1. yle.fi
  2. Uutiset

Pelottaako koronarokotteen turvallisuus, mietityttääkö sen tehokkuus? Lue seitsemän kysymystä ja asiantuntijan vastaukset

Tuloksia kymmenillä tuhansilla ihmisillä testatuista rokotteista odotetaan lähiviikkoina.

Koronarokote
Kemisti laboratoriossa.
AstraZeneca on tutkinut rokotetta esimerkiksi Sydneyn laboratoriossa Australiassa. Dan Himbrechts / EPA

Koronapandemia tuli yllättäen, joten asetta sitä vastaan, siis rokotetta, ryhdyttiin kehittämään vauhdilla.

Euroopan lääkevirasto EMA käsittelee lähiaikoina kahden koronarokotteen mahdollisten myyntilupien etenemistä.

Tarjolla ovat lääkeyhtiö AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämä rokote sekä lääkeyhtiö Pfizerin ja BioNTechin kehittämä rokote.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keväällä tekemän kyselytutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia suomalaisista ottaisi koronarokotteen, jos sitä suositeltaisiin. Monet muistavat kuitenkin vielä sikainfluenssarokotteen haittavaikutukset, kun rokote moninkertaisti nuorten riskin sairastua narkolepsiaan. Tämä heikensi luottamusta rokotteisiin ja terveysviranomaisiin.

Kysyimme Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtajalta Mika Rämetiltä AstraZenecan ja Pfizerin koronarokotteiden tehokkuudesta ja turvallisuudesta.

Rämetin mukaan Rokotetutkimuskeskus kuuluu eniten kliinisiä rokotetutkimuksia toteuttaviin tutkimuskeskuksiin kansainvälisellä tasolla. Suomessa se tuottaa tietoa päätöksentekijöille, mutta ei osallistu päätöksentekoon. Rokotetutkimuskeskuksessa ei ole tällä hetkellä meneillään omaa kliinistä koronarokotetutkimusta.

1) Mika Rämet, mitä eroa AstraZenecan ja Pfizerin rokotteilla on?

– Pfizerin rokote perustuu RNA-teknologiaan. Elimistöön viedään koronaviruksen geneettistä koodia, jonka perusteella tuotetaan viruksen piikkiproteiinia ihmisen omissa soluissa. Se saa aikaan immuunivasteen kyseistä viruksen osaa kohtaan.

– AstraZenecan rokote pohjautuu kantajavirukseen, tässä tapauksesa jakaantumiskyvyttömäksi tehtyyn adenovirukseen. Ideana on, että siihen on lisätty koronaviruksen piikkiproteiini, jota kohtaan saadaan haluttu immuunivaste.

2) Kumpi näistä rokoteteknologioista voisi toimia paremmin koronaa vastaan?

– Siihen en ota kantaa, mutta hyvä puoli on se, että tarjolla on kaksi erilaista vaihtoehtoa. Jos toinen ei toimisi, niin toinen voi hyvinkin toimia.

3) Mitä nyt tiedetään näiden rokotteiden tehosta?

– Molemmilla rokotteilla on jo tutkimuksissa rokotettu kymmeniä tuhansia ihmisiä eli käytännössä tiedetään, että molemmista tulee hyvin immuunivasteita. Ne näyttävät lupaavilta. Lähiviikkoina saadaan tarkempia tuloksia siitä, kuinka hyvin ne oikeasti suojaavat taudilta. Niitä odotamme kuumeisesti.

4) Millaisilla ihmisryhmillä rokotteita on tutkittu?

– Tässä vaiheessa valtaosa tutkituista on työikäisiä, mutta Pfizer on laajentanut tutkimuksia myös 16-vuotiaisiin nuoriin ja riskiryhmiin, joilla on joku perussairaus, sekä iäkkäisiin. Kun tutkimuksissa pitää tehon osoittamiseksi rokottaa kymmeniä tuhansia ihmisiä, työikäiset ovat selkeä ryhmä, josta näkyy helpoiten, kehittyykö suojaavaa vastetta. Vasta harkinnan mukaan tutkimusta voi laajentaa erityisryhmiin, kuten lapsiin.

5) Mitä rokotteiden turvallisuudesta tiedetään?

