1. yle.fi
  2. Uutiset

Jenny Matikainen: Unohtivatko presidenttiehdokkaat nuorten huolen? Virus pelottaa, mutta parikymppisiä kauhistuttaa yhä myös maailmanloppu

Presidentti Trumpin koronatartunta varmisti, että vaalien alla ei puhuta ilmastonmuutoksesta, pohtii Jenny Matikainen.

ilmastonmuutos
Jenny Matikainen, Yle, 31.07.2019
Antti Haanpää / Yle

Syksy on ollut pettymysten aikaa ilmastoaktivisteille. Ei riitä että ennakkosuosikki Greta Thunberg jäi ilman Nobelin rauhanpalkintoa, lisäksi läpi sormien on valumassa tärkeä hetki.

Yhdysvalloille, maailman toiseksi suurimmalle kasvihuonepäästöjen aiheuttajalle, valitaan marraskuussa uusi presidentti.

Asiantuntijat uskovat, että ilmastolle se tarkoittaa joko/tai -hetkeä.

Jos presidentti Donald Trump voittaa, peli on loppu. Game over. Näin twiittasi (siirryt toiseen palveluun) tunnettu ilmastotutkija Michael E. Mann maaliskuussa. Myös monet muut alan asiantuntijat sanovat olevansa kauhuissaan ajatuksesta, että Trump valittaisiin uudelleen (siirryt toiseen palveluun). (siirryt toiseen palveluun)

Syynä on Trumpin ilmastopolitiikka, tai oikeastaan sen puute. Presidentin johdolla Yhdysvallat on monin paikoin luopunut päästöjen rajoittamisesta ja tukenut fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Viime marraskuussa Yhdysvallat erosi Pariisin ilmastosopimuksesta.

Trump on kutsunut ilmastonmuutosta huijaukseksi ja syyttänyt ilmastotutkijoita politikoinnista.

Syyskuussa maastopalojen piinaamassa Kaliforniassa presidentti vakuutti paikallisviranomaisille, että ilmasto alkaa kyllä viilentyä.

En usko, että tiede tietää (siirryt toiseen palveluun), Trump totesi vastauksena jatkokysymykseen.

“Tiede voi olla väärässä”, on ilmastonmuutoksen kieltäjien lempilauseita. Neljän vuoden ajan presidentti Trump on tehnyt skeptikoiden näkemyksille tilaa valtakunnan politiikan huipulla.

Vastaehdokas, demokraattien Joe Biden sen sijaan pitää ilmastonmuutosta maailmanlaajuisena kriisinä. Biden on luvannut palauttaa Yhdysvallat takaisin Pariisin sopimukseen, jos hänet valitaan presidentiksi.

Ei siis ihme, että vielä alkuvuodesta monet uskoivat ilmaston nousevan yhdeksi vaalien tärkeimmäksi teemaksi.

Kysymys maapallon tulevaisuudesta oli tuolloin päivän polttava puheenaihe. Tutkimukset (siirryt toiseen palveluun) osoittivat, että yhdysvaltalaisten huoli ilmastosta lisääntyi. Greta Thunbergin käynnistämien koululakkojen myötä teema oli työntynyt yhä useampien keittiönpöytien ääreen.

Huolen selätti kuitenkin paniikki. Samoihin aikoihin kun Mann julkaisi game over -twiittinsä, koronavirus kutoi verkkojaan kohti Yhdysvaltoja.

Kevään aikana vaaliteemat oli kirjoitettava uudelleen. Koronan myötä keskiöön nousivat terveydenhuolto ja talous.

Molemmat ovat vaalien kestopuheenaiheita, mutta pandemia toi mukanaan uudenlaisen kierteen.

Yhdysvalloissa lähes seitsemän miljoonaa ihmistä on saanut koronavirustartunnan. Yli 200 000 ihmistä on kuollut. Kymmenet miljoonat ovat jääneet työttömiksi. Siitä huolimatta salaliittoteoriat, vähättely, syyttely ja suoranaiset valheet ovat vallanneet tilaa asiapuheelta.

Presidentin koronatartunta saattoi olla viimeinen niitti. Vakavin on ohi, ja siksi jälkipuinti tarjoaa poliittista karnevaalia vaaleihin asti. Ainoaksi vaaliteemaksi on noussut arvaamattomuus.

Käsi ylös kuka muistaa, miten presidenttiehdokkaat aikovat pysäyttää pandemian?

Entä muistaako joku vielä, että näissä vaaleissa piti puhua myös ilmastonmuutoksesta?

Tuskin.

Mutta mitä otsikossa mainitulla iällä sitten on asian kanssa tekemistä? Paljonkin.

Ilmastonmuutos on nuorten huoli. The Washington Post -lehden teettämässä kyselyssä (siirryt toiseen palveluun) 57 prosenttia vastanneista teini-ikäisistä yhdysvaltalaisista sanoi pelkäävänsä ilmastonmuutoksen seurauksia. Kiinnostavaa on sekin, että ilmastoahdistus yhdistää yhdysvaltalaisia millenniaaleja (siirryt toiseen palveluun) ja Z-sukupolvea yli puoluerajojen.

Sen sijaan kevään ja kesän aikana on nähty, että koronavirus pelottaa nuoria vähemmän kuin aikuisia. Syy on selvä. Nuoret eivät usein sairastu vakavasti, ja parikymppisille käsky eristäytyä on elämän pysäyttävä tuomio.

Aikuisten on helppo paheksua kevätlomaa viettäviä amerikkalaisopiskelijoita tai suomalaisfuksien haalaribileitä. Sedät ja tädit nimittäin tietävät, mitä oikeasti kuuluu pelätä.

Pelkäämättömyys ei tietenkään tee koronaviruksesta vähemmän vaarallista. Mutta seuraavan kerran, kun arvostelemme nuoria välinpitämättömyydestä riskiryhmiä kohtaan, on hyvä kääntää tämäkin asia toisinpäin.

Uskovatko vanhemmat itse, kun teini yrittää kertoa, miten paljon ilmastonmuutos pelottaa? Muuttaako parikymppisen ilmastopaniikki isovanhempien käytöstä?

Lopulta lienee turha inttää siitä, mitä on järkevämpi pelätä. On tehtävä voitavansa.

Ilmastonmuutos on näkymätön tappaja. Kukaan ei koskaan kerro rakkaansa kuolleen ilmastonmuutokseen.

Se ei tarkoita, etteikö ihmisiä kuolisi ilmaston vuoksi jo nyt. Kuumuus, myrskyt, maastopalot, tulvat ja ruokapula vaativat jatkuvasti ihmishenkiä.

Kuten tiede kertoo, vuodet sääilmiöiden hillitsemiseksi ovat vähissä. Politiikka hidastaa taistelua, joten koronavirukselle ei voi uhrata niistä ainuttakaan.

Siksi ilmaston kannalta on ratkaisevaa, että Trump ja Biden ovat vanhimmat presidenttiehdokkaat Yhdysvaltain historiassa. He edustavat ihmisryhmää, joka on viruksen edessä kaikkein heikoin.

Ilmastonmuutokselta he sen sijaan saattavat ehtiä pakoon.

Jenny Matikainen

Kirjoittaja on Ylen ulkomaantoimittaja, joka ahdistuu klikkiotsikoista mutta miettii, onko maailman tärkeimmälläkään uutisella merkitystä, jos sitä ei kukaan lue.

Blogista voi keskustella 17.10. klo 23.00 saakka.

Tilaa tärkeimmät uutiset USA:n vaaleista 2020
Lue seuraavaksi