1. yle.fi
  2. Uutiset

Video: Professori hurahti ryijyihin ja nyt niitä on lähes 600 – Suomen laajimman yksityisen kokoelman helmiä voi ihastella pian Helsingissä

Ryijy oli alun perin viikinkien käyttämä venepeitto. Suomalaiskodeissa ryijybuumi alkoi 1920-luvulla.

seinätekstiilit
Suomen laajimman ryijykokoelman omistaja
Suomen laajimman ryijykokoelman omistaja

– Tässä paketissa on ensimmäinen ryijyni, jonka minä olen saanut vuonna 1982, sanoo Tuomas Sopanen, 75, ja taputtaa läpinäkyvään muovipussiin pakattua tekstiilikääröä.

Pussissa on 1960-luvulla tehty versio Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemasta Liekki-ryijystä, jonka alkuperäinen malli valmistui vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyä varten.

Pariisissa esillä ollut Liekki oli niin sanottu penkkiryijy, joka oli useita metrejä pitkä.

– Se laitettiin seinälle, josta se laskeutui pystyseinäisen penkin selkänojan yli lattialle, ja vielä lattiallakin niin paljon, että sen eteen mahtui pieni pöytä, Sopanen hymyilee.

Tuomas Sopanen.
Tuomas Sopasella on kokoelmassaan jo 580 ryijyä. Sopasen takana Maisa Kaarnan Portti-ryijy vuodelta 1989.Sami Takkinen / Yle

Sopanen on eläkkeellä oleva kasvitieteen professori, jonka intohimona ovat ryijyt. 1990-luvun lopulla alkanut keräily on edennyt hyvin, sillä kokoelmaan kuuluu jo 580 ryijyä. Kyseessä on Suomen suurin ryijyjen yksityiskokoelma.

Nyt osa ryijyistä on Liekin tavoin paketissa, sillä satakunta Sopasen ryijyä on esillä Helsingin Taidehallissa 7. marraskuuta alkaen.

”Mielenkiintoista, jos kutojalla on välähtänyt”

Kansanomaisissa ryijyissä toistuu usein sama perusaihe, joka voi olla esimerkiksi kukka, elämänpuu tai geometrinen kuvio.

Sopasella on kokoelmassaan yksi, vuodelta 1843 peräisin oleva ryijy, jonka vino ruudutus poikkeaa muista. Ryijyn kutoja on keksinyt laittaa diagonaalisten kuvioiden sisään pieniä kukkia.

Keräilijä on ryijystä innoissaan, sillä kukkien lisääminen kuvioon on Sopasen mukaan muuttanut koko ryijyn luonteen. Kyseessä on tiettävästi ainoa tämänkaltainen ryijy.

– Kaikista mielenkiintoisimmat ryijyt ovat sellaisia, joista näkee, että kutojalla on välähtänyt. Hän on keksinyt jotakin kokonaan omaa, Sopanen riemuitsee.

Sopanen ihmettelee myös sitä aikaa ja energiaa, jota kansannaiset ovat aikoinaan uhranneet ryijyn tekemiseen saadakseen luotua kotiinsa jotain kaunista.

– Siinä kasvatetaan ensin lampaat, kehrätään ja värjätään langat ja mietitään malli, joka sitten tehdään. Siinä on hirveä työ.

Ryijy.
Tämä Tampereen seudulla vuonna 1843 tehty ryijy poikkeaa muista kukkakuviointinsa osalta.Sami Takkinen / Yle

Säätyläisillä omat ryijyt

Sopasen mukaan ryijyjen joukosta erottuvat helposti ne, joiden tekijänä on ollut säätyläinen. Ryijyn villa voi tällöin olla kiiltävää, ja yksi kuvio on saatettu tehdä useilla eri väreillä.

Sopasen laajassa kokoelmassa on vain yksi vanha ryijy, jonka tekijä on tiedossa. Kyseessä on Hedvig Christina Tapeniuksen tekemä tulppaaniaiheinen ryijy, joka on tehty Hankasalmen pappilassa vuonna 1798.

– Kansanihmiset eivät osanneet kirjoittaa, eivätkä joskus osanneet oikein numeroitakaan. Ne saattoivat olla vinksinvonksin ja jopa väärinpäin. Tässä kaikki on tiptop, hän kehuu ja sivelee ryijyn pintaa.

Rintsikoita ja akryylia

Ryijyt olivat alun perin viikinkien veneissä käyttämiä peittoja, joita myöhemmin alettiin pitää myös sängyssä ja reessä.

1800-luvulla ryijyt kuitenkin siirtyivät sängyistä seinille, ja varsinainen ryijybuumi suomalaiskodeissa alkoi 1920-luvulla.

Sodan jälkeen ryijyistä tuli moderneja tekstiilejä, joissa ei ollut välttämättä edes mitään varsinaisia kuvioita, vaan kyse oli Sopasen mukaan jonkinlaisen mielentilan luomisesta.

Nykypäivänä ryijyt ovatkin mitä suurimmassa määrin myös modernia taidetta.

– Ryijyssä voi olla materiaalia piipunrasseista rintsikannauhoihin ja tekoruusuista akryylipaloihin. Tuntuu, että ryijy on vapautunut: se voi olla minkä muotoinen tahansa ja mistä materiaalista tahansa.

Ryijy.
Modernissa ryijyssä voi solmittujen lankojen lisäksi olla lähes mitä tahansa materiaalia.Sami Takkinen / Yle

Voit keskustella ryijyistä 17. lokakuuta kello 23 saakka.

Lue lisää:

Kansallismuseo ei esitellyt ryijyjä, joten Tuomas Sopanen perusti suurnäyttelyn

Lue seuraavaksi