä, sukupuolesta, etnisyydestä tai ulkonäöstä. Haastatellut olivat kuitenkin sitä mieltä, että näillä ominaisuuksilla on merkitystä työhönotossa.

Turun yliopiston väitöskirjatutkija Iida Kukkonen sanoo, että ulkonäön perusteella tapahtuva syrjintä on osittain tiedostamatonta.

– Työnantajilla ei ole aina käsitystä, mihin he perustavat valintansa, Kukkonen sanoo.

Kukkonen on taloussosiologi ja tutkii ulkonäköön liittyvää eriarvoistumista suomalaisessa yhteiskunnassa, erityisesti työelämässä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Työhönottotilanteessa on tyypillistä, että hakijan ulkoisiin ominaisuuksiin liitetään tiettyjä uskomuksia.

Esimerkiksi naisten paljastavat vaatteet saatetaan tulkita epäammattimaisuutena, hoikkuuden voidaan katsoa viestivän paineensietokyvystä ja yli 50-vuotiaita saatetaan pitää “muutosvastarintaisina”.

Kauniisiin ihmisiin liitetään tyypillisesti positiivisia luonteenpiirteitä – heitä voidaan pitää rehellisinä, älykkäinä ja sosiaalisina. “Liian laitettuihin” ihmisiin saatetaan puolestaan liittää ajatuksia turhamaisuudesta ja yksinkertaisuudesta.

Todellisuudessa millään näillä ominaisuuksilla ei ole yhteyttä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

"

Tiedostamattoman syrjinnän lisäksi työelämässä tapahtuu Kukkosen mukaan tiedostetumpaa ja jopa strategista ulkonäkösyrjintää.

Tiedostetulla ulkonäkösyrjinnällä Kukkonen viittaa siihen, että esimerkiksi pienikokoista tai lihavaa ei palkata työhön, jossa vaaditaan fyysistä kuntoa. Strategisella ulkonäkösyrjinnällä hän tarkoittaa puolestaan sitä, että työnantaja saattaa palkata “nuoren, nätin ja tyylikkään” naisen vastaanottovirkailijaksi, vaikka tämän aiempi työkokemus ei olisi yhtä vankkaa kuin vaatimattomamman näköisen keski-ikäisen miehen.

Näitä kaikkia työsyrjinnän muotoja tapahtuu Kukkosen mukaan työelämässä koko ajan.

Ylen testi tukee aiempia tutkimuksia aiheesta

Testin aikana lähetimme yhteensä 300 työhakemusta. Molemmilla kasvokuvilla haettiin yhtä montaa työpaikkaa.

Kuuden viikon ajan kestäneessä kokeessa ehti tulla yhteensä sata haastattelukutsua. Viehättäväksi äänestetty työnhakija sai lähes kaksi kertaa enemmän kutsuja kuin vaatimattoman näköinen hakija.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ylen testi ei ole tieteellinen tutkimus, mutta se tukee kansainvälisiä vertaisarvioituja tutkimuksia. Ero kauniin ja vaatimattoman työnhakijan vastausprosenteissa on vaihdellut eri tutkimuksissa noin 15–50 prosenttiyksikön välillä.

Ylen testissä vastaava luku oli 17 prosenttiyksikköä.

On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että Ylen testissä hakijat eivät olleet vain erinäköiset, vaan he myös olivat kuvassa eri tavalla. Toinen katsoi avoimesti suoraan kameraan ja toinen varovaisesti kulmien alta. Toinen hymyili leveästi ja toinen ujosti. Nämä tekijät saattavat osittain selittää hakijoiden välille muodostunutta huomattavaa eroa.

Hymyileviä kasvoja pidetään ylipäätään miellyttävämpinä kuin ei-hymyileviä.

Erityisen paljon merkitystä työhakemuksen kuvalla saattaa olla juuri palvelualoilla. Siellä tärkeätä ei ole pelkästään saada työ suoritetuksi, vaan myös se, millä mielellä asiakas lähtee jatkamaan matkaansa.

Painottaessaan kuvassa kauniita ja tietyllä ilmeellä esiintyviä työnhakijoita työnantajat saattavat kuitenkin ohittaa kandidaatin, joka todellisuudessa olisi parempi asiakaspalvelija tai suoriutuisi työstä nopeammin. Hakija vain epäonnistui kuvan valinnassa.

Työnantajat eivät myönnä ulkonäkösyrjintää

Ylen testin työnhakijoille vastanneet työnantajat eivät osanneet perustella sitä, miksi ottivat yhteyttä vain viehättävään hakijaan.

