1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vähimmäispalkka

EU aikoo esittää eurooppalaista minimipalkkaa – Mitä se merkitsisi suomalaiselle palkansaajalle?

Komission esitystä odotetaan lokakuun lopussa. Tavoitteena on saada jokaiselle EU-kansalaiselle riittävä vähimmäispalkka.

Vähimmäispalkka
Jäätelömyyjä
Jäätelömyyjä Krakovassa

Koronapandemia on syössyt Euroopan talouden valtaviin vaikeuksiin ja unionissa on tällä hetkellä yli 15 miljoonaa ihmistä työttömänä (siirryt toiseen palveluun).

Viime joulukuussa työnsä aloittanut Ursula von der Leyenin komissio otti yhdeksi tehtäväkseen muuttaa EU enemmän unioniksi, joka on sen kansalaisia varten.

Komission yksi tavoite on nostaa minimipalkka kussakin jäsenmaassa sellaiselle tasolle, että se riittää elämiseen.

– Minimipalkka toimii ja on korkea aika, että työ kannattaa, sanoi von der Leyen Unionin tilaa koskevassa puheessaan (siirryt toiseen palveluun) syyskuussa.

Mitä komissio ehdottaa?

Von der Leyenin komissio aikoo ehdottaa lakisääteistä minimipalkkaraamia jäsenmaille. Käytännössä palkansaajan on siis saatava minimipalkka joko työmarkkinaneuvottelujen tuloksena tai lakisääteisen minimipalkkajärjestelmän kautta.

– Olen työmarkkinaneuvottelujärjestelmän suuri kannattaja ja ehdotus tulee kunnioittamaan kansallista päätösvaltaa ja järjestelmiä tässä asiassa, sanoi von der Leyen puhuessaan parlamentille.

Palkkauksesta, kuten verotuksesta, päättäminen kuuluu kullekin jäsenvaltiolle. Minimipalkka on käytössä 21 jäsenmaassa.

Nuori miestyöntekijä kassalla
Berliiniläisen supermarketin työntekijä.Xinhua / AOP

Komissio aikookin ehdottaa, että nämä maat tarkistaisivat palkan suuruudeen riittävälle tasolle. Vertailuun voisi käyttää erilaisia parametreja kuten maan keskipalkkaa ja elinkustannustasoa.

Niissä maissa, joissa palkat neuvotellaan ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen kesken komissio toivoo, että järjestelmä laajennettaisiin kattamaan yhä useampia työntekijöitä.

Työmarkkinaneuvottelujärjestelmää käytetään ainoana järjestelmänä Pohjoismaissa. Lähes kaikissa muissa EU-maissa on käytössä molempia.

Miksi komissio ehdottaa minimipalkkaa?

Edellisen kerran minimipalkasta puhuttiin vakavasti eurokriisin aikaan. Silloin yritykset pitivät järjestelmää aivan liian kalliina.

Komissio tuo esityksensä pöydälle nyt osin koronan ja kasvavan työttömyyden takia, mutta myös siksi, että EU:ssa esiintyy palkkadumppausta jäsenmaiden välillä yritysten pyrkiessä kasvattamaan kilpailuetua sisämarkkinoilla. Minimipalkoissa on suuria eroja jäsenmaiden välillä.

Alla näkyvät OECD:n laskelmat minimipalkan prosentuaalisesta osuudesta kussakin maassa verrattuna maan mediaani- ja keskipalkkaan vuonna 2019.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Mitä minimipalkka merkitsisi suomalaiselle palkansaajalle?

Suomessa ei ole lakisääteistä minimipalkkaa, niin kuin ei muissakaan Pohjoismaissa vaan meillä palkoista sovitaan työmarkkinaneuvotteluissa. Suomi ei ole ollut innokas EU-sääntelyyn vaan uskoo omaan järjestelmäänsä.

– Suomi ei aja sitovaa eurooppalaista lainsäädäntöä minimipalkan turvaamiseksi vaan me haluamme kaikissa olosuhteissa huolehtia siitä, että jäsenmaiden erityispiirteet otetaan huomioon. Suomen tapauksessa se tarkoittaa, että sopimusyhteiskunta on se ensisijainen ja, että työehtosopimuksilla muodostetaan vähimmäispalkka, sanoo eurooppaministeri Tytti tuppurainen (sd.).

Rikka pohjoismaisessa työmarkkinasopimusrakkaudessa on Suomen Metsäteollisuuden ilmoitus jäädä pois työehtosopimuksista tältä syksyltä. Sitä on pidetty historiallisen käänteen tekevänä eikä kukaan osaa sanoa mihin se johtaa.

