1. yle.fi
  2. Uutiset

Jalokivistään tunnettu rajakunta joutui luopumaan itsenäisyydestään 11 vuotta sitten – nyt lähes kaikki palvelut ovat kadonneet

Ylämaan kuntaliitoksessa Lappeenrannan kanssa luvattiin osan palveluista säilyvän ainakin kolmen vuoden ajan. Sen ne suurin piirtein säilyivätkin.

Ylämaa
Ylämaa-talo, eli kunnantalo lokakuussa 2020.
Ylämaan entinen kunnantalo, nykyinen Ylämaa-talo on lohduttoman näköinenVille Toijonen / Yle

Ylämaalla raitti on rauhallinen lokakuisena aamuna. Paikallinen kahvila avaa ovensa kahdeksalta, ja ennen avautumista kaksi ihmistä on jo oven luona vaihtamassa kuulumisia.

Etelä-Karjalassa sijaitseva Ylämaa oli vielä 11 vuotta sitten väkiluvultaan pieni, mutta pinta-alaltaan suuri kunta Venäjän rajan tuntumassa. Asukkaita oli noin 1 400.

Rajavyöhyke-kyltti Lappeenrannan Ylämaalla
Ylämaan kunnan itäraja oli samalla valtakunnanraja.Eero Mäntymaa / Yle

Vuoden 2010 alussa oli edessä kuntaliitos Lappeenrannan kaupunkiin. Ylämaan kunnalta yksinkertaisesti loppuivat rahat.

Kuntaliitosneuvottelut olivat nopeat, koska Ylämaan kunnalla ei ollut juurikaan neuvotteluvaraa. Kunta oikeastaan tipahti Lappeenrannan syliin. 1.1.2010 alkaen Ylämaa on ollut osa Lappeenrantaa.

Kartta, jossa Ylämaa ja Lappeenranta.
Ylämaan keskustasta on Lappeenrannan keskustaan reilut 30 kilometriä. Tommi Pylkkö / Yle

Jo muutamaa vuotta ennen kuntaliitosta kunnassa oli huomattu, miten tilanne erilaisten palvelujen saatavuuden suhteen kehittyy. Olisi sama liittyä naapurikaupunkiin, koska palvelut olisivat joka tapauksessa supistuneet seuraavina vuosina entisestään.

Nyt Ylämaalla oli mahdollisuus lähteä isomman, yli 70 000 asukkaan Lappeenrannan kyytiin.

– Mielestäni liitosneuvottelut ja varsinainen liitos vuoden 2010 alusta meni kivuttomasti, sanoo Seija Hovi-Kuikko.

Ylämaalaiset Seija Hovi-Kuikko ja Ylämaan yrittäjien puheenjohtaja Hannu Heinonen.
Seija Hovi-Kuikko oli Ylämaan kunnanvaltuuston jäsen, kun kunta reilut 10 vuotta sitten liitettiin Lappeenrantaan. Hannu Heinonen on Ylämaan yrittäjien puheenjohtaja.Ville Toijonen / Yle

Hovi-Kuikko on paljasjalkainen ylämaalainen ja oli tuolloin Ylämaan kunnanvaltuutettu. Hän jatkoi vielä sen valtuustokauden loppuun Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa, ylämaalaisena jäsenenä.

Kolmen vuoden lupaus piti kolme vuotta

Ylämaalaisille luvattiin, että palvelut säilyvät kolme vuotta. Ylämaa-talolta eli entiseltä kunnantalolta sai kuntapalveluja, kuten teknisen toimen ja sosiaalitoimen palveluja.

Lappeenrannan kaupunki veti viimeisen työntekijän pois kunnantalolta keväällä 2013.

Myös terveyspalveluiden säilyminen oli ylämaalaisille tärkeää. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote kuitenkin laittoi lapun Ylämaan terveyskeskuksen luukulle vuoden 2013 lopulla. Terveyskeskuksen lopetus ei varsinaisesti ollut kuntaliitoksen syy, mutta itsenäisenä kuntana Ylämaa oli voinut neuvotella Eksoteen kuulumisesta.

Ylämaan kirkko
Ylämaan seurakunta liittyi Lappeen seurakuntaan ja Lappeenrannan seurakuntayhtymään jo vuonna 2009 eli vuotta ennen kuntaliitosta. Yle Petri Kivimäki

Eksoten palveluauto Mallu-auto käy nykyisin Ylämaalla kerran viikossa. Autossa on saatavana sairaanhoitajan palvelut sekä muun muassa suun terveydenhuoltoa.

Eksoten laboratoriopalveluita hoitava Malla-auto käy myös kerran viikossa, joten autottomat ylämaalaiset saavat terveyspalveluja osittain edelleen Ylämaalla.

Yrittäjyys Ylämaalla on kivenkovaa

Ylämaa on tunnettu kiviteollisuudestaan. Graniitin lisäksi Ylämaa on maailmankuulu korukivi spektroliitistä.