Eniten avoimia ravintola- ja kaupan alan työpaikkoja oli testin aikana avoinna S-ryhmän ja K-ryhmän paikoissa. K-ja S-ryhmä ovat kaksi suurinta kaupan alalla toimivaa ketjua.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

"

Ketjujen edustajat kiistävät jyrkästi, että ulkonäkö olisi kriteeri työntekijöiden valinnassa.

– Meillä on nollatoleranssi syrjinnässä, sanoo SOK:n henkilöstötoimintojen kehityspäällikkö Minnastina Miettinen.

– Emme me halua valita ihmisiä ulkonäön perusteella, sanoo K-ryhmän rekrytoinnista vastaava Visa Myllyntaus.

Ulkonäköä tärkeämpiä tekijöitä ovat ketjujen mukaan työntekijän motivaatio, asenne ja osaaminen. Edes aiempaa kokemusta myyjän tai tarjoilijan tehtävistä ei tarvitse olla, jos muut tekijät ovat kohdallaan.

K-ryhmän Visa Myllyntaus myöntää, että syrjintään liittyvissä asioissa on vielä paljon tehtävää.

Kauneussyrjinnän kitkeminen vaatisi tekoja

Suomen yhdenvertaisuuslaissa kielletään kaikenlainen syrjintä, mutta siinä ei erikseen mainita ulkonäköä.

Väitöskirjatutkija Iida Kukkonen näkee, että ulkonäön perusteella tapahtuva syrjintä pitäisi yksiselitteisesti kieltää laissa. Näin pelisäännöt olisivat selkeät sekä työnantajille että työntekijöille.

Muita ratkaisuja ulkonäkösyrjintään voisivat Kukkosen mukaan olla kuvaton työnhaku ja työhaastattelujen tekeminen puhelimessa.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että jopa kuvaton hakemus saa enemmän haastattelukutsuja kuin vaatimattomalla kuvalla varustettu hakemus.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.


AIHEESTA ENEMMÄN


K-ryhmältä ja S-ryhmältä tutkijan ehdotukset saavat varovaista vihreää valoa. Kokonaan anonyymiin työnhakuun ketjuissa ei ole vielä teknisiä valmiuksia. Toistaiseksi K- ja S-ryhmä näkee esihenkilöiden kouluttamisen tehokkaimpana tapana yrittää puuttua kaikenlaiseen syrjintään.

– Ihmiset tekevät paljon tiedostamattomia harhapäätöksiä. Kouluttamalla me voimme tehdä ihmiset tietoiseksi ajatusvinoumista, K-ryhmän Visa Myllyntaus sanoo.

Väitöskirjatutkija Iida Kukkonen on huolissaan siitä, ettei ulkonäkösyrjintä jää vain työnhakijan ongelmaksi.

– Ratkaisu ei missään nimessä voi olla se, että kaikki kehittäisivät ulkonäköään haluttuun suuntaan tai ottaisivat parempia kuvia ansioluetteloon. Silloinhan työelämän ulkonäkövaatimukset kovenisivat vain entisestään.

Mitä mieltä sinä olet? Miten ulkonäkösyrjintää saataisiin kitkettyä Suomessa? Osallistu jutun lopussa keskusteluun 2. marraskuuta 2020 kello 23 saakka.

Jutun lähteinä on käytetty haastattelujen lisäksi lukuisia tieteellisiä artikkeleita sekä kirjoja Ulkonäköyhteiskunta : ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa (2019) ja Ruumiillisuus ja työelämä (2016).

Jutussa viitatut kansainväliset tutkimukset on julkaistu seuraavissa tieteellisissä julkaisuissa: Behavioral and Brain Sciences (2017), Economics Letters (2013), The Journal of Human Resources (2009), Management Science (2015), Personnel Psychology (2003) ja Sociology Compass (2010).

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Luit juuri jutun, joka on osa työelämän tabuja ja tunteita käsittelevää kokonaisuutta. Haluat ehkä jatkaa samojen teemojen parissa?

Huijarisyndrooma piinaa menestyjiäkin: Tunnetut ammattilaiset kertovat, milloin pelkäsivät paljastuvansa huijareiksi – ja mitä sitten tapahtui

"Asiakas laski housut alas ja paljasti sukupuolielimensä" – Palvelualojen naiset kokevat seksuaalista häirintää, josta harva puhuu

Vilja Jääskeläinen, 27, epäilee, että yksi viesti teki hänestä “hankalan työntekijän” ja siksi työt loppuivat – Yhä harvempi käy oikeutta työnantajansa kanssa

Janita Rahikainen rakastaa työtään myyjänä, mutta on vain 26-vuotiaana palkkakehityksensä huipulla: palkankorotuspyyntö oli lähinnä vitsi

Testaa, millaisen palkan saisit Suomen yleisimmässä ammatissa – Ylen palkkapeli paljastaa, mistä myyjän pieni tilipussi on tehty