1. yle.fi
  2. Uutiset

Tässä kerrostalossa tuotetaan itse osa sähköstä – ja näin saatat asua pian sinäkin, sillä uudistus tekee aurinkosähköstä nykyistä houkuttelevampaa

Jutun lopussa voit osallistua keskusteluun, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin aurinkosähköstä.

aurinkoenergia
Joko aurinkopaneelit valtaavat taloyhtiöiden katot? Uudistus halventaa aurinkowatteja ja kolminkertaistaa paneelien määrän
Joko aurinkopaneelit valtaavat taloyhtiöiden katot? Uudistus halventaa aurinkowatteja ja kolminkertaistaa paneelien määrän

Kun kiipeää helsinkiläisen kolmikerroksisen talon katolle, saa esimakua tulevaisuudesta.

Pikkuhuopalahtelaisen talon katolla seisoo rivi aurinkopaneeleja, jotka ovat ainakin tähän asti olleet varsin harvinainen näky taloyhtiöissä.

– Kyllä se oli ilmastoteko ennen kaikkea. Kaikki tietävät, että takaisinmaksuaika on melko pitkä, sanoo Sinikka Herajärvi.

Herajärvi toimi taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana, kun paneelit hankittiin.

Nyt aurinkopaneelien hankintaa voi perustella euroilla aiempaa vankemmin. Ilmastoperusteetkin vahvistuvat, kun paneelit tuottavat entistä suuremman osan taloyhtiön ja sen asukkaiden tarvitsemasta sähköstä.

Yle selvitti, kuinka paljon aurinkosähkö halpenee ja miksi.

  • Mikäli aurinkopaneelien hankinta herättää kysymyksiä, voit esittää niitä tämän jutun lopussa käytävään keskusteluun. Kysymyksiin vastaamassa on joukko asiantuntijoita.

Asetusmuutos tekee taloyhtiöiden aurinkosähköstä suurempaa ja halvempaa

Tämän vuoden loppuun mennessä voimaan astuva asetusmuutos tekee taloyhtiöiden aurinkosähköstä kertaheitolla huomattavasti nykyistä kannattavampaa. Taloyhtiöille sopivien aurinkojärjestelmien koko moninkertaistuu, ja siksi itse tuotettujen aurinkowattien hinta laskee reilusti.

Tähän asti ongelma on ollut se, että taloyhtiön paneelien sähkön käyttäminen asukkaiden kulutukseen on ollut vaikeaa ja kallista.

Siksi paneeleita on yleensä hankittu vain taloyhtiön yhteiseen sähkönkulutukseen. Tällöin aurinkojärjestelmät jäävät usein pieniksi ja tehoon nähden kalliiksi.

Asetusmuutos sallii niin sanotun pientuotannon hyvityslaskennan. Sen ansiosta aurinkosähköä voidaan ohjata myös taloyhtiön asukkaiden käyttöön ja katolle kannattaa asentaa paneeleja paljon enemmän kuin aiemmin.

– Jos katsotaan mitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pitäisi tehdä, niin se on aivan selvä, että kaikki mahdolliset pienetkin teot tarvitaan. On erittäin tärkeää, että myös taloyhtiöt pääsevät kantamaan kortensa kekoon, sanoo Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) erityisasiantuntija Karoliina Auvinen.

Takaisinmaksuaika 13 vuotta, käyttöikä 30 vuotta

Suomen ympäristökeskus laski Ylelle, mitä muutos käytännössä tarkoittaisi keskimääräisessä helsinkiläisessä kerrostalossa, jossa on kolme kerrosta ja noin 25 huoneistoa.

Jos aurinkopaneeleja hankittaisiin vain taloyhtiön yhteisiä lamppuja ja laitteita varten, järjestelmän takaisinmaksuaika olisi 17 vuotta.

Toisin sanoen kestäisi 17 vuotta, ennen kuin sähkölaskuista olisi kertynyt yhtä paljon säästöä kuin mitä aurinkojärjestelmän hankkimiseen ja ylläpitoon olisi mennyt rahaa.

Jatkossa, kun paneeleja voi hankkia myös asukkaiden kulutusta varten, takaisinmaksuaika lyhenisi 13 vuoteen.

Takaisinmaksuaika lyhenisi siksi, että vaikka aurinkojärjestelmän koko kolminkertaistuisi, hinta nousisi huomattavasti vähemmän.

Talon ja sen asukkaiden käyttöä varten hankittu aurinkojärjestelmä maksaisi noin 18 500 euroa – siis keskimäärin 740 euroa asuntoa kohden.

Se vähentäisi taloyhtiön ja sen asukkaiden yhteenlaskettua sähkön ostoa 14 prosentilla.

