1. yle.fi
  2. Uutiset

Ranskalaismuseo siirtää Tšingis-kaanista kertovaa näyttelyä Kiinan painostuksen takia – Museo: Kiina halusi sensuroida Mongolian historiaa

Museon mukaan Kiinan viranomaiset vaativat muun muassa sanojen ”Tšingis-kaani”, ”imperiumi” sekä ”mongoli” poistamista.

Kiina
Mongolian valtakunnan perustajan Tšingis-kaanin kunniaksi rakennettu 30-metrinen patsas valmistui vuonna 2008. Se sijaitsee noin 54 kilometriä itään Mongolian pääkaupungista Ulaanbaatarista.
Mongolian valtakunnan perustajan Tšingis-kaanin kunniaksi rakennettu 30-metrinen patsas valmistui vuonna 2008. Se sijaitsee noin 54 kilometriä itään Mongolian pääkaupungista Ulaanbaatarista. Michael Kohn / Epa

Ranskalaismuseo on päättänyt siirtää mongolivalloittaja Tšingis-kaanista kertovaa näyttelyä kolmella vuodella Kiinan painostuksen takia. Länsi-Ranskassa Nantesissa sijaitseva historiamuseo syyttää Kiinaa yrityksistä kirjoittaa historiaa uusiksi.

– Teimme päätöksen näyttelytuotannon lopettamisesta inhimillisten, tieteellisten ja eettisten arvojen nimissä, joita puolustamme, sanoi The Chateau des ducs de Bretagne -museon johtaja Bertrand Guillet sanoi maanantaina julkaistussa lausunnossa uutistoimisto AP:n mukaan.

Näyttelyä suunniteltiin yhteistyössä Pohjois-Kiinassa Hohhotissa sijaitsevan museon kanssa. Ranskalaismuseon mukaan ongelmia yhteistyössä alkoi tulla sen jälkeen, kun Kiinan kulttuuriperintövirasto alkoi painostaa museota alkuperäisten suunnitelmien muuttamiseksi.

Museo sanoo tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun)pitävänsä Kiinan toimia sensuurina, jonka tarkoituksena on nostaa esille Kiinan uutta kansallista tarinaa Mongolian historian ja kulttuurin kustannuksella.

Kiinalaisviranomaiset muun muassa vaativat sanojen ”Tšingis-kaani”, ”imperiumi” sekä ”mongoli” poistamista. Tämän lisäksi kiinalaiset myös penäsivät valvontaoikeutta näyttelyn esitteisiin, selitteisiin ja karttoihin.

Mielenosoittajat protestoivat Kiinan kielipolitiikkaa Sisä-Mongoliassa Sukhbaatarin aukiolla Mongolian pääkaupungissa Ulaanbatarissa 15. syyskuuta 2020.
Mielenosoittajat protestoivat Kiinan kielipolitiikkaa Sisä-Mongoliassa Sukhbaatarin aukiolla Mongolian pääkaupungissa Ulaanbatarissa 15. syyskuuta 2020.Byambasuren Byambaochir / Epa

Mongolivähemmistöt ahtaalla Kiinassa

Kiina on kiristänyt otettaan maan pohjoisosassa sijaitsevasta Sisä-Mongoliasta. Mongolian rajalla sijaitsevassa maakunnassa asuu noin neljä miljoonaa mongolivähemmistöön kuuluvaa kiinalaista.

Syksyllä keskushallinto päätti, että maakunnan koulut opettavat osan kursseista, kuten politiikkaa, historiaa ja kirjallisuutta mandariinikiinaksi mongolin kielen sijaan.

Virallinen selitys kaksikieliseen opetukseen siirtymiseksi on, että viranomaiset haluavat valmistaa, että opetusohjelma ja oppikirjat ovat korkealaatuisia. Kiinan presidentti Xi Jinping myös pitää yhteistä kieltä yhteisen identiteetin rakentumisen välineenä, kirjoittaa brittilehti The Guardian (siirryt toiseen palveluun).

Opetusuudistus on poikinut mittavia protesteja Sisä-Mongoliassa. Ihmisoikeusaktivistit pelkäävät, että Kiina yrittää kitkeä mongolin kielen opetuksen alueelta kokonaan.

Nykyinen Mongolia julistautui itsenäiseksi Kiinan viimeisestä keisarillisesta dynastiasta vuonna 1911, ja Sisä-Mongoliasta muodostettiin nykyisenlainen autonominen alue Kiinan vallankumouksen kuohunnoissa vuonna 1947.

Yhdysvalloissa sijaitsevan Southern Mongolian Human Rights Information Center -ihmisoikeusjärjestön johtajan mukaan etniset mongolit ovat joutuneet poliittisen sorron, kulttuurin pakkosyötön ja taloudellisen hyväksikäytön uhriksi.

– Kiinan 70 vuotta kestäneen kovakouraisen politiikan jälkeen mongolin kieli on viimeinen jäljellä oleva Mongolian symboli, sanoo Enghebatu Togochog The Guardianille.

Lehden mukaan myös Xinjiangin ja Tiibetin alueilla on säädetty kiristyksiä opetuskieliin.

Mongoliassa Tšingis-kaanin ratsastajapatsas on suosittu matkailukohde.
Mongoliassa Tšingis-kaanin ratsastajapatsas on suosittu matkailukohde. AOP

– Kiinan hallinto kieltää historiallisia kertomuksia, jotka eivät vastaa sen virallista kertomusta. Ja se (Kiina) yrittää tehdä saman ulkomailla, tviittasi Ranskan strategisen tutkimuksen säätiön Aasia-asiantuntija Valerie Niquet.

Tšingis-kaanista kertovan näyttelyn oli määrä avautua yleisölle ensi viikolla. Avajaisia ehdittiin jo kertaalleen lykätä vuodelle 2021 koronatilanteen takia. Nyt hurjasta kaanista kertovan näyttelyn on määrä avautua lokakuussa 2024.

Museon on määrä rakentaa näyttely uudelleen, mutta tällä kertaa siinä olisi osioita myös eurooppalaisista ja amerikkalaisista kokoelmista.

Keskiajalla elänyt Tšingis-kaani (1162–1227) yhdisti koillisen Aasian paimentolaisheimot ja perusti Mongolian valtakunnan. Tšingis-kaanin valloitusretket ulottuivat Euraasiasta aina Lähi-itään ja Itä-Eurooppaan saakka.

Lue myös:

Kiina kajoaa nyt naisiin, jotta lasten määrä saadaan kuriin vainotussa Xinjiangissa – "Raskaana oleville tehtiin abortti ja sen jälkeen sterilisaatio"

Ylen selvitys: Kiinan kontrollijärjestelmä pesiytyi myös Suomeen – Toiminnalla on yhteys suomalaiseen puoluepolitiikkaan

Hongkongissa yhteiskuntaopin väitetään radikalisoivan nuoret ja koulukirjat joutuvat syyniin – "Puhumme asioista, joista Manner-Kiinassa ei voi puhua"

Lähteet: AP, AFP

Lue seuraavaksi