1. yle.fi
  2. Uutiset

Sähkön siirtohintojen nousulle ei näy loppua – Energiaviraston valvontamallin muutos aiheuttaa korotuspainetta vuosiksi eteenpäin

Hinnankorotuksista huolimatta moni verkkoyhtiö on jäänyt selvästi alituotolle, kertoo Ylen selvitys.

sähkönsiirto
Sähköjohtoja maantien varressa.
Eduskunta edellyttää verkkoyhtiöiltä sähkökatkojen tuntuvaa lyhentymistä aiemmasta. Se on johtanut erityisesti ilmajohtojen korvaamiseen maakaapelilla.Petteri Bülow / Yle

Sähkön siirtohintojen noususta huolimatta verkkoyhtiöillä on jo paineita uusiin korotuksiin. Tämä selviää Ylen maanantaina julkaisemasta laajasta selvityksestä.

Taustalla vaikuttaa erityisesti verkkoyhtiöitä valvovan viranomaisen, Energiaviraston, tekemä valvontamallin muutos.

Viisi vuotta sitten tehty muutos johti siihen, että selvityksessä mukana olleet 13 verkkoyhtiötä saivat luvan nostaa halutessaan hintoja keskimäärin 38 prosenttia vuosien 2015–2016 välillä.

Käytännössä yhtiöt eivät pystyneet tai voineet nostaa hintoja niin paljon kuin valvontamalli olisi mahdollistanut.

Tämä synnytti kuluttajan vinkkelistä erikoisen ilmiön: vaikka verkkoyhtiöt ovat nostaneet päätöksen jälkeen hintoja selvästi, ne ovat valvontamallin näkökulmasta silti alihinnoitelleet palvelunsa.

Ylen selvityksen mukaan monelle yhtiölle on kertynyt tuntuvasti säilössä olevaa korotusvaraa, jota valvontamallissa kutsutaan alijäämäksi.

Tästä on kyse:

  • valvontamallissa yhtiöiden tuotoille asetetaan vuotuinen yläraja
  • jos yhtiön toteutuneet tuotot jäävät rajan alle, yhtiö kerryttää alijäämää
  • jos tuotot ylittävät riman, yhtiö kasaa ylijäämää
  • ali- ja ylijäämiä tasataan neljän vuoden valvontajaksojen välillä, jotta hinnat pysyisivät kurissa

Muutoksen mittakaava yllätti osan firmoistakin

Päijänteen itäpuolella toimiva Järvi-Suomen Energia nosti valvontamallin muutoksen jälkeen siirtohintojaan aluksi reilut kymmenen prosenttia vuodessa. Tämäkin oli päivitetyn valvontamallin vinkkelistä alihinnoittelua.

– Se oli yllätys, millaisen mahdollisuuden muutos toi kerralla hintojen korotukseen. Meillä on ollut strategiana noudattaa tasaisemman hinnoittelun politiikkaa. Siinä vaiheessa teimme korotuksia, jotka olivat pienempiä kuin mitä tuo malli olisi sallinut, kertoo toimitusjohtaja Arto Pajunen.

Koska yhtiö ei nostanut hintoja yhtä paljon kuin valvontamalli olisi sallinut, yhtiölle alkoi kertyä alijäämää. Vuonna 2018 alijäämää oli kasautunut jo 43 miljoonan euron edestä, eli 43 prosenttia liikevaihdosta.

Pajunen huomauttaa, että yhtiö on samaan aikaan rakentanut myrskynkestävää sähköverkkoa maakaapeloimalla. Tämä on vaatinut velanottoa.

– Meillä on alijäämän vastapainona velkaa, jonka maksamiseen tarvittaisiin tämä nykyinen alituotto tulevina vuosina, hän sanoo.

Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että hintoja pitäisi nostaa. Pajusen mukaan ensi vuonna hintoja ei koroteta, mutta vuonna 2022 olisi tarkoitus tehdä vajaan kymmenen prosentin korotus.

Lopulliseen hintapäätökseen vaikuttaa kuitenkin muun muassa hallituksen lakiesitys sähkön siirtohintojen suitsimiseksi ja erityisesti se, pidentääkö hallitus alituottojen tasaamiseen käytettävissä olevaa aikaa. Lakiesityksen yksityiskohdat eivät ole vielä tiedossa.

Carunalla jättimäinen alijäämä

Valvontamallin muutoksen jälkeen verkkoyhtiö Caruna oli otsikoissa kovimpien korotusprosenttien vuoksi. Tilinpäätöstietojen perusteella Caruna Oy:n toteutunut liikevaihto kasvoi vuosina 2015–2018 vajaat 64 prosenttia.

Tästä huolimatta valvontamallin ominaisuudet ja Carunan mittavat verkkoinvestoinnit kerryttivät yhtiölle huomattavan alijäämän.

Vuonna 2018 kasautunutta alijäämää oli valvontatietojen perusteella yhteensä 220 miljoonaa euroa, eli 60 prosenttia liikevaihdosta.

Mikäli Caruna haluaisi hyödyntää kertyneen alijäämän, se joutuisi tekemään lähivuosina tuntuvia korotuksia siirtohintoihin.

Kuinka rajuja korotuksia Carunalla on siis edessä? Regulaatio- ja strategiajohtaja Noora Neilimo-Kontio sanoo, että asiaa on liian aikaista kommentoida nyt.

Ensinnäkin yhtiö odottaa vielä Energiavirastolta vuoden 2019 vahvistettuja valvontatietoja ennen kuin tietää, mitä hinnoille tapahtuu.

– Meillä ei ole mitään päätöksiä tulevista hintatoimenpiteistä suuntaan tai toiseen. Yhtiön hallitus päättää hintatoimenpiteistä vuosittain ja arvioi, onko niille tarvetta vai ei. Se koskee yhtä lailla hinnankorotuksia kuin mahdollisia hinnanlaskuja, hän sanoo.

Jatkoaikaa alituottojen hyödyntämiseen?

Carunalle on kuitenkin tulossa kiire, mikäli se haluaa saada kertyneen alijäämän hyödynnetyksi.

Valvontamallissa alijäämää ei voi säilöä loputtomasti. Päättyneen valvontajakson, 2016–2019, alituotot leikkaantuvat pois meneillään olevan nelivuotisjakson 2020–2023 jälkeen, jos niitä ei kuro umpeen.

Tämän takia Caruna haki kaksi vuotta sitten Energiavirastolta poikkeuslupaa alijäämien tasoittamisen pidentämiseen. Asiakkaille tämä näkyisi käytännössä pienempinä kertakorotuksina, mutta toisaalta hinnat pysyivät korotetulla tasolla pidempään.

Energiavirasto on antanut asiasta ehdollisen päätöksen, joka vahvistuu tuonnempana.

Caruna poikkeaa monista muista verkkoyhtiöistä siinä, että se on pääomasijoittajien omistuksessa. Kuinka kova paine omistajilta tulee alijäämän hyödyntämiseen?

– Ei sieltä normaalia kummempaa painetta tule. Hintatoimenpiteitä arvioidaan käytännössä vuosittain muiden tarpeiden ja valvontamallin reunaehtojen pohjalta, Neilimo-Kontio sanoo.

Valvontamallin muutoksen lisäksi hintojen korotuspaineita aiheuttavat myös verkkoinvestoinnit. Eduskunta on edellyttänyt verkkoyhtiöltä myrskyvarmuuden parantamista, jotta sähkökatkot lyhenisivät. Käytännössä tämä tarkoittaa usein ilmajohtojen vaihtamista maakaapeleiksi.

Yle julkistaa jutussa käytetyn laskelman ja sen lähdeaineistot. Voit tutustua niihin tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun).

Näin analyysi tehtiin:

  • Juttusarjaa varten Yle selvitti Energiaviraston virallisista valvontatiedoista, miten vuonna 2015 tehty valvontamallin muutos vaikutti verkkoyhtiöiden sallittuun liikevaihtoon ja sitä kautta siirtohintoihin.
  • Yle hankki laajalla tietopyynnöllä Energiavirastolta kaikkien 77 siirtoyhtiön valvontatiedot vuosilta 2015–2018. Vuoden 2019 luvut eivät olleet vielä saatavilla.
  • Tarkempaan analyysiin valittiin 13 yhtiötä. Otos rakennettiin mahdollisimman tasapuoliseksi: mukana on suuria yhtiöitä, kaupunkiyhtiöitä ja maaseutuyhtiötä eri puolilta Suomea.
  • Yle on varmistanut viidestä eri asiantuntijalähteestä, että laskelma on oikein ja otos riittää kuvaamaan riittävällä tarkkuudella alalla tapahtuneita muutoksia.
  • Laskelman paikkansapitävyys varmistettiin näiltä tahoilta: professori Pertti Järventausta (Tampereen yliopisto), professori Jarmo Partanen (LUT-yliopisto), Caruna-konserni, Elenia ja Turku Energia.

Lue myös:

Yle tutki: Sähkön siirtohintojen raju nousu johtui yllättävästä syystä – valvojan tekemä muutos koitui kalliiksi kuluttajille

Analyysi: Sähköverkkoyhtiöiden valvonnasta paljastui sokea piste

Elinkeinoministeri Lintilä kommentoi Ylen selvitystä sähkön siirtohintojen nousun syistä: Ylihinnoitteluun puututaan

Lue seuraavaksi