Asukkaiden kulutus kolminkertaistaa aurinkosähköjärjestelmän koon. Ennen kerrotaloon sopi parhaiten 5 kilowatin järjestelmä, joka maksoi 8000 euroa ja  takaisinmaksuaika oli 17 vuotta. Muutoksen jälkeen sopivan kokoisen järjestelmän teho nousee 15 kilowattiin. Sellaisen hinta on 18500 euroa ja takaisinmaksuaika 13 vuotta.
Petteri Juuti / Yle, Lähde: SYKE

SYKEn laskelman takaisinmaksuajat perustuvat siihen, että järjestelmä maksettaisiin asukkaiden rahoilla. Jos aurinkopaneeleja varten otettaisiin lainaa, takaisinmaksuaika kasvaisi hieman.

Takaisinmaksuaika, jos 10 vuoden lainan korko on:
0 % (ei lainaa) 13 vuotta
1 % 13 vuotta
2 % 15 vuotta
3 % 16 vuotta
5% 17 vuotta
paneelien käyttöikä: 30 vuotta
Petteri Juuti / Yle, Lähde: SYKE

Aurinkopaneelien käyttöiäksi luvataan usein 30 vuotta. SYKEn laskelmissa on huomioitu paneelien tehon aleneminen ja se, että aurinkopaneelien ja talon sähköverkon väliin tarvittavat invertterit uusittaisiin 15 vuoden kuluttua.

– Jos on pieni taloyhtiö ja vähän sähkönkulutusta, niin ei välttämättä lyö leiville. Mutta mitä isompi taloyhtiö, sitä suuremmaksi ja kannattavammaksi aurinkosähköjärjestelmä tulee, tiivistää SYKEn Auvinen.

Vartin paistohetki kuluttaa tunnin aurinkosähköt

Muutoksen ytimessä on siis asetusmuutos, joka mahdollistaa pientuotannon hyvityslaskennan.

Siinä aurinkopaneelien sähkö ohjataan ensin taloyhtiön yhteisiin lamppuihin ja laitteisiin, ja loput jaetaan osakkaille samassa suhteessa, mitä he omistavat taloyhtiön osakkeita.

Aurinkosähkön ohjaaminen asukkaille on tärkeää siksi, että aurinkosähkö on monta kertaa arvokkaampaa itse käytettynä kuin sähköverkkoon myytynä. Kun käyttää itsetuotettua aurinkosähköä, säästää sähköenergian hinnan lisäksi siirtomaksuissa ja veroissa.

Myynnissä saa tuloja vain sähköenergiasta, jos siitäkään.

Aurinkosähkö on arvokkaimmillaan, kun sillä välttää ostamisen. Säästöt ostosähköstä 13,9 senttiä/kilowattitunti. Tulot myynnistä 0 – 4,3 senttiä/kilowattitunti.
Laskelma perustuu sähkön verkkopalvelumaksuihin (entinen siirtohinta) Helsingissä. Jos kulutuksen mukaan maksettava sähkön siirtohinta on korkeampi kuin Helsingissä, myös aurinkosähköllä saatava säästö on suurempi.Petteri Juuti / Yle

Pikku Huopalahden kokeilutalon aurinkojärjestelmän enimmäisteho on 8,7 kilowattia – siis vielä huomattavasti pienempi kuin SYKEn esimerkkilaskelmassa käytetty 15 kilowattia.

Parhaimpina tunteina Sinikka Herajärven asunnon osuus aurinkosähköstä on ollut kutakuinkin 200 wattituntia.

Tällöin aurinkosähköä on ollut saatavilla reilusti enemmän kuin esimerkiksi jääkaappi ja pakastin kuluttavat. Ne ovat kodin merkittävimmät jatkuvasti sähköä kuluttavat laitteet ja käyttävät tunnin aikana sähköä yhteensä 40–100 wattituntia, energiatehokkuudesta ja iästä riippuen.

Herajärven asunto kuluttaa tyhjillään noin 100 wattituntia sähköä tunnissa. Herajärven osuus aurinkopaneeleista tuottaa vähintään tämän verran useiden tuntien ajan varsin yleisesti touko-elokuun päivinä. 200 wattitunnin tuotantoa hipovat aurinkotunnit eivät nekään ole lainkaan tavattomia.

Alla olevaan grafiikkaan on kerätty tietoja joidenkin kodin laitteiden kulutuksesta. Se osoittaa, että jos asunto on tyhjillään, voi sähköä jäädä yli. Mutta jos kotona siivotaan, pyykätään tai laitetaan ruokaa, paneelien tuottama aurinkosähkö kuluu helposti.

Kuinka paljon kodin elektroniikka kuluttaa?
Herajärven aurinkosähköosuus suurimmillaan: 200 Wh/tunti
Jääkaappi 20 – 40 Wh/tunti
Pakastin 20 – 60 Wh/tunti
LED-valo 5 – 20 Wh/tunti
Läppäri 30 Wh/tunti
TV (LED 32 – 55 tuumaa) 30 – 150 Wh/tunti
Tietokone 130 – 170 Wh/tunti
Imuri 500 – 900 Wh/tunti
Astianpesukone 400 – 1000 Wh/kerta
Liesi 500 – 1000 Wh/tunti
Uuni (200 astetta) 1200 Wh/lämmitys + 1 tunnin paisto
Pyykinpesukone 600 – 1700 Wh/tunti
Petteri Juuti / Yle, Lähde: Helenin, Vattenfallin ja Gigantin verkkosivut.

Toistaiseksi sähkön kulutusta tarkkaillaan tunti kerrallaan, eli yhden tunnin aurinkosähköt voi kuluttaa vaikkapa paistamalla pihvejä vartin.

Kärjistäen esimerkiksi näin:

Asukas aloittaa ruuanlaiton kello 13.00 ja liesi lämmittää ruokaa 700 watin teholla vartin ajan. Tämä paistovartti kuluttaa sähköä 175 wattituntia. Kaikki laitteet ovat pois päältä 13.15–14.00 välisen ajan, joten koko tunnin kulutus jää 175 wattituntiin. Saman tunnin aikana asukas saa taloyhtiön aurinkopaneeleista sähköä 180 wattitunnin verran. Koska tuon tunnin aikana sähkön kulutus on pienempi kuin aurinkosähkön tuotanto, asukas ei joudu ostamaan sähköä lainkaan.

Tarkastelujakso lyhenee tunnista varttiin kuluvan vuosikymmenen aikana. Sen jälkeen kulutuksen olisi syytä seurata nykyistäkin tarkemmin aurinkosähkön tuotantoa.

Edellisen esimerkin tapauksessa asukas hyötyisi aurinkosähköstä vain ensimmäisen vartin ajan, kun liesikin on kuumana. Vain tuon vartin aikana tuotettu aurinkosähkö, eli 45 wattituntia, vähennettäisiin asukkaan sähkölaskuista. Näin asukas joutuisi maksamaan 130 wattitunnista sähköä.

Näin pelkkä laskentatavan muutos voi pienentää aurinkosähköllä saavutettavaa säästöä ja pidentää takaisinmaksuaikaa.

Sinikka Herajärvi keittiössä.
Sinikka Herajärvi ei itse ajoita sähkön käyttöä aurinkoisille tunneille, mutta tietää joidenkin naapureiden kuivaavan pyykkejään taloyhtiön pyykkituvassa juuri aurinkoisina aikoina.Petteri Juuti / Yle

Kesällä aurinkosähköä voi jäädä yli ilman, että laskelmat romuttuvat

Sinikka Herajärvi ei saakaan käytettyä joka ikistä aurinkowattituntiaan taloyhtiön 8,7 kilowatin aurinkojärjestelmästä.

Tästä käy oivaksi esimerkiksi vuoden 2019 heinäkuun toinen viikko, jolloin riitti niin pilviä kuin paistettakin. Alla oleva grafiikka osoittaa, että aurinkopaneelien tuotantokäyrät ja Herajärven kulutuskäyrä menevät eri tahtiin varsinkin arkena.

Herajärven kulutus ja osuus aurinkosähköstä. Herajärven kulutusta kuvaava käyrä tekee viikon aikana viisi selkeää piikkiä, jolloin kulutus nousee 500 – 1500 wattitunnin välille. Muuten kulutus on kutakuinkin sadan wattitunnin yläpuolelle. Osuus aurinkosähköstä pysyy suurimman osan ajasta kulutuksen alapuolella, mutta parina päivänä nousee hieman yli. Jos taloyhtiössä olisi 15 kilowatin järjestelmä, ylitykset olisivat reilummat.
Petteri Juuti, Lähde: Helen Sähköverkko Oy

Aurinkoisena keskiviikkona aurinkosähköä oli tarjolla (keltainen viiva) enemmän kuin mitä tyhjillään seissyt koti ehti kuluttaa (sininen viiva).

Ylijäämä olisi ollut vielä suurempi, jos taloyhtiöön olisi rakennettu SYKEn esimerkkilaskelmassa käytetty 15 kilowatin aurinkojärjestelmä (oranssi katkoviiva). Se saattaisikin olla tähän taloyhtiöön liian suuri.

Torstai oli selvästi pilvinen kotipäivä – aurinkosähkön tuotanto oli matalimmillaan, mutta sähkön kulutus oli kovimmillaan.

Viikonloppuna sähkön kulutus ja aurinkosähkön tuotanto osuivat huomattavasti paremmin kohdalleen.

Onneksi aurinkosähkön kannattavuus ei edellytä sitä, että asukkaat käyttäisivät joka ikisen aurinkowattituntinsa. SYKEn esimerkkilaskelman lähtökohtana on, että taloyhtiö ja sen asukkaat saavat vuoden aikana kulutettua 90 prosenttia aurinkosähkön tuotannosta.

Koska aurinko paistaa paneeleihin vain harvoin juuri parhaalla mahdollisella tavalla, voi 90 prosentin vuositavoite täyttyä, vaikka kesän parhaina tunteina sähköä jäisi reilustikin yli.

Alla olevaan grafiikkaan on koottu tiedot Pikku Huopalahden kokeilutalon aurinkopaneelien tuotannosta kaikilta vuoden 2019 tunneilta. Kovat tuotantotunnit ovat vähissä, ja suurimman osan ajasta paneelit tuottavat sähköä vähäisiä määriä, jos ollenkaan.

Aurinkopaneelit tuottavat sähköä vain harvoin kovalla teholla. Kuinka monta tutnia aurinkopaneelit tuottivat sähköä eri tehoilla Pikku-Huopalahden kokeilutaloyhtiössä vuonna 2019?  

aurinkopaneelien tuotanto oli nollassa yli 4 000 tuntia, eli liki puolet koko vuoden tunneista

aurinkopaneelit tuottivat sähköä 0 – 1 kilowattituntia yhteensä 2 500 tunnin ajan vuonna 2019

vaikka järjestelmän enimmäisteho on 8,7 kilowattia sen tuotanto ylitti 
6 kilowattituntia vain yhden tunnin aikana
Petteri Juuti, Lähde: Helen Sähköverkko Oy

Jotta ylijäämäsähkön määrä pysyy kurissa, aurinkopaneelien määrän perustana kannattaa käyttää sitä, kuinka suuri taloyhtiön ja sen asukkaiden kulutus on pienimmillään.

Näin on tehty myös SYKEn esimerkkilaskelmassa.

Menetelmän puute on se, että siinä tarkastellaan yleensä asukkaiden yhteenlaskettua kulutusta, sillä asukaskohtaiset tiedot ovat luottamuksellisia henkilötietoja. Näin asukkaiden väliset erot sähkön kulutuksessa jäävät piiloon.

Jos vaikkapa yksi osakas on hankkinut jääkaapin ja pakastimen, jotka kuluttavat sähköä huomattavasti vähemmän kuin naapureilla, on hänen takaisinmaksuaikansa pidempi kuin laskelmassa.

Taloyhtiössä laskelman voi saada tarkemmaksi ainakin periaatteessa siten, että kukin osakas antaa valtakirjan omien kulutustietojen käsittelyyn tai toimittaa ne itse järjestelmän suunnittelijalle.

Aurinkopaneeleja kerrostalon katolla.
Pikku-Huopalahdessa aurinkopaneelit on asennettu katoille, jotka viettävät itään ja länteen. Se vähentää osaltaan sähköntuotannon huipputuntien määrää.Petteri Juuti / Yle

Ylimääräinen sähkö sähköverkkoon – kokeilutalossa naapureiden kautta

Jos sähköä jää yli taloyhtiöltä ja sen asukkailta, se syötetään sähköverkkoon. Ja lähes kaikki sähköyhtiöt ovat valmiita siitä myös maksamaan.

Taloyhtiön tapauksessa sähkö voi olla kannattavampaa antaa ilmaiseksi, mikäli myynti tekee asunto-osakeyhtiöstä arvonlisäverovelvollisen. Siksi SYKEn esimerkkilaskelmassa ylijäämäsähkön arvo on pyöreä nolla.

Herajärvien tapauksessa sähkö tekee vielä yhden mutkan ennen sähköverkkoa.

Pikku Huopalahden kokeilutalossa on nimittäin käytössä naapurihyvitys. Se tarkoittaa sitä, että osakkaalta yli jäänyt sähkö menee ensin naapureille, joiden kulutus on aurinko-osuutta suurempi. Vasta tämän jälkeen ylijäänyt sähkö syötetään sähköverkkoon.

Naapurihyvitys jäänee kuitenkin väliaikaiseksi iloksi, eikä sitä ole huomioitu SYKEn esimerkkilaskelmassa.

Sähköautot ja maalämpö tiputtavat takaisinmaksuajan yhdeksään vuoteen

Taloyhtiön asunnot eivät ole toki ainoa keino kasvattaa taloyhtiön aurinkosähköjärjestelmän kokoa ja kannattavuutta. Suurin piirtein saman kokoluokan kannattavuusloikan saisi aikaan, jos aurinkosähköä käytettäisiin maalämpöpumppuun ja sähköautojen lataukseen.

Kuten alla olevasta grafiikasta näkee, asuntojen kulutuksen kanssa yhdistettynä ne painaisivat järjestelmän takaisinmaksuajan yhdeksään vuoteen.

Asukkaiden kulutus, maalämpö ja sähköautot viisinkertaistavat aurinkosähkönjärjestelmän koon. Vain kiinteistösähköön tarkoitettu aurinkosähköjärjestelmä on teholtaan 5 kilowattia, maksaa 8000 euroa ja sen takaisinmaksuaika on 17 vuotta. Jos mukaan otetaan asukkaiden kulutus, maalämpöpumppu ja sähköautot, teho on 25 kilowattia, hinta 25000 euroa ja takaisinmaksuaika 9 vuotta.
Petteri Juuti / Yle, Lähde: Syke

Laskelmien taustaoletusten yllä leijuu tummia pilviä

Jos SYKEn laskelmat houkuttelevat ja verrattain puhtaan sähkön tuottaminen kiinnostaa, kannattaa vetää henkeä vielä pari kertaa ennen aurinkojärjestelmän tilaamista.

Laskelmien toteutumiseen vaikuttaa nimittäin vielä muitakin asioita kuin tässä jutussa mainitut järjestelmien hinnat, lainojen korot, aurinkosähkön riittävä käyttö, kulutuksen mittausjakson lyheneminen varttiin, naapurihyvitys ja sähkön myynnistä saatavat tulot.

Soppaa hämmentävät vielä kaikki ne palikat, jotka määrittävät, kuinka paljon sähkön käyttö kuluttajalle maksaa – perustuuhan aurinkosähkön kannattavuus juuri näiden maksujen välttämiseen. Palasia on monta ja ainakin osa ilmoilla olevista ehdotuksista nakertaisi aurinkosähköstä saatavaa säästöä.

Kaikki nämä rahaan liittyvät ja kaikkia aurinkosähkön tuottajia koskevat kysymykset käydään perusteellisesti läpi erillisessä jutussa: Aurinkopaneelit katolle ja sähkösäästöt tilille – kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei välttämättä ole: nämä 10 muutosta voivat sotkea laskelmasi

Miten tämä tehdään käytännössä? Asiantuntijat osallistuvat keskusteluun

Mikäli aurinkopaneelien hankinta herättää käytännön kysymyksiä esimerkiksi paneeleista, asentamisesta ja ylläpidosta, voit esittää kysymyksesi tämän jutun perässä käytävään keskusteluun.

Asiantuntijat pyrkivät vastaamaan tiistaina 20. lokakuuta kello 20:een mennessä tulleisiin kysymyksiin tiistain ja keskiviikon aikana. Keskustelu on auki keskiviikkoon 21. lokakuuta kello 22:een asti.

Kysymyksiin ovat vastaamassa:

  • Miika Rummukainen, suunnittelija, Suomen ympäristökeskus
  • Petri Pylsy, johtava asiantuntija, Kiinteistöliitto
  • Janne Käpylehto, Auringosta sähköt kotiin, kerrostaloon ja yritykseen -kirjan kirjoittaja
  • Teemu Kettunen, asiantuntija, Motiva
  • Mika Nousiainen, mittauspäällikkö, Helen Sähköverkko Oy

Lue seuraavaksi:

Aurinkopaneelit katolle ja sähkösäästöt tilille – kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei välttämättä ole: nämä 10 muutosta voivat sotkea laskelmasi

Tehdäänkö tulevaisuuden bensa vedestä ja ilmasta? Professori pitää sitä mahdollisena, mutta Suomessa keskitytään yhä biopolttoaineisiin

Pienvoimaloiden kauppa kasvaa rytisten – yhä useampi omakotiasuja tavoittelee säästöä sähkölaskuunsa

Suomalaiset keksivät, miten Afrikan metsät voidaan pelastaa – sambialaiskylässä ei enää kerätä puita poltettavaksi vaan istutetaan niitä

Taloyhtiö vaihtoi kaukolämmön maalämpöön, säästää 24 000 euroa vuodessa ja yllättyi – asuntojen hinnat lähtivät merkittävään nousuun

Lue seuraavaksi