1. yle.fi
  2. Uutiset

Sinunkin maapalstasi voi alkaa puskea kukkia siemenpankista, kun lampaat saavat vallan – kuusi syytä pitää huolta tonttisi kunnosta

Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, kun uusia kukkalajeja nousee maan pinnalle. Laiduntavat eläimet ja niitto auttavat.

luonnon monimuotoisuus
Suomalainen maisema, jossa rakennus ja vaaleahiuksinen nainen
Nurmeksen museon johtaja Meri-Anna Rossander on apuna paikallisen Ikolan museon ja muiden tilojen perinnemaiseman luomisessa.Hanna Laukkanen / Yle

Suomalainen luonto on vuosikymmenten aikana köyhtynyt. Tämän vuoksi eliöillä ja kasveilla on aikaisempaa huonompilaatuisia elinoloja.

Ympäristöministeriön käynnistämässä Helmi-elinympäristöohjelmassa (siirryt toiseen palveluun) huomioidaan muun muassa soita, perinnebiotooppeja, metsäisiä elinympäristöjä ja ranta-alueiden kunnostusta. Tavoitteena on saada useampi eläin- ja kasvilaji voimaan hyvin ja turvata luonnon ilmaiset, aineelliset ja aineettomat hyödyt.

Ely-keskuksen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan kaikki maamme perinnebiotoopit ovat uhanalaisia. Lähes neljäsosa Suomen kaikista uhanalaisista eliölajeista elää ensisijaisesti perinnebiotoopeilla.

Perinnebiotooppeja ovat esimerkiksi puustoiset metsälaitumet ja hakamaat sekä avoimet niityt ja kedot. Perinnemaisemat ovat laajempia kokonaisuuksia, joihin sisältyy perinnebiotooppien lisäksi niihin kiinteästi liittyviä rakennuksia, kuten heinälatoja.

Muun muassa Pohjois-Karjalassa etsitään parhaillaan perinnebiotooppeja, joita kolmen vuoden aikana kunnostetaan. Hoito- ja kunnostuskohteet valitaan kartoitusten perusteella.

Helmi-ohjelman tavoitteena on kunnostaa Suomessa vuoden 2023 loppuun mennessä 15 000 hehtaaria perinnebiotooppeja. Maanomistaja voi saada rahoitusta laiduntamiseen ja niittoon.

Listasimme kuusi syytä Helmi-elinympäristöohjelmasta, miksi maanomistajan kannattaa kiinnittää huomiota tonttinsa nurmikon laatuun ja tontin vesakoitumiseen.

1. Siemenpankki maan alla

Maan alle tallettuu vuosien aikana erilaisten kasvien siemeniä. Ne odottavat maan alla puhkeamista niin kauan, kunnes elinolot ovat niille suotuisat.

Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, kun uusia kukkalajeja nousee maan pinnalle. Näin tapahtuu, jos tietty ala niitystä tampataan poluksi tai siellä laiduntavat eläimet kuten vaikkapa lampaat.

En bild på en blåklocka vid vägrenen. Blomman är lila och grönt runtomkring.
Maasta voi muokkaamisen jälkeen putkahtaa vaikka kissankello. Kuvituskuva.Pia Santonen / Yle

2. Järvinäköala esiin

Monesti vesakko tukkii järvinäköalat. Siksi moni maanomistaja raivaa kasvustoa laineiden liplatuksen tieltä. Tällä on myös matkailullinen näkökulma: Turistit haluavat todennäköisesti katsella mieluummin kauniita järviä kuin kolmen metrin mittaista pajukkoa.

Suomalaista peltomaisemaa
Vesakoiden peittämää järvinäköalaa on hyvä muokata, jotta maanomistaja näkee järvelle paremmin. Tässä maisemassa vesakko peittää näkymän.Hanna Laukkanen / Yle

3. Ruoantuotanto onnistuu

Kasvi-, rehu- ja viljasadot onnistuvat, kun pölyttäjät hoitavat hommansa. Jos pölyttäjille ei ole luonnonniittyjä tai lisääntymispaikkoja, niiden määrä vähenee. Siksi nurmikkoa ei kannata leikata ihan lyhyeksi, vaan antaa pienellä niittytilkulla elintilaa.

Kädessä avoin herneenpalko.
Ruoantuotanto riippuu pölyttäjien määrästä alueella. Kuvituskuva.Rebecka Svedberg / Yle

4. Kaloille parempia elinalueita

Pienvesien ja rantaluonnon kunnostuksella tuetaan eliöiden monipuolisuutta. Rantaluonnon tila on heikentynyt esimerkiksi maankäytön muutosten ja vesirakentamisen seurauksena.

Pienvesiä ovat purot, norot, lammet, lähteiköt, lähteet ja pienet järvet. Näistä kiireellisimmin hoidettavia ovat monet purot ja lähteet.

5. Hillitsee ilmastonmuutosta

Soiden suojelu ja ennallistaminen monipuolistaa luontoa, hillitsee ilmastonmuutosta ja parantaa vesistöjen tilaa.

Eliö- ja kasvilajit eivät kuole sukupuuttoon, jos niille annetaan enemmän elintilaa. Mitä enemmän eliö- ja kasvilajeja on, sitä paremmin voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

6. Mammuttien ja maanviljelyksen historia

Perinnebiotooppien historiaan kuuluu jääkaudenkin jälkeinen aika. Kun jää siirtyi pois Suomesta, mammutit ja muut kasvinsyöjät alkoivat laiduntaa aroillamme ja niityillämme. Kun maisemasta pidetään huolta, tallennamme kulttuurimaisemaa.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa maatalous oli vuosisatoja työtä pienillä laitumilla. Niityt ja metsäpolut ovat osa maanviljelyksen muistoja ja luovat esteettistä maisemaa.

Voit keskustella aiheesta 26. lokakuuta kello 23.00 saakka.

Lue myös:

Luontoa kunnostetaan miljoonilla euroilla tulevina vuosina – Tähtäimessä auttaa satoja uhanalaisia lajeja ja elinympäristöjä

Suomalaisia perinnemaisemia inventoidaan nyt kiireellä – uhanalaisten luontotyyppien paras kaveri on kyyttökarja

Lue seuraavaksi