– Tuloksia on jo saatu kakkosvaiheen ihmiskokeista, joissa on tavallisesti satoja tutkittavia. AstraZenecan rokotteen kohdalla heitä oli reilu tuhat. Havaittiin, että rokotetta saaneessa joukossa vähintään yhdeksällä kymmenestä tutkittavasta kehittyi yhdellä rokoteannoksella toivottu immuunivaste. Sellaisia haittoja ei ilmennyt, joista pitäisi olla erityisen huolissaan. Rokotteisiin liittyvät tyypilliset haitat ovat lähinnä pistokohdan punoitus ja kipu sekä lievä lämpöily merkkinä puolustusvasteen käynnistymisestä.

– Kumpikin rokote on päässyt etenemään kolmosvaiheen tutkimuksiin. Pfizerin tutkimuksessa on annettu kaksi annosta 25 000 ihmiselle ja AstraZenecan tutkimuksessa yksi annos 35 000 ihmiselle. Myyntilupa heltiää vasta, jos näissä laajoissa tutkimuksissa ei ilmene vakavia haittoja, ja teho on riittävän hyvä.

– Yleisesti ottaen rokotteisiin voi liittyä haittavaikutuksia. Esimerkiksi influenssarokotukseen liittyy pieni riski Guillain-Barrén halvausoireita aiheuttavaan oireyhtymään. Tiedetään kuitenkin myös, että influenssan sairastamiseen liittyy vielä rokotetta huomattavasti suurempi riski saada kyseinen oireyhtymä. Joten jos haluaa vähentää omaa riskiään saada tämä oireyhtymä, kannattaa ottaa influenssarokote.

6) Voiko näistä koronarokotteista seurata samankaltaisia haittoja kuin sikainfluenssarokote aiheutti aikoinaan?

– Narkolepsiaa ei ole kuvattu liittyväksi muuhun kuin Pandemrix-rokotteeseen. Se oli todella valitettava ja monesta syystä johtuva haittavaikutus. Todennäköisesti se oli yhdistelmä tietystä geneettisestä alttiudesta, rokotteen antigeeneistä eli viruksen osista ja rokotteen tehosteaineesta. Siihen saattoi liittyä myös jotain muuta, mitä ei tiedetä, koska haittavaikutusta ei tullut kaikille.

– On hyvin epätodennäköistä, että koronarokotteisiin tulisi sama haittavaikutus. Niissä on eri rokoteteknologiat ja antigeenit, eikä kummassakaan käytetä tehosteainetta, mikä oli pandemrix-rokotteessa.

7) Moni terve työikäinen sairastaa koronan lievänä. Kannattaako rokote silti ottaa, jos se tulee valtaväestön saataville?

– Jos on vaikka 49-vuotias perusterve ihminen, tiedetään, että tyypillisesti tauti on siedettävä, mutta tiedetään myös, että siinäkin ikäluokassa on tehohoidon tarvetta ja esiintyy kuolleisuutta.

– Se rokote, mikä tulee käyttöön, on siinä vaiheessa testattu kymmenillä tuhansilla ihmisillä ja saanut EMA:n hyväksynnän. Se on katsottu tiheällä kammalla läpi, jolloin voidaan tietoon pohjaten tehdä päätös antaa se tietylle ihmisryhmälle. Jos tämä päätös tehdään, se tarkoittaa, että kyseisessä ryhmässä odotettavissa olevat hyödyt ovat huomattavasti isommat kuin odotettavat haitat, eli silloin rokottamatta jättämisen riskit ovat suuremmat kuin rokotteen ottamisessa.

– Rokotteen ottaminen on vapaaehtoinen arvovalinta, mutta taudin välttäminenkään loputtomiin ei ole miellyttävä eikä toimiva ratkaisu.

Lue myös:

Koronarokotetta kehitetään tulipalokiireellä – konstit ovat monet mutta tulos yhä epävarma

Ketkä rokotetaan ensin koronaa vastaan? Asiantuntijat vastaavat, missä vaiheessa rokotusjärjestyksestä päätetään Suomessa

Korjattu 14.10.2020 kello 9.19: Poistettu leipätekstistä narkolepsia-kohdasta, että se olisi sama asia kuin uniapnea. Näin ei siis ole.

Lue seuraavaksi