Kiviteollisuus on muutenkin kansainvälistä. Kiveä viedään paljon esimerkiksi Kiinaan, vaikka korona on iskenyt kiilansa tähänkin kivenrakoon.

– Kauko-Idästä asiakkaat eivät pääse tänne tutustumaan tuotteisiin ja tekemään kauppaa. Kuulemani mukaan kesän jälkeen on alkanut jo mennä paremmin, mutta katsotaan, miten tämä etenee, kertoo Ylämaan yrittäjien puheenjohtaja Hannu Heinonen.

Kasassa pieniä spektorillitin palasia
Ylämaan spektroliitti on suosittu korukivi. Kuvassa raakakiveä, jonka yksi pinta on hiottu sävyjen saamiseksi esiin. Sirkka Haverinen/Yle

Hannu Heinosen mukaan yhdistyminen ison Lappeenrannan kanssa meni hyvin. Yrittäjyyden kannalta muutos ei ollut suuri, mutta myös Heinonen muistaa, miten kolmen vuoden jälkeen kuherruskuukaudet loppuivat.

Lappeenrannan tuki ja panostus alueelle väheni, ja lopulta ylämaalaiset itse tekivät muun muassa opasteita teiden varsille, kun Lappeenrannan kaupunki ei niitä tehnyt.

Kuuntele Seija Hovi-Kuikon ja Hannu Heinosen haastattelu. Toimittajana on Ville Toijonen.

Ylämaalaisten yhdessä tekemisen henki tuntuukin olevan se, mikä pitää alueen edelleen elinvoimaisena.

Ylämaa
Ylämaan taajama on päiväsaikaan hyvin hiljainen. Moni asuu maaseudulla. Petri Kivimäki/Yle

Ylämaalla on muun muassa vireitä urheilu- ja metsästysseuroja, martat, VPK ja nuorisoseura.

Peruspalvelut ovat edelleen lähellä

Ylämaa oli 11 vuotta sitten tilanteessa, joka monella kunnalla on vielä edessään. Omat rahat eivät riittäneet muuttotappiollisen kehityksen edessä. Miten käy palveluiden ja miten kuntalaisista pidetään huolta?

Ylämaalla ei ole pankkia eikä pankkiautomaattia. Paikallinen Osuuspankki lähti sieltä joitakin vuosia sitten, vaikkakaan sen lähteminen ei liity kuntaliitokseen.

Ylämaalla on päivittäistavarakauppa Sale ja apteekki.
Paljon on palveluita kadonnut kymmenessä vuodessa Ylämaalta, mutta kauppa ja apteekki ovat edelleen.Ville Toijonen / Yle

Tekniset palvelut ja sosiaalipalvelut ovat Lappeenrannassa, 33 kilometrin päässä. Kylän keskustassa on tosin vanhusten ja vammaisten palvelukoti.

Koulu on Ylämaalla edelleen.

– Kunta teki noin 30 vuotta sitten hyvä päätöksen koulun rakentamisesta. Siellä on iso liikuntasali ja teknisen työn luokka. 33 kilometriä olisi pitkä matka alakoululaisen koulukyyditykseen, sanoo Seija Hovi-Kuikko.

Ylämaan päiväkoti
Ylämaalla on edelleen päiväkoti. (kuva vuodelta 2015)Yle Petri Kivimäki

Tulevaisuuden taulukot ovat kuitenkin julmat Ylämaallakin. Jos lasten ikäluokat pienenevät 10 hengen vuosivauhdilla, joidenkin vuosien päästä Ylämaan alakoulun kannattavuus tulee varmasti Lappeenrannan opetustoimen selvitettäväksi.

Toiveissa nuoria perheitä ja yrittäjiä

Entisen Ylämaan kunnan alue tarvitsisi samaa kuin lähes kaikki kunnat ja kaupungit Suomessa: nuoria perheitä ja nuoria yrittäjiä. Perheet vahvistaisivat lastenhoidon ja koulun säilymistä alueella. Yrittäjät toisivat uutta pöhinää sekä turisteja, jos yrittäjyys suuntautuisi palveluihin. Isommat työllistäjät taas loisivat työpaikkoja.

Korona-aika on havaittu Ylämaalla myös mahdollisuutena.

– Täällä on kesäasukkaita, jotka ovat olleet täällä luonnonrauhassa etätöissä ja sanoneet, että miten työteko voi olla näin mukavaa, sanoo Seija Hovi-Kuikko.

Toistaiseksi Ylämaalla on päivittäistavarakauppa ja apteekki. Nekin ovat saaneet asiakkaita etätyöläisistä.

Paikallisessa kahvilassa on käynyt tunnin aikana toistakymmentä asiakasta. Tuntuu, että kaikki tuntevat toisensa ja yhteisöllisyys elää vahvana.

Vuoden 2010 jälkeen Suomessa on tapahtunut runsaat 30 kuntaliitosta. Tällä hetkellä kuntia on Suomessa 310.

Seuraava kuntaliitos tapahtuu vuodenvaihteessa 2020–2021, kun Kankaanpää ja Honkajoki yhdistyvät.

Lue seuraavaksi