1. yle.fi
  2. Uutiset

Työtapaturmat vähentyivät kolmessa vuosikymmenessä rajusti – nyt työajalla ei enää pidä kulkea kännykkä kädessäkään, sanoo iso työnantaja

Työturvallisuus on muuttunut laitteiden säätämisestä ihmisten säätämiseen. Esimerkiksi Outokummulla onnettomuuksien määrä on romahdutettu. 

työturvallisuus
työmaakypärä
Tapaturmat maksavat, pahimmillaan satoja tuhansia euroja.AOP

Portaissa täytyy pitää aina kaiteesta kiinni.

Kännykkää ei saa käyttää kävellessä.

Kyllä, Outokumpu-konsernilla on näin yksityiskohtaisia sääntöjä työturvallisuuteen. Uudet ohjeet aiheuttavat toisinaan enemmänkin keskustelua.

– Kun näitä ohjeita julkaistaan, niihin suhtaudutaan aluksi monella tavalla. Mutta pidemmän päälle ihmiset tajuavat, että miksi näitä on tehty, sanoo Martti Sassi.

Sassi on Outokummun Ferrochrome-liiketoiminta-alueen johtaja Torniossa.

Outokumpu on saanut tunnustusta työturvallisuudesta.

Sassi arvioi, että parissakymmenessä vuodessa poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä on tippunut kahdeskymmenesosaan. Siis jos ennen vuodessa oli 20 tapaturmaa, nyt niitä on yksi.

Työturvallisuudessa samat säännöt koskevat Sassin mukaan konsernitasolla kaikkia, niin tehtaiden työntekijöitä kuin pääkonttorin tietotyöläisiä.

MILLAISIA ERIKOISIA TURVALLISUUSSÄÄNTÖJÄ TYÖPAIKALLASI ON? ONKO JOSTAIN OLLUT ERITYISEN PALJON HYÖTYÄ? KERRO KOMMENTTIKETJUSSA ALLA.

Työturvallisuus on myös kilpailutekijä. Turvallinen työpaikka on tuottavampi.

Sitäpaitsi tapaturmat maksavat, pahimmillaan satoja tuhansia euroja.

– Jokainen tapaturma on lisäkustannus. Työpanos on poissa ja se pitää korvata. Ja myös muuta aikaa ja kustannuksia kuluu. Puhumattakaan inhimillisestä puolesta, Sassi muistuttaa.

– Meillä on periaate, että jokainen ansaitsee turvallisen työpaikan. Turvallisuus menee kaikkien muiden asioiden edelle. Yrityksen johto on siihen sitoutunut.

Koneet on jo korjattu työturvallisiksi, nyt säädetään ihmistä

Outokummun Martti Sassi sanoo, että ajattelu työturvallisuudesta on ajan saatossa muuttunut. Ensin tulivat koneiden käyttöturvallisuus ja turvalliset tilat, nyt mietitään ihmisen käyttäytymistä.

– Turvallisuus on turvallista käyttäytymistä. Puhtaasti teknisten syiden osuus tapaturmissa on pieni. Ihmisten käyttäytymistä muuttamalla voidaan lisätä turvallisuutta, Sassi toteaa.

Samoilla linjoilla on myös johtava tutkija Anna-Maria Teperi Työterveyslaitokselta.

Siinä missä aiemmin työturvallisuutta jäsennettiin yksittäisten onnettomuuksien ja tekniikan näkökulmasta, nyt mietitään laajemmin ihmisten käyttäytymistä, kokonaisia prosesseja ja järjestelmiä.

– Teknislähtöinen korjailu on tullut tiensä päähän. Ihmisen toimintaa paremmin ymmärtämällä voi tehdä seuraavan loikan työturvallisuudessa, Teperi sanoo.

Teperi vetää Työterveyslaitoksella Inhimilliset tekijät turvallisuudessa -hanketta.

– Työturvallisuudessa puhutaan safety kakkosesta eli uudesta ajatustavasta joka pyrkii ymmärtämään ihmisen toimintaa, Teperi sanoo.

Siksi työntekijät ovat työnsä parhaita asiantuntijoita. He tunnistavat ongelmat.

Toisaalta muutokset lähtevät kyllä myös yrityksen johdosta, kuten Outokummun Matti Sassi korostaa.

Tutkimusnäyttökin kertoo, että johdon rooli ja esimerkki ovat olennaisia, Työteveyslaitoksen Teperi muistuttaa.

– Jos johdon ohjeet eivät näy käytännön toiminnassa, siitä ei ole hyötyä. Pelkkä puhe ei riitä.

Tapaturmat vähenevät koko ajan

Suomessa tapaturmien määrä on vähentynyt rutkasti.

Raa’asti voi sanoa, että työtapaturmien määrä puolittui 1970-luvulta 1990-luvulle. Sen jälkeen tapaturmien määrä on etenkin 2010-luvulla tasaisesti vähentynyt.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Miehet ovat tapaturmille alttiimpia kuin naiset. Miesten tapaturmien määrä on romahtanut, naistenkin puolittunut.

Kun vuonna 1976 miehille sattui noin 100 000 tapaturmaa ja naisille vajaat 25 000, vuonna 2017 miehillä oli lähes 24 000 tapaturmaa ja naisilla melkein 13 000. Tapaturmat on rajattu vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneisiin tapaturmiin. (Tilastossa vuotta 1996 edeltävät vuodet koskevat vähintään 3 päivän työkyvyttömyyteen johtaneita työtapaturmia.)

Tapaturmavakuutuskeskuksen laatiman tuoreen ennusteen mukaan palkansaajien työtapaturmien lukumäärä vähenee tänä vuonna noin 10–15 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Lukumäärän laskuun vaikuttaa muun muassa koronasta johtuvat rajoitustoimet ja etätöihin siirtyminen. Ennusteita ei ole aiemmin laadittu.

Johtava tutkija Teperi sanoo, että vaikka tapaturmien määrä on vähentynyt, joillain aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla, on vielä tekemistä.

Edelläkävijäaloja inhimillisten tekijöiden huomioimisessa osana turvallisuuden hallintaa ovat puolestaan olleet ilmailu sekä nykyään myös raideliikenne.

– Lentoturvallisuus on aloittanut jo vuosikymmeniä sitten. On miehistöturvallisuutta parannettu, on simulaatiokoulutukset. Monet muut turvallisuuskriittiset alat kuten ydinvoima, ovat myös edelläkävijöitä prosessien turvallisuudessa, Teperi sanoo.

Turvallisuus säästää rahaa

Turvallisuus säästää rahaa. Äkkiseltään voisi ajatella, että hyöty tulee sairauspoissolojen vähenemisestä. Mutta uusimpien tutkimusten mukaan, hyvä työturvallisuus tuottaa jopa kymmenkertaisesti muita liiketoiminnan hyötyjä. (siirryt toiseen palveluun)

Kun turvallisuus on kunnossa, henkilöstö toimii tehokkaammin ja laadukkaammin. Silloin syntyy myös enemmän liikevaihtoa työntekijää kohti.

Miten alallanne pidetään huolta työturvallisuudesta? Mikä on hyvää, mitä pitäisi parantaa? Millaisia ohjeita yrityksessänne on? Keskustele kommenteissa.

Juttua korjattu 26.10.2020. Lisätty tilastosta uupuva tieto siitä, että kyseessä on neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet tapaturmat.

Lue myös:

Oletko ollut lomautettuna yli kuukauden? Lomasi voi olla ensi vuonna lyhyempi – Koskee jopa yli 100 000 lomautettua

Pomot käyttävät työmatkoihin enemmän aikaa kuin duunarit – etätyöt tasasivat työmatkat

Lue seuraavaksi