1. yle.fi
  2. Uutiset

Aitoa lappilaista elämänmenoa poroaidalla – Poroisäntä: "Perheillä on edessä kovat ajat", takana on raskas talvi ja poroja teurastetaan vähän

Poronlihan kotimaan kuluttajamarkkinointiin satsataan. Tällä hetkellä porotiloilla on vaikeita aikoja.

poronhoito
poroerotus
Niemelän paliskunnan poroisäntä Matti Komulainen ja muut Paljaankankaan poroaidalla seuraavat tai työtä tekevät kertovat, mitä poroerottelun eri vaiheissa tapahtuu.

Luonnossa vapaana vaeltavat porot kootaan syksyisin poroerotukseen. Keskiviikkona Rovaniemen ja Ranuan rajalla, Teerivaarassa Paljaankankaan poroaidalla on menossa syksyn kohokohta, jossa nähdään, mitä satoa luonto on antanut. Poromiehet hyödyntävät kiima-aikaa eli rykimää kootessaan porot aitaan erottelua varten. Siinä tehdään valinta, kuka saa elää ja kuka menee teuraaksi.

Tämän jutun pääkuvasta tai Yle Areenasta voit katsoa verkkolähetyksen poroerotuksesta, joka on yhdistelmä nykyaikaista elinkeinoa ja satojen vuosien perinteitä.

Niemelän paliskunnan poroisäntä Matti Komulainen ja muut Paljaankankaan poroaidalla seuraavat tai työtä tekevät kertovat, mitä poroerottelun eri vaiheissa tapahtuu.

Matti Komulainen poroerotuksessa
Niemelän paliskunnan poroisäntä Matti Komulainen ja poromiehet erotustyössä.Sauli Antikainen / Yle

Suopungin heitto vaatii vuosien harjoittelua

Kun porotokka on ajettu erotusaitaan, hirvaat otetaan kiinni suopungilla, eli heittonarulla, viedään pois emän läheltä ja rokotetaan loislääke. Moni harjoittelee suopungin heittoa jo pienestä pitäen, se on vaativaa puuhaa, koska porot ovat nopeita liikkeissään.

Hirvaiden kiinniotto ja -pitäminen vaatii useamman miehen voimat.

– Kiima on ollut tänä syksynä laimea lämpimien säiden vuoksi. Pakkasyöt virkistävät kuitenkin porojen kiimaa, Komulainen sanoo.

Tämän jälkeen porot siirretään emäaitaukseen, jossa loislääkitaan elämää jatkavat porot. Seuraavaksi poroja siirretään pienempään aitaukseen, eli kirnuun (siirryt toiseen palveluun). Siellä tehdään lopullinen valinta, mikä poro menee teuraalle ja kuljetettavaksi teurastamoon.

Poroja
Tämän syksyn poroerotuksissa teuraalle päätyy edellisvuosia vähemmän poroja.Sauli Antikainen / Yle

Takaisin luontoon saa päästää tietyn määrän poroja. Maa- ja metsätalousministeriö säätelee porojen määrää vahvistamalla paliskunnille suurimmat sallitut eloporo- eli talven yli elämään jätettävien porojen määrät.

Niemelän paliskunnan suurin sallittu eloporomäärä on 1900.

Takana raskas talvi ja edellisvuoden huono sienisato

Tämän syksyn poroerotuksissa teuraalle päätyy edellisvuosia vähemmän poroja. Arviolta lihoiksi laitetaan 50 000 poroa, joka on puolet hyvän vuoden sadosta. Teurasmääriin vaikuttaa pitkä ja raskas talvi, jota edelsi huono sienivuosi. Myös ravintoloiden kysyntä on vähentynyt koronapandemian ja vähentyneiden matkailijoiden myötä.

– Se on todella suuri pudotus. Raskaan talven jälkeen poronhoitajan perheillä on edessä kovat ajat, toteaa poroisäntä Matti Komulainen.

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila sanoo, että nyt satsataan kotimaan kuluttajamarkkinointiin.

– Olemme olleet liian luottavaisia, että poronliha menee ilman markkinointia ravintolamaailmaan ja muualle. Kuluttajamyynti kotimaassa on jäänyt lapsenkenkiin, olemme kehittäneet sitä.

Ollilan mukaan suomalaiset kyllä syövät poronlihaan ja kysyntää kuluttajapuolella riittää.

– Meidän pitää saada myyjät ja kuluttajat kohtaamaan toisensa.

Suomen poronhoitoalueella on 54 paliskuntaa ja noin 4500 poronomistajaa. Tilanne on porotiloilla juuri nyt haastava. Vuosi sitten porot lähtivät talvea kohti heikkokuntoisina ja ne eivät paikoin päässeet kaivamaan ravintoa jääkuoren alta.

– Vaikeita aikoja eletään. Tulot jäävät marginaalisen vähäisiksi näiden kaikkien vaikeuksien seurauksena. Vetää totiseksi, Ollila sanoo.

Lue myös:

Poronlihan tuottajahinta putosi – poronainen Jonna Alava: "Eihän hinta rapia ole, mutta olen tyytyväinen, kun nollakauppa tuli"

Lue seuraavaksi