1. yle.fi
  2. Uutiset

Vähäinenkin oire saattaa laukaista huolen koronasta ja muiden tartuttamisesta – "Moni on ehtinyt käymään testissä monta kertaa syksyn aikana", sanoo psykoterapeutti

Vallitseva koronaepidemia aiheuttaa paljon huolta, ja se saattaa ilmentyä esimerkiksi sairauden pelkona.

mielenterveys
Kasngasmaski henkilön kasvoilla.
Kaikki koronavirukseen liittyvät oireet voidaan helposti pandemia-aikana tulkita viruksen aiheuttamaksi taudiksi. Kuvituskuva. Tiina Jutila / Yle

Yksittäinen aivastus tai aamuisin käheä kurkku – oireita, jotka tavallisena syksynä voisi ohittaa olankohautuksella, mutta jotka tänä syksynä saattavat herättää pelkoa.

Viruspandemiaan liittyi keväällä huolta ja pelkoa sairastumisesta, ja nyt syksyn tullen huolestuneisuus lisääntyy, kun epidemia leviää, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen.

– Kun kyse on hengitystieinfektiosta, kaikki siihen liittyvät oireet voidaan helposti tulkita, että kyse on nimenomaan koronaviruksen aiheuttamasta taudista.

Joillakin saattaa esiintyä hypokondrisia pelkoja. Ne ovat pelkoja, jotka muuttuvat mielessä fyysiseksi oireiksi, vaikka eivät sitä välttämättä olisikaan, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Marianne Back Psykoterapiakeskus Vastaamosta.

– Ihmisillä on tapana lukea netistä ja diagnosoida itseään. Sitä kautta ne tulevat omakohtaisiksi ja jos on yhtään huolehtimiseen taipuvainen, herkästi voi itselleen kuvitella erilaisia diagnooseja. Se on nykyajan haaste ja ongelma.

Sairaudenpelkoa saattaa esiintyä esimerkiksi masennuksen, ahdistuksen ja pakko-oireisen häiriön sivuoireina. Puolen vuoden aikana ahdistuksen lisääntyminen onkin näkynyt esimerkiksi Terveystalossa sekä Kriisipuhelimeen tulleiden yhteydenottojen määrässä.

Yhä useampi nuori nainen hakee apua Kriisipuhelimesta

Kriisipuhelimeen tulleiden soittoyritysten määrä on lisääntynyt tänä vuonna ja jatkanut kasvuaan myös syksyllä.

Yleisin syy on tällä hetkellä paha olo, joka sisältää muun muassa ahdistuneisuuden, masentuneisuuden ja pelot. Varsinkin nuorten 18–29-vuotiaiden naisten yhteydenotot ovat lisääntyneet.

Kasvussa on ollut erityisesti itsetuhoisuuteen liittyvien soittojen määrä. Mieli ry:n teettämän tutkimuksen mukaan lähes 90 000 suomalaisella on ollut itsetuhoisia ajatuksia koronakevään ja -kesän aikana.

Soitot ja soitonyritykset kriisipuhelimeen 2018–2020
Kriisipuhelimen soittoyritykset ovat kasvaneet koko kevätkauden. Kasvu selittyy koronakriisin lisäksi sillä, että kriisipuhelimeen on voinut vuoden alusta asti soittaa ympäri vuorokauden. Jyrki Lyytikkä / Yle

Omien oireiden analysointi ja sairaudenpelko saattavat liittyä myös masennukseen, joka on mielenterveyden häiriöistä yleisin, mutta sairaudenpelkoa voi olla myös ilman vakavampaa mielenterveyden häiriötä.

Pelot ovatkin yllättävän yleisiä, sanoo psykologi Marianne Back.

– Olen huomannut, että asiakkaat, joilla on tämäntyyppisiä oireita, varaavat hyvin paljon testeihin aikoja pienimmistäkin epäilyksistä. Moni on ehtinyt käymään testissä monta kertaa syksyn aikana.

Muiden sairastuttaminen hirvittää

Moni suomalainen kertoo pelkäävänsä koronaepidemiaa muiden tähden, ei niinkään oman henkensä edestä. Esimerkiksi viime viikolla Yle uutisoi, että moni palvelukseen astuva pelkää saavansa taudin ja tartuttavansa riskiryhmään kuuluvat läheiset.

