1. yle.fi
  2. Uutiset

Aurinkopaneelit katolle ja sähkösäästöt tilille – kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei välttämättä ole: nämä 10 muutosta voivat sotkea laskelmasi

Sähkömarkkinat ovat monella tavalla murroksessa. Tässä jutussa käydään läpi kymmenen muutosta, jotka vaikuttavat aurinkopaneeleilla saataviin säästöihin.

aurinkoenergia
aurinkopaneelit
Jos olet hankkinut tai hankkimassa aurinkopaneeleja ja euroilla on minkäänlaista vaikutusta ostopäätökseesi, tämä juttu kannattaa ehdottomasti lukea. Arkistokuva kesältä Lempäälästä.Jani Aarnio / Yle

Juttuun lisätty julkaisun jälkeen kohta Muutos 1b: Vaihenetotus lisää monen omakotiasujan säästöjä.

Kiinnostus aurinkosähkön tuottamista kohtaan kasvaa sitä myötä, kun järjestelmien hinnat jatkavat laskuaan.

Taloyhtiöiden tapauksessa intoa voi lisätä se, että aurinkosähköä voi pian käyttää helposti paitsi taloyhtiön yhteisssä laitteissa, myös asukkaiden kodeissa.

Jos olet hankkinut tai hankkimassa aurinkopaneeleja ja euroilla on minkäänlaista vaikutusta ostopäätökseesi, tämä juttu kannattaa ehdottomasti lukea. Siitäkin huolimatta, että juttu on pitkä ja ajoittain monimutkainen – asia kun ei ole ihan yksinkertaisimmasta päästä.

Vain siinä tapauksessa, jos hankit aurinkopaneeleja sähköverkon ulottumattomiin, esimerkiksi mökille tai veneeseen, voit jatkaa päivääsi ilman huolen häivää.

Tosin siinäkin tapauksessa juttu on lukemisen arvoinen, koska se tarjoaa elämysmatkan sähkömarkkinoiden syvyyksiin. Ja se on mielenkiintoista, jos mikä.

Tämä juttu on jaettu kahteentoista osaan. Aluksi käydään läpi, mihin aurinkosähköllä saatavat säästöt perustuvat. Sen jälkeen käydään läpi kymmenen muutosta, jotka vaikuttavat siihen, kuinka suuret säästöt aurinkopaneeleilla oikeasti saa.

  • Lähtökohta 1: Markkinoiden muutokset muuttavat myös aurinkosähköllä saatavaa säästöä
  • Lähtökohta 2: Aurinkosähkö on arvokkainta silloin, kun sillä vähentää sähkön ostamista
  • Muutos 1: Kulutuksen seuranta tarkentuu tunnista varttiin ja kurittaa aurinkosähkön tuottajaa
  • Muutos 1b: Vaihe- ja aikanetotus lisää monen omakotiasujan säästöjä (lisätty 21.10. klo 18:15 ja korjattu 22.10. klo 16:00)
  • Muutos 2: Naapurihyvitys lievittäisi varttituskaa taloyhtiöissä – TEM pitää turhan monimutkaisena
  • Muutos 3: KHO päättää pian, kannattaako ylijäämäsähkön myynti sittenkin
  • Muutos 4: Matalat korot pitävät lainaajaa hyvänä – ainakin toistaiseksi
  • Muutos 5: Olisiko sittenkin parempi ostaa vasta ensi vuonna? Taloyhtiössä tuskin, omakotitalossa kenties
  • Muutos 6: Aurinkosähkön tuottajat ovat sähköverkon vapaamatkustajia – mutta kuinka pitkään?
  • Muutos 7: Sähkön hintakehitys on sekä uhka että mahdollisuus
  • Muutos 8: Hintavaihtelut voimistuvat – tuulivoiman kasvu saattaa lisätä aurinkosähkön säästöjä
  • Muutos 9: Dynaaminen sähkövero voimistaisi sähkön hintavaihtelua
  • Muutos 10: Sähköveron lasku pidentäisi takaisinmaksuaikaa vain vähän

Lähtökohta 1: Markkinoiden muutokset muuttavat myös aurinkosähköllä saatavaa säästöä

Tämän jutun peruskivi on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Ylelle tekemä esimerkkilaskelma aurinkosähköjärjestelmästä, joka hankitaan keskimääräiseen helsinkiläiseen 25 asunnon kerrostaloyhtiöön. Laskelman mukaan järjestelmään laitetut rahat pitäisi saada takaisin säästöinä 13 vuodessa, jos hankinta tehdään omilla rahoilla.

Mikäli paneelit todella kestävät valmistajien lupailemat 30 vuotta, ne pienentäisivät asukkaiden sähkölaskuja vielä yli 15 vuotta sen jälkeen, kun ovat maksaneet itsensä takaisin.

Koska tulevaisuutta ei voi tarkasti ennustaa, aurinkojärjestelmien taloudelliset laskelmat tehdään usein tämänhetkisten tietojen perusteella – niin myös SYKEn laskelma.

Laskelmien taustalla olevat luvut ovat kuitenkin muutosten kourissa lähivuosina. Tulossa voi olla yksittäisiä uutisia, jotka saavat aurinkopaneelien ostajat säikähtämään.

Riskeistä huolimatta laskelmien romahdukseen eivät usko ainakaan Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija Karoliina Auvinen ja Sitran asiantuntija Mariko Landström.

Sähkötekniikan apulaisprofessorikaan ei pidä riskejä ainakaan kynnyskysymyksenä paneelien hankinnalle. Aurinkosähkön pientuottaja lisää uusiutuvan energiaa määrää ja pystyy joka tapauksessa pienentämään sähkölaskuaan.

– Ei kannata liikaa huolestua. Energiamurros muuttaa teknologian ja energian hintaa, ja tämä tulee vaikuttamaan investointien tuottoihin. Mutta suuruutta on vaikea arvioida, sanoo Samuli Honkapuro Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta.

Lähtökohta 2: Aurinkosähkö on arvokkainta silloin, kun sillä vähentää sähkön ostamista

Aurinkopaneelien hankkijan ykkössääntö on seuraava: tuota aurinkosähköä vain sen verran, että saat käytettyä itse lähes kaiken.

Aurinkosähkö on näet arvokkaimmillaan silloin, kun se korvaa ostosähköä. Tällöin välttyy maksamasta sähