1. yle.fi
  2. Uutiset

Seksuaalinen häirintä rehottaa Sibelius-Akatemiassa – opinahjo on käsitellyt parina vuonna seitsemän opettajan tapaukset, yksi johti potkuihin

Dekaani Kaarlo Hildénin mukaan häirintään on puututtu madaltamalla oppilaiden ilmoittamiskynnystä.

seksuaalinen häirintä
Musiikkitalon Sibelius-Akatemian sisäänkäynti.
Sibelius-Akatemiassa ilmennyt seksuaalinen häirintä on puhuttanut kuluneen vuoden alusta lähtien.Joni Haavisto / AOP

Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa on puututtu opettajien seksuaaliseksi häirinnäksi luokiteltavaan käytökseen useasti viimeksi kuluneiden parin vuoden aikana. Oppilaisiin kohdistuneita tapauksia on yhteensä seitsemän, ja tuoreimmat ovat tältä vuodelta.

Sibelius-Akatemian dekaani ja tuleva Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén kertoo Ylelle, että vuosien 2018–2020 aikana tapauksissa on ollut osallisena seitsemän opettajaa, joille on osoitettu sanktioita.

– Kyllä niitäkin (rangaistuksia) on valitettavasti jouduttu käyttämään. Meillä menevät kategoriat niin, että on puheeksi ottaminen, huomautus, suullinen varoitus, kirjallinen irtisanomisuhkainen varoitus ja irtisanominen. Jos ottaa muutaman vuoden aikaperspektiivin, niin kyllä kaikkia keinoja on jouduttu käyttämään.

Hildénin mukaan puheeksi ottamisia on ollut seitsemän. Neljä on käsitellyt tuoreita tapauksia, kolme taas vanhoja, vuosien takaisia tapahtumia. Tapauksista on annettu myös kolme varoitusta. Yksi on johtanut irtisanomiseen. Sibelius-Akatemiassa työskentelee kaikkiaan noin 600 opettajaa ja opiskelijoita on 1400.

Dekaanin mukaan seksuaalisen häirinnän tapaukset ovat olleet hyvin eriluonteisia. Toisinaan niiden tulkitseminen on ollut vaikeaa.

– Joskus on sana sanaa vastaan, ja joskus muistikuvat muuttuvat matkan varrella. On tärkeää pyrkiä kuulemaan osapuolia rauhassa eikä olla liian hätiköivä. Ne ovat vaikeita asioita kaikille osapuolille ja vaativat huolellista selvittelyä. Ei ole lopulta helppoa tietää, mikä on ollut tilanteen luonne varsinkin silloin, kun on aikaa kulunut paljon.

Kaarlo Hildén, Helsinki, 11.08.2020
Kaarlo Hildén toimii Sibelius-Akatemian dekaanina. Hän aloittaa Taideyliopiston rehtorina joulukuussa.Antti Haanpää / Yle

Hildén uskoo, että seksuaalisen häirinnän tapauksia on tullut viime aikoina esiin aiempaa enemmän, sillä yliopistossa on pyritty laskemaan ilmoittamiskynnystä. Tämän takia ihmiset ovat alkaneet puhua myös vanhoista kokemuksistaan.

Seksuaaliselle ja muulle häirinnälle on asetettu nollatoleranssi.

– Olemme esimerkiksi luoneet hyvän vuorovaikutuksen periaatteet ja työkirjan Sibelius-Akatemiassa, ja hallitus on vahvistanut koko Taideyliopiston yhteiset eettiset periaatteet. Meillä on selkeä toimintaohje epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseen ja ylioppilaskunnan nimeämät häirintäyhdyshenkilöt, jotta ilmoittamiskynnys olisi matalampi.

Dekaani Hildén kertoo myös nostaneensa asian tärkeyttä esiin henkilöstölle osoittamissaan kirjeissä. Opettajille on lisäksi järjestetty työpajoja vaikeiden asioiden käsittelyyn.

– Meidän alallamme on vaativaa opiskella, joten luottamuksellinen ilmapiiri ja turvallisuus ovat aivan avaintekijöitä. Ja meidän täytyy olla mallina sille, minkälaista työkulttuuria musiikkialalle halutaan rakentaa.

Seksuaalisesta häirinnästä syytetty jatkaa edelleen akatemiassa

Ylen Kulttuuricocktail kertoi keskiviikkona julkaistussa artikkelissa, kuinka Sibelius-Akatemian johto suhtautui yliopistossa ilmi tulleeseen seksuaaliseen häirintään vähättelevästi 2000-luvun alkupuolella.

Artikkelissa kerrotaan opettajasta, jonka seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutuneet kaksi naisopiskelijaa toivat kokemuksensa päivänvaloon. Toisen kanssa opettajalla oli suhde, johon kuului seksiä. Opettaja on myöntänyt suhteen.

Myöhemmin Sibelius-Akatemian hallitus nimitti opettajan professoriksi. Rehtorina tuolloin toiminut Gustav Djupsjöbacka ei kertonut Akatemian hallitukselle opettajan häirintätaustasta, vaikka tiesi siitä.

Kulttuuricocktailin haastattelema opettaja kieltää seksuaalisen häirinnän. Hän opettaa Sibelius-Akatemiassa edelleen.

Kaarlo Hildén, Helsinki, 11.08.2020
– Olisi naiivia ajatella, että ei olisi minkäälaisia ongelmia sellaisessa organisaatiossa, jossa työskennellään vaativan kahdenkeskisen vuorovaikutussuhteen kanssa. Ongelmien luonne on usein muu kuin seksuaalinen, sanoo Sibelius-Akatemian dekaani Kaarlo Hildén.Antti Haanpää / Yle

Sibelius-Akatemian dekaani ja tuleva Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildénsanoo, että jokainen julki tuleva seksuaalisen häirinnän tapaus järkyttää. Hän arvelee, että tapaukseen ei tuolloin puututtu riittävällä vakavuudelle, koska ilmoituskynnys oli korkeampi kuin nykyisin, eikä tällaisten tapausten käsittelylle ollut vielä selkeitä toimintaohjeita.

– Uhrilla tai ilmoittajalla ei ole ollut prosessissa tukea. On ollut myös huolta siitä, miten käsitellään luottamuksellisia ja herkkiä asioita. Ne asiat ovat epämiellyttäviä, ja kun on niin sanotusti pienet piirit, niin on saattanut syntyä pelkoa siitä, kuinka tulee kohdelluksi.

Hildénin mukaan tapaukseen liittyvä opettaja on saanut jatkaa tehtävässään, sillä asia on aikanaan käsitelty työnantajan puolelta.

– Sen jälkeen on kulunut kymmenen vuotta, ja mitään moitittavaa ei ole tullut tietoon. Jos jotain uutta kuuluisi, niin asia olisi täysin toinen, ja siihen puututtaisiin välittömästi. Meillä ei ole oikein juridisia perusteita käsitellä sitä tapausta uudestaan.

Seksuaalinen häirintä Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa nousi puheenaiheeksi viime helmikuussa, kun Image-lehti julkaisi aiheesta laajan juttukokonaisuuden (siirryt toiseen palveluun). Jutuissa kerrottiin Akatemian opettajista, joilla on ollut lukuisia suhteita opiskelijoihin ja jotka ovat häirinneet oppilaita seksuaalisesti.

Naisen kädessä kyltti jossa lukee #MeToo
Vuonna 2017 käynnistynyt metoo-kampanja on nostanut esiin seksuaalista häirintää eri kulttuurin aloilla. Tapauksia on tullut ilmi niin teatteri- ja elokuva-aloilla kuin klassisen musiikin piireissä.Alphacit Newim / AOP

Lue myös:

Nöyryyttämisen kulttuuri valui ammattimaailmasta musiikin perusopetukseen saakka – juuri eläköitynyt Sibelius-Akatemian professori Atso Almila: "Huutaminen toi uskottavuutta"

Musiikin aiheuttamat traumat näkyvät bändileireillä – Jussi Liski: "Oli hurjaa nähdä, kun oppilas huomasi 50 vuoden jälkeen osaavansa soittaa"

Laulukoe on suomalaisille tavallinen trauma, selviää Ylen kyselystä – Tutkija: "Epämusikaalisuuden leima voi johtaa tunteeseen, ettei ole oikeutta tehdä musiikkia"

Lue seuraavaksi