Moderni sädehoitoyksikkö käynnistyi täydellä teholla keskussairaalassa – katso video

Kymenlaakson keskussairaalassa uskotaan, että uusi yksikkö houkuttelee lisää lääkäreitä jatkossakin.

Ylifyysikko Juha Korhonen kertoo reilun minuutin mittaisella videolla, miten uusi moderni sädehoitolaite käytännössä toimii.

Uuden sädehoitoyksikön myötä Kymenlaakson keskussairaalassa palvelee jatkossa yhden sijasta kaksi sädehoitolaitetta. Toinen uusi laite aloitti työskentelynsä tänään. Ensimmäinen otettiin käyttöön syyskuun puolivälissä.

Tänään käyttöönotetun laitteen ensimmäinen sädehoitopotilas oli yllättynyt iloisesti kuultuaan pääsevänsä laitteeseen ensimmäisenä.

– Potilas halusi, että hänestä otetaan siellä myös vähän valokuvia, röntgenhoitaja Riikka Turunen kertoo.

Kymsoten ylifyysikon Juha Korhosen mukaan uudet sädehoitolaitteet ovat päivitettyjä versioita edellisestä sädehoitolaitteesta.

– Ei tässä vaihdeta mopoa Rolls Royceen, vaan pikemminkin, että Rolls Royceen uudempi malli ja vähän lisävarusteita, Juha Korhonen kuvailee.

Korhonen nostaa uusissa laitteiden erityiseksi ominaisuudeksi kuvantamisen, joka on aiempaa parempaa ja tarkempaa.

– Röntgenpohjaiset kuvantamismetodit ovat parantuneet näissä laitteissa. Paremmalla kuvantamisella varmistetaan, että hoito menee kohteeseen. Lisäksi pystymme seuraamaan potilaan riskielimiä paremmin sädehoidon aikana, Korhonen kertoo.

Kymenlaakson keskussairaala.
Tältä näyttää uudessa Kymenlaakson keskussairaalan sädehoitoyksikössä.

Sairaalaan on palkattu myös kolme uutta erikoislääkäriä.

– Voisin sanoa, että onnistuimme palkkaamisessa uuden sädehoitoyksikön ansiosta, Kymenlaakson sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Kymsoten syöpätautien ylilääkäri Anneli Sainast sanoo.

Anneli Sainast pitää yksikön vetovoimatekijöinä uutta tekniikkaa ja näyttöä siitä, että Kymenlaaksossa halutaan jatkossakin kehittää syöpähoitoa.

Hän uskoo, että uusi hoitoyksikkö pitää Kymenlaakson keskussairaalan kilpailukykyisenä työnantajana myös tulevaisuudessa.

– Tätä voisi luonnehtia syöpähoidon rantaradaksi. Täysin uusi yksikkö takaa sen, että tänne tulee jatkossakin lääkäreitä ja syöpätautien hoito kehittyy.

Ei enää matkoja sädehoitoihin

Jatkossa Kotkassa voidaan hoitaa lähes kaikki maakunnan syöpäpotilaat.

– Pystymme hoitamaan 98 prosenttia Kymenlaakson syöpäpotilaista. Ainoastaan erityistä hoitoa vaativat tapaukset siirretään isompaan hoitoyksikköön toiseen kaupunkiin.

Aikaisemmin Kymenlaaksosta syöpädiagnoosin saanut henkilö on saattanut joutua matkustamaan hoitokertoja varten Lappeenrantaan, Lahteen tai Helsinkiin.

– Matkustaminen toiseen maakuntaan on aiheuttanut potilaissa ahdistusta ja hankaloittanut heidän elämäänsä aikalailla ja matkakilometrejä on voinut tulla tolkuttomasti, Sainast sanoo.

Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Riitta Korhonen pitää uudessa yksikössä hienoimpana asiana juuri viikoittain toistuneiden hoitomatkojen loppumista.

– Potilaiden ei tarvitse matkustaa monta kertaa viikossa pitkää matkaa vieraalle paikkakunnalle saadakseen hoitoja. Taksissa voidaan istua monta tuntia ja itse hoito voi kestää 15 minuuttia, Korhonen sanoo.

Potilaiden matkustaminen johtui siitä, että aiemmin Kymenlaakson keskussairaalassa on ollut vain yksi sädehoitolaite. Sillä on hoidettu päivittäin 40–60 potilasta.

– Joskus potilaatkin ovat olleet huolissaan hoitojensa toteutumisesta, koska vanha sädehoitokone on ollut huollossa, Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen Riitta Korhonen sanoo.

Kymenlaakson keskussairaalan uusi sädehoitolaite. Kuva: Kymsote / Juuso Honkanen

Ylityöt vähenevät

Yle kertoi viime marraskuussaKymsoten sädehoitoyksikössä työskentelevien hoitajien suuresta ylityömäärästä. Yksittäinen työpäivä saattoi venyä 12-tuntiseksi. Viime vuonna ylitöitä syöpäosastolla työskenteleville hoitajille kertyi kaikkiaan yli 400 tuntia. Kymsotelta tilannetta luonnehdittiin tuolloin kestämättömäksi.

Kymsoten syöpätautien ylilääkäri Anneli Sainast uskoo ylitaakan kevenevän selvästi kahden uuden sädehoitolaitteen myötä.

– Ehdottomasti ylityötaakka helpottuu. Kahdella sädehoitolaitteella emme kuitenkaan pääse täysin eroon ylitöistä. Koneiden huollot ovat sellaisia, jotka yleensä aiheuttavat pidempiä työpäiviä hoitajille, koska käytössä olevia koneita on silloin vain yksi, Sainast sanoo.

Uudessa yksikössä röntgenhoitajien rekrytointi on parhaillaan käynnissä. Tällä hetkellä keskussairaalassa työskentelee yhdeksän röntgenhoitajaa. Jatkossa tarvetta on 13 hoitajalle.