Hyppää sisältöön

Tutkimus: Koronapandemia leikkasi päästöjä alkuvuonna 8,8 prosenttia – enemmän kuin toinen maailmansota tai aiemmat talouskriisit

Paluu takaisin normaaliin on ollut nopeaa. Kiina ehti jo ylittää edellisvuoden luvut toukokuussa

Lippendorfin ruskohiilivoimala kylpi ilta-auringossa Leipzigin eteläpuolella Saksassa 16. tammikuuta 2020. Kuva: AOP

Koronakriisin takia tehdyt rajoitukset laskivat maailmanlaajuisesti kasvihuonepäästöjä vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla enemmän kuin aiemmat finanssikriisit tai edes toinen maailmansota, sanoo tuore tutkimus.

Kansainvälisen tutkijaryhmän tekemässä tutkimuksessa todetaan, että päästöt laskivat tammi–kesäkuussa 8,8 prosenttia vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Nature Communications (siirryt toiseen palveluun) -julkaisussa 14. lokakuuta.

Tutkimus näyttää siis osin vahvistavan sen, mitä aiemmin tänä vuonna arvioitiin.

Nyt julkaistua tutkimusta varten kerättiin mittava määrä dataa. Tutkijat keräsivät arvioita sähköntuotannosta tunnin tarkkuudella, liikennetietoja yli 400 kaupungista sekä matkustajalento- , tuotanto- ja kulutustietoja eri puolilta maailmaa. Näin saatiin aikaan aiempaa kattavampi ja tarkempi tilannekuva.

Koronavirus on hiljentänyt liikenteen ja vähentänyt energiankulutusta ja teollisuutta ympäri maailman. Valtateiden liittymä ilman liikennettä 26. maaliskuuta Zürichissa. Kuva: Ennio Leanza / EPA

Tutkijaryhmän mukaan esimerkiksi liikenteestä peräisin olevat hiilidioksidipäästöt laskivat vuoden ensimmäisellä puoliskolla 40 prosenttia, energiantuotannon 22 prosenttia ja teollisuuden päästöt 17 prosenttia.

Ja esimerkiksi huhtikuussa, jolloin liikkumisrajoitukset olivat tiukimmillaan ja etätöitä suosittiin laajalti, päästöt supistuivat kaikkiaan 16,9 prosenttia aiempaan vuoteen verrattuna.

– Epidemian puhkeaminen useissa eri paikoissa johti samankaltaisiin päästöpudotuksiin kuin näemme yleensä lyhytaikaisesti lomien kuten joulun tai kiinalaisen uudenvuoden aikoihin, sanoi tutkimukseen osallistunut Zhu Liu Tsinghuan yliopistosta Pekingistä uutistoimisto AFP:lle.

Tutkijoiden mukaan myös pohjoisen pallonpuoliskon tavanomaista lämpimämpi talvi on vaikuttanut jossain määrin lukuihin.

Päästöt palasivat koronarajoitusten purun jälkeen totutulle tasolle

Vaikka kyse oli suurimmasta päästöpudotuksesta modernin historian aikana, palasivat päästöluvut takaisin totutulle tasolle sen jälkeen, kun koronarajoituksia alettiin purkaa. Kiinassa paluu arkeen oli nopein ja päästöjen määrä jopa ylitti edellisvuoden lukemat toukokuussa.

Viisi vuotta sitten solmitussa Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteena oli pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan.

YK:n arvion mukaan sopimuksessa määritelty ilmaston 1,5 asteen lämpeneminen olisi mahdollista saavuttaa, mikäli päästöjä vähennettäisiin joka vuosi tällä vuosikymmenellä 7,7 prosenttia.

Tutkijat ovat samoilla linjoilla aiemmin julkaistujen tutkimusten kanssa siitä, että koronakriisin aiheuttamat leikkaukset päästöihin eivät todennäköisesti vaikuta ilmastonmuutokseen pidemmällä ajanjaksolla. Muutoksen vaadittaisiin tutkijoiden mukaan mittavampia toimia teollisuuden ja kaupan aloilla.

– Tarvitsemme rakenteellisen muutoksen energiantuotannossamme ja kulutustottumuksissamme, sanoo tutkimuksen toinen kirjoittaja ja Potsdamin ilmastotutkimuslaitoksen perustaja Hans Joachim Schellnhuber AFP:lle.

Lue myös: