1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Marinin hallitus

Viisikko jatkoi Säätytalossa neuvotteluja huomisesta "ryhtiliikkeestä", Marin tartuntatautilaista: erittäin iso ja haastava kokonaisuus

Kokoomus huolestui, että järeämpien valtuuksien antaminen viranomaisille voi johtaa ylimitoitettuihin rajoituksiin.

Marinin hallitus
Sanna Marin tapaa mediaa Säätytalon portailla ennen hallituksen iltakoulua.
Pääministeri Sanna Marinin hallitus neuvottelee tänään keskiviikkona opposition kanssa tartuntatautilain muuttamisesta Säätytalossa.

Hallitus päätti illalla yhteisen, tartuntatautilain uudistamista puineen iltakoulun opposition kanssa Säätytalossa, ja jatkoi keskusteluja viisikon eli hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken.

Illan neuvotteluissa alustetaan huomisia uusia koronatoimia.

Kyse on siitä, millä keinoin hallitus patistaa koronarajoituksia muita laimeammin käyttöön ottaneita alueita ottamaan käyttöön uusia rajoituksia eli pääministeri Sanna Marinin (sd.) sanoin "tekemään ryhtiliikkeen".

– Toisilla alueilla on saatu nopeasti epidemiaryppäät hallintaan, ehkä jossain muualla ei katsottu tarvetta olevan sen kaltaisille toimille, Marin sanoi.

– Sen vuoksi hallitus neuvottelee uusista suosituksista alueilla, jotta aivan kaikkialla toimiin ryhdyttäisiin, sanoi pääministeri illalla.

Marin ei yksilöinyt, millä alueilla ryhtiliike tulisi tehdä, ja minkälaisin keinoin. Esimerkiksi Uudellamaalla tauti on kiihtymisvaiheessa, ja keskiviikkona pääkaupungin koronakoordinaatioryhmä suositti maskien käyttöä työpaikoilla ja yli 20 hengen tilaisuuksissa.

  • Voit katsoa tallenteen Säätytaloon saapuvien ministerien ja kansanedustajien haastatteluista klikkaamalla kuvaa.
  • Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi tartuntatautilain muutostarpeita ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) asemaa.

Halla-aho tartuntatautilaista: Tässä tasapainoillaan

Toisen kokonaisuuden eli tartuntatautilain muutoksen pyrkimyksenä on saada kunnille ja aluehallintoviranomaisille tartuntatautiepidemian iskiessä vahvemmat välineet, jotta hallitukset selviäisivät koronaviruksen kaltaisesta taudista ottamatta käyttöön

Viranomainen voisi määrätä rajoituksia yrityksille, kuten ravintoloille tai kuntosaleille asiakasetäisyyden turvaamiseksi ja koronaepidemian hillitsemiseksi. Kunta tai aluehallintovirasto voisi velvoittaa elinkeinonharjoittajaa sulkemaan joko osan tiloistaan tai viime kädessä koko tilan määräajaksi.

Osa lakimuutoksista on tarkoitettu olemaan voimassa vain väliaikaisesti nykyisen koronaepidemian aikana.

Valtuuksien siirtäminen poikkeuslainsäädännöstä normaalilainsäädäntöön mietityttää oppositiopuolue perussuomalaisissa ja kokoomuksessa.

Pelkona kummassakin puolueessa on, että lakimuutos madaltaisi kynnystä ottaa poikkeuksellisia keinoja käyttöön tarpeettomastikin.

– Nostimme esiin kysymyksen, milloin täyttyisi kriteeristö siihen, että voitaisiin sulkea erilaisia kulttuuri- ja viihdetiloja ja tapahtumia, sanoi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho Säätytalolla tilaisuuden jälkeen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen painotti ennen neuvotteluja, että valmiuslain lukko on tärkeä suoja perusoikeuksille, ja kynnyksen sen suojaamien vapauksien siirtämiseen normaalilainsäädäntöön tulee olla korkea.

– Meillä pitää perusoikeudet ja -vapaudet olla lähtökohtaisesti Suomessa voimassa, ja niihin puuttuminen vain valmiuslain kautta mahdollista. Se on perussääntö, Mykkänen sanoi saapuessaan Säätytalolle.

Kokoomukselle tärkeää on etenkin elinkeinonvapauteen eli yritysten toimintavapauteen liittyvä lainsäädäntö.

Kokoomus: Oltava varma, ettei valtuuksia käytetä väärin

– Pitää olla varmuus, ettei epävarmempina aikoina kukaan käytä väärin niitä oikeuksia, sanoi ennen iltakoulua kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

PS:n Halla-aho ei ottanut keskiviikkoiltana asiaan periaatteellista kantaa. Hänen mukaansa kevään epidemia kuitenkin osoitti, ettei nykyinen lainsäädäntö ole riittävä laajaan epidemiaan reagoimiseksi.

– Miten lainsäädäntö saataisiin sellaiselle tasolle että tilanteisiin voitaisiin reagoida oikeasuhtaisemmin ja nopeammin kuin keväällä oli mahdollista, Halla-aho summasi tilaisuuden annin.

– Tässä tasapainoillaan erilaisten perusoikeuksien ja toisaalta asianmukaisen reagoinnin välillä. Turha tähän on kovin jyrkkää tai periaatteellista tai kategorista kantaa viellä tässä vaiheessa ottaa, Halla-aho sanoi.

Marin: valmiuslain oltava vihoviimeinen keino

Ennen iltakoulua Marin kommentoi Säätytaloon tullessaan, että tartuntatautilain uudistaminen on "erittäin iso ja erittäin haastava" kokonaisuus. Siksi lain valmistelun taustoja ja asiantuntijoiden lausuntoja halutaan avata oppositiolle.

– Haluamme, että tämä informaatio ja nämä taustat avataan aivan kaikille puolueille huolellisesti.

– Meillä on varmasti paljon sellaista, mistä olemme eri mieltä, mutta haluan myös uskoa että globaalin haasteen edessä on myös yhteistä tahtoa pitää tauti hallinnassa, Marin perusteli yhteisen iltakoulun järjestämistä.

Valmiuslain käyttöönotto on erityisen järeä toimi, joka edellyttää, että maassa vallitsee poikkeusolot. Vakavan tartuntatautiepidemian lisäksi poikkeusoloiksi lasketaan esimerkiksi sotilaallinen kriisi. Lain käyttöönotto edellyttää eduskunnan laajaa hyväksyntää.

Marin haluaa, ettei valmiuslakia enää tarvita koronaepidemian torjumisessa.

– Me teemme kaikkemme, jotta pystymme torjumaan epidemiaa normaalilainsäädännöllä. Poikkeusoloihin turvautuminen on aina viimesijainen keino, Marin sanoi.

Mykkänen: Valmiuslaki saatiin sujuvasti käyttöön

Oppositiopuolue kokoomus ei jaa Marinin näkemystä siitä, että valmiuslain välttäminen olisi ensisijaista. Puolue on huolissaan siitä, että lakimuutos antaisi viranomaisille valtuudet puuttua tautitilanteen varjolla vapauksiin, kuten elinkeinotoimintaan sellaisissakin tilanteissa, joissa se ei ole välttämätöntä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen katsoo, että perusvapauksiin, kuten elinkeinonvapauteen ja kokoontumisvapauteen puuttuminen on hyvä pitää erittäin tiukan lukon – kuten valmiuslain – takana.

Kevät osoitti Mykkäsen mukaan, että kynnys ottaa valmiuslaki käyttöön ei ole tällä hetkelläkään ole tiukan paikan tullen liian korkea.

– Täytyy olla hyvät perusteet, miksi poikkeusolojen julkistaminen olisi liian vaativa toimenpide. Keväällä prosessi oli lähtökohtaisesti sujuva, kun poikkeusolot todettiin, hyvin nopeasti tehtiin tarpeelliset toimenpiteet, Mykkänen sanoi.

Kunta voisi määrätä sulkemaan tiloja tai rajoittaa joukkoliikennettä

Tartuntatautilaki lähti syyskuussa lausuntokierrokselle.

Muutoksia esitetään myös esimerkiksi siihen, että kunnilla olisi velvollisuus ottaa potilaita hoidettavaksi toisen kunnan alueelta.

Lakiin kirjattaisiin myös asiakastilojen hygieniatoimista kuten käsidesistä pintojen puhdistamisesta. Tähän asti yritysten hygieniaohjeistus on ollut omaehtoista.

Hygieniavaatimukset pätisivät myös joukkoliikenteessä. Jos turvavälejä tai hygieniatasoa ei ole mahdollista noudattaa, viranomainen voisi rajoittaa matkustajamääriä.

Tartuntautilain muutosta tarkastellaan myös perustuslain näkökulmasta.

– On aivan selvä että tämä on haastava kokonaisuus, Marin toisti.

Tartuntatautilakiin on jo vireillä pienempiä muutoksia, mutta suurempiin muutoksiin hallitus toivoo leveämpiä hartioita eli parlamentaarista tukea.

Lue myös: Eduskunta hyväksyi yksimielisesti valmiuslain käyttöönoton koronaviruksen torjumiseksi

Lue myös: Hallitus päätti luopua valmiuslain käytöstä, Suomi palaa normaalioloihin – pääministeri Marin: "Epidemian uhka ei ole ohi"

Aiheesta voi keskustella torstai-iltaan 15.10.2020 klo 23.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Ministeri Krista Kiuru sai eduskunnan luottamuksen – katso, miten edustajat äänestivät

Lue seuraavaksi