1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sosiaali- ja terveyspalvelut

Jyväskylän kaupunginjohtaja tyytymätön sote-esitykseen: "Kunnille jää velat ja alijäämät" – Jämsä pohtii ulkoistamissopimuksen tulevaisuutta

Sote-lakiesityksen rahoitusmallissa on vielä paljon haasteita, sanoo Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

Sosiaali- ja terveyspalvelut
Läkare undersöker blodtryck på Folkhälsans läkarstation i Karis.
Yle/Minna Almark

Hallitus kertoi tiistai-iltapäivänä, miten se uudistaa suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja.

Heti tiedotustilaisuuden alussa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi, että sote-maakuntia kutsutaan hyvinvointialueiksi. Jos uudistus toteutuu, Keski-Suomi on siis yksi 21:stä hyvinvointialueesta.

Alueen nimeä enemmän kunnissa odotettiin tietoa siitä, miten lakiesityksen rahoitusmallia on lausuntokierroksen jälkeen muutettu.

Kunnat olivat esittäneet korjausehdotuksia muun muassa rahoitusta koskeviin siirtymäsäännöksiin, omaisuusjärjestelyihin eli kiinteistöistä maksettaviin korvauksiin sekä valtionosuuksiin.

Hyvinvointialueelle puhdas pöytä

Hallitus oli tehnyt toiveiden mukaisia muutoksia näihin kolmeen lakipykälään – mutta ei riittävästi, sanoo Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

Koiviston mukaan uudistus rakentaa uudelle hyvinvointialueelle riskittömän tilanteen ja puhtaan pöydän, josta se voi aloittaa.

– Kunnille ja kaupungeille jää olemassaolevat velat ja alijäämät, eivätkä ne vuokrasopimukset, joilla meiltä otetaan tilat, ole tuossakaan mallissa tyydyttäviä, Koivisto toteaa.

Hallituksen sote-lakiesitys lähtee nyt arvioitavaksi valtioneuvoston kanslian alaiseen lainsäädännön arviointineuvostoon. Lakiesityksen on määrä tulla eduskuntaan joulukuussa.

Jyväskylän kaupunginjohtaja uskoo, että lakiesityksen sisällöstä jatketaan neuvotteluja vielä, ennen kuin lopullinen esitys lähtee eduskuntaan.

Ulkoistamissopimuksissa neuvottelunvaraa

Etenkin sote-palvelujaan ulkoistaneita kuntia on huolestuttanut myös yksityissektorin asema sote-uudistuksessa. Hallituksen esitys painottaa sitä, että julkinen taho eli hyvinvointialue on päävastuussa sosiaali- ja terveyspalveluista.

Yksityisten palvelujen osalta hallitus oli tehnyt selkeän linjanvedon vain Lapissa sijaitsevan Länsi-Pohjan ulkoistuksesta. Keskusairaalatasolle asti ulottuva ulkoistus ei voi lakiesityksen mukaan jatkua vuotta 2025 pitemmälle.

Ministeriön tiedotustilaisuudessa ei käsitelty muita kuntien tekemiä ulkoistamissopimuksia, mutta lakiesityksen mukaan niiden tulevaisuus on jatkossa hyvinvointialueen ja sopimusosapuolten neuvoteltavissa.

Lakiesityksen mukaan yksityisiltä palveluntuottajilta voidaan kuitenkin hankkia kaikkia palveluja, joiden hankkimista ei ole erikseen laissa kielletty. Monituottajuus on mahdollista lain reunaehtojen mukaisesti.

Hyvinvointialueen tahto ratkaisee

Jämsän sosiaali- ja terveysjohtaja Sari Hellsten pitää lain muotoilua joustavana.

Jämsän terveyspalveluista vastaavat Pihlajalinnan ja kaupungin omistamat yhteisyritykset Jokilaakson Terveys (Jokilaakson sairaala) ja Jämsän Terveys. Kymmenvuotista sopimusta on vielä puolet jäljellä.

Sari Hellsten arvioi, että sote-lakiesitys antaa Keski-Suomen hyvinvointialueelle mahdollisuuden neuvotella jatkosta Pihlajalinnan kanssa sitten, kun asia tulee ajankohtaiseksi.

Jämsäläinen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Piritta Rantanen (sd.) sanoo, että sote-uudistus mahdollistaa nykyisen ulkoistussopimuksen jatkumisen sopimuskauden loppuun, mutta sen jälkeen tilanne arvioidaan kokonaan uudelleen.

– Siellä on varmaan osioita, joita voidaan jatkaa, mutta sellaisenaan sopimusta ei voida jatkaa. Se jää nähtäväksi, mikä on hyvinvointialueen tahto, Rantanen toteaa.