1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Jussi Halla-aho

Epävirallinen elämäkerta nivoo Halla-ahon tarinaa ensimmäistä kertaa samojen kansien väliin – "Jotkut voivat kutsua minua äärioikeistolaiseksi. Minä en."

Elämäkerran kirjoittanut Lauri Nurmi ei vastaa kirjassaan kysymykseensä, onko Halla-aho maltillistunut vuosien saatossa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho odottaa A-studion alkua kesäkuun alussa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Politiikan toimittaja Lauri Nurmi pyrkii Jussi Halla-ahon epävirallisella elämäkeralla maalaamaan kokonaiskuvaa perussuomalaisten puoluejohtajasta.

Torstaina julkaistu kirja on Nurmen neljäs, joista yksi on käsitellyt perussuomalaisten hajoamista vuonna 2017.

Nurmi lähtee liikkeelle Halla-ahon isän ja äidin suvusta, jossa korostuvat talonpoikaiset ja säätyläiset perinteet.

Halla-ahon äidin puolelta on katkeamatta kirjoitettu ylioppilaaksi aina vuodesta 1738 alkaen, mikä on todella poikkeuksellista suomalaisessa historiassa.

Suvun historiasta Nurmi jatkaa perheen taustaan Tampereen Peltolammin lähiöön, Halla-ahon koulunkäyntiin ja lopulta nousuun valtakunnan politiikassa.

Kirja perustuu arkistolähteisiin, yli 50 haastatteluun ja Nurmen työssään tekemiin haastatteluihin Halla-ahon kanssa. Halla-aho ei ole antanut kirjaa varten haastattelua.

Kirjan arvo on siinä, että Nurmi on käynyt kaikki Halla-ahon blogi-kirjoitukset läpi ja pyrkii luomaan kokonaiskuvan varhaisvaiheen julkaisuista.

Nurmen mukaan Halla-aho päätti jo aikaisessa vaiheessa lähteä politiikkaan mukaan ja vaikuttamaan varsinkin Suomen maahanmuuttolinjauksiin.

Nurmi kyseenalaistaa usein esitetyn tarinan, jonka mukaan Halla-aho kääntyi maahanmuuttokriittiseksi vähitellen.

Vaikuttaminen alkaa kirjakaupasta

Halla-aho astui ensimmäistä kertaa Suomen Sisu -yhdistyksen keskustelu- ja kirjallisuuspiiriin toukokuussa 2000.

Keskustelutilaisuus järjestettiin Burning Books -kirjakaupassa, joka sijaitsi Pienellä Roobertinkadulla Helsingin Punavuoressa.

Nurmen mukaan seuran lukulistalta löytyi niin Ku Klux Klanin entisen johtajan David Duken omaelämäkerta kuin Adolf Hitlerin johtaman natsipuolueen Alfred Rosenbergin kirja Uutta Eurooppaa kohti.

– Poliittisesti olen konservatiivi. Jotkut saattaisivat kutsua minua peräti äärioikeistolaiseksi. Minä en kutsuisi, Halla-aho kirjoittaa blogissaan.

Nurmen mukaan Halla-aho sanoi vihaavansa poliittista korrektiutta, monikultturismia, ihmisoikeuksia ja suvaitsevaisuutta.

Jussi ja Hilla Halla-aho kotonaan vuonna 2008. Halla-aho oli juuri valittu ensimmäistä kertaa Helsingin kaupunginvaltuustoon. Kuva: HS / Lehtikuva

Suomen Sisun sisällä nousi ajatus puolueen perustamisesta, mutta jäsenet lopulta ajattelivat, että puolueista riippumattomalle kattojärjestölle on Suomessa oma paikkansa.

Sisulaiset halusivat vaikuttaa läpi puoluekentän ja tätä varten tarvittiin yksi “painostuspuolue”.

Halla-aho nousi järjestön hallitukseen nopeasti. Nurmen mukaan vuosituhannen vaihteessa järjestö halusi tehdä maahanmuuton vastustamisesta “salonkikelposta”.

Samaan aikaan Halla-aho kutsui blogissaan holokaustin pitämistä esillä julkisessa keskustelussa “holo-hölinäksi”.

Halla-ahon tekstit ovat kiertäneet netissä jo pitkään ja häntä on haastateltu niistä useaan otteeseen.

Esimerkiksi A-studion toimittaja Annukka Roininen kysyi jutussaan Halla-aholta vuonna 2008, mitä hän tarkoitti seuraavalla katkelmallaan: “Islam ja juutalaisuus ovat opillisesti väkivaltaisia, despoottisia ja patriarkaalisia uskontoja”.

Vastauksessaan Halla-aho vetosi pyhän sodan käsitteeseen ja siihen oletukseen, että uskovaisille "pyhä kirja on sellaisenaan otettava ohjenuora arkipäivän toimintaan".

Nousu puheenjohtajaksi

Nurmi esittää tutun kehityskulun siitä, miten Halla-aho nousi valtakunnan politiikkaan ja yhden suurimman eduskuntapuolueen puheenjohtajaksi.

Ensimmäisen kerran Halla-aho asettui ehdolle Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa syksyllä 2003. Hän pyrki edustajistoon sitoutumattomien porvarien listalta, mutta ei tullut valituksi.

Kolme vuotta myöhemmin hän matkasi Konalaan, jossa perussuomalaiset värväsivät ehdokkaita eduskuntavaaleihin.

Halla-aho pääsi puolueen vaalilistoille, mutta hän oli siellä sitoutumattomana ehdokkaana. Suomen Sisu ja sen aktiivit alkoivat kerätä ehdokkaalle vaalikassaa.

Halla-aho ei tullut valituksi, vaikka keräsi puolueen listoilta eniten ääniä Helsingissä.

Varsinainen muutos tapahtui kunnallisvaaleissa 2008, jolloin hän nousi Helsingin kaupunginvaltuustoon. Tästä alkoi Halla-ahon vaalimenestys.

Hän nousi eduskuntavaaleissa 2011 kansanedustajaksi maan kuudenneksi suurimmalla äänimäärällä, eurovaaleissa 2014 EU-parlamenttiin toiseksi suurimmilla ja eduskuntavaaleissa 2019 eduskuntaan suurimmalla äänimäärällä.

Taustalla oli Nurmen mukaan pitkäjänteinen nettikirjoittelu ja oman kannattajakunnan kasvattaminen. Nettikeskustelupalsta Hommaforumille laajentunut kannattajakunta alkoi vähitellen puuhata Halla-ahon nostamista perussuomalaisten puheenjohtajaksi.

Jussi Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi Jyväskylän puoluekokouksessa 2017. Kuva: Mauri Ratilainen / AOP

Puolueen hajoamista sinisiin ja perussuomalaisiin Nurmi pitää hyvin valmisteltuna manöveerinä. Sinisten taustajoukot suunnittelivat sitä siitä lähtien, kun Halla-ahon valinta alkoi näyttää todennäköiseltä.

Halla-aho ei ole aiemmin julkisuudessa irtisanoutunut vanhoista blogiteksteistään. Onko Halla-aho maltillistunut vuosien aikana?

Nurmi ei vastaa kysymykseen, jonka hän asettaa kirjassaan.

– Haluan luottaa lukijaan. Lukijan tehtävänä on vapaasti muodostaa käsityksensä Jussi Halla-ahosta, olipa se sitten kielteinen tai myönteinen.

Voit kommentoida juttua 16.10.2020 kello 23 asti.