Myös Tilastokeskuksen kansalaispulssi (siirryt toiseen palveluun) kertoo samasta ilmiöstä: syyskuun lopussa kerätyistä tiedoista käy ilmi, että enemmän suomalaisia huolettaa muiden tartuttaminen (45 %) kuin oma sairastuminen (42 %). Kaikkein eniten pelätään läheisen sairastumista (69 %).

Marianne Backin mukaan media on vaikuttanut tähän: tiedotusvälineet puhuvat esimerkiksi supertartuttajista.

– Eihän meistä kukaan halua olla ainakaan se supertartuttaja omissa piireissään.

Back sanoo, että muuttuvat suositukset saattavat lisätä tavallisen ihmisen hämmennystä ja pelkoa. Esimerkiksi maskisuosituksesta on käyty keskustelua koko syksyn ajan.

– Alkusyksystä olikin suositus, että heti testiin ja pieni lapsi ei saa mennä päiväkotiin tai kouluun ennen kuin on tullut negatiivinen tulos. Siihen myös totutettiin osa ihmisistä, että heti testiin, kun vähän jotakin tuntee.

Syksy ja kaamos tuovat lisähaasteen jaksamiseen

Huoli omasta ja muiden terveydestä voi olla mielelle raskasta varsinkin, jos se on jatkuvaa. Mitä pidempään epävarmuus jatkuu, sitä raskaammaksi tilanne käy, sanoo tutkimuprofessori Partonen.

– On kuluttavaa, kun näköpiirissä ei ole antaa tiettyä päivämäärää, milloin tämä kaikki koronavirukseen liittyvä on ohi. Jos sellainen osattaisiin antaa, olisi helpompi suuntautua tulevaisuuteen.

Partosen mukaan syksy voi olla kevättä raskaampi, sillä odotettavissa ei ole pitkää lomakautta, jonka aikana voisi hengähtää.

Myös syksyn pimeys voi luoda jaksamiselle haasteita, sanoo kaamosoireiden merkitystä terveyteen tutkinut Partonen.

– Syksyn ja talven tullen monille suomalaisille ilmaantuu kaamosoireita, joihin liittyy toimintatarmon hiipuminen ja mielialan lasku. Se voi johtaa riitoihin muiden kanssa, tilanteet voivat tulehtua helpommin syksyn ja talven aikana.

Jos tauti pelottaa:

1. Koronatestiin pitää hakeutua, jos on koronavirustartuntaan sopivia oireita.

Täältä voit katsoa THL:n ohjeistuksen (siirryt toiseen palveluun) testiin hakeutumisesta.

2. Älä lue keskustelupalstoja.

Tietoa kannattaa hakea vain virallisista lähteistä. Suomessa ohjeista ja suosituksista vastaavat THL ja sairaanhoitopiirit.

Psykologi ja psykoterapeutti Marianne Back ei suosittele lukemaan keskustelupalstoja.

3. Hanki keskusteluapua.

Suomen mielenterveys ry:n Kriisipuhelin vastaa suomeksi numerossa 09 2525 0111 ja ruotsiksi 09 2525 0112. Suomenkielinen linja on auki 24/7.

4. Tee jotakin rauhoittavaa.

Pelko kannattaa yrittää asettaa mittasuhteisiin ja rauhoitella itseään, neuvoo Marianne Back.

– Jos on hyväksi koettuja rauhoitusmenetelmiä, esimerkiksi musiikin kuuntelu tai lemmikin hoivaaminen. Pyrkii jatkamaan sitä tavallista arkea ja miten mielen saa rauhoitettua.

Lue seuraavaksi:

5 nuorta kertoo, mikä ahdistaa – kaiken keskellä on myös toivoa: kasvamassa on sukupolvi, joka puhuu asioista ääneen

"Tuntuu, että viruksen leviäminen sysätään nuorten syyksi" – nuoret toivovat lisää ymmärrystä ja vähemmän syyllistämistä

Pelkäätkö saavasi koronan, herättääkö oma vointi huolta? Voit keskustella aiheesta 22.10. klo 23:een asti.

Lue seuraavaksi