Tuppuraisen mukaan Metsäteollisuus ry:n ilmoitus ei kuitenkaan tässä vaiheessa vaikuta Suomen kannanmuodostukseen liittyen komission ehdotukseen Euroopan laajuisesta lakisääteisestä minimipalkasta.

Vaikka sosiaalidemokraatit kannattavat sopimusyhteiskuntaa niin tässä kohtaa ministeri Tuppurainen toppuuttelee.

– Kun otamme kantaa komission ehdotukseen niin siihen tämä Metsäteolisuuden tuore ilmoitus ei vielä vaikuta tavalla, että nyt olisi aihetta tarkentaa Suomen kantaa, sanoo Tuppurainen.

Suomi odottaa komission esitystä ensin.

Siivooja desinfioi liukuportaiden kaidetta.
Suomen palvelualan ammattiliiton PAMin vertailun mukaan siivoojan bruttopalkasta melkein puolet menee vuokrakuluihin pääkaupunkiseudulla.Henrietta Hassinen / Yle

Tosin komission kaavailujen mukaan työmarkkinasopimista pitäisi Pohjoismaissa entisestään levittää kattamaan yhä suurempi osa palkansaajista.

– Palkka-asiat eivät kuulu EU:n toimivaltaan vaan perussopimuksen mukaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan ja näin se pitäisi olla jatkossakin. Se on meidän lähtökohtamme, sanoo elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston johtaja Petri Vuorio.

Suomalaisten tukena ovat Ruotsi ja Tanska. Ruotsi on kaikkein ärhäkkäin vastustamaan EU:n puuttumista palkka-asioihin.

Ylen tietojen mukaan Pohjoismaiden työnantajaliitot ovat vieneet asian EU:n sääntelytarkastuslautakuntaan. Pohjoismaiden mukaan komission esitys ei kuulu EU:n toimivaltaan.

Vuorio jatkaa, että komission esitys jopa kasvattaisi palkkaeroja jäsenmaiden kesken ja voisi myös estää palkkaamisen, jos tuotanto alittaa palkkakustannukset.

Mitä se merkitsee muissa EU-maissa?

Komission näkemyksen mukaan unionin alueella harrastetaan palkkojen dumppaamista, joka haittaa tervettä kilpailua. Lisäksi von der Leyenin puheen perusteella unionissa ei kaikkialla elä palkalla.

Eteläisissä jäsenmaissa Espanjassa ja Italiassa komission esitys saa vihreää valoa. Osittain se auttaisi maita saamaan siirtotyöväen normit täyttävän palkkauksen piiriin ja siten estäisi niin sanottua sosiaalista dumppausta.

Mies poimii hedelmiä
Tilapäistyöntekijä maatilalla Lleidassa Espanjassa.Ramon Gabriel / EPA

Joissakin maissa lakisääteinen minimipalkka nostaisi työntekijöiden palkkaa. Tuntipalkkahaitari on Bulgarian 1,72 eurosta Luxemburgin 11,97 euroon.

Onko EU-minimipalkka mahdollinen ja milloin?

Komission piti antaa lakiesityksensä minimipalkasta 28. lokakuuta. Valitus sääntelytarkastuslautakuntaan saattaa myöhentää ja myöskin muuttaa esityksen sisältöä oleellisesti.

Kun von der Leyen puhuin lakiesityksestä, saattaa lopputulos olla vain suositus joskus joulukuussa.

Nimettomänä pysyvä EU-lähde arvioi Ylelle, että neuvostossa peräti 16 jäsenmaata vastustaa laillisesti velvoittavaa direktiiviä. Pohjoismaiden lisäksi joukossa olisi Ranska ja neljä itäistä jäsenmaata, Puola, Unkari, Tšekki ja Slovakia.

Nainen lakaisee katua
Puhtaanapitotyöntekijä PrahassaMicha Klootwijk / AOP

– Komissiolle on tehty hyvin selväksi Pohjoismaiden taholta, ei pelkästää työnantajan vaan myös palkansaajatahojen puolelta, että tässä on kyse kansallisesta päätösvallasta, sanoo Vuorio.

Antaa komissio esityksensä sitten lokakuun lopussa tai vasta joulukuussa on se varmassa vastatuulessa. Vaikka esitys olisi suositus, astutaan sillä jälleen jäsenmaiden päätösvallan varpaille ja poliittinen riita on valmis.

Lisää aiheesta:

Pitäisikö lain taata kaikille vähintään kympin tuntipalkka? Kysyimme puolueiden kannat EU:n minimipalkkaehdotukseen

Politico: Brussels’ push for better minimum wages faces uphill struggle (siirryt toiseen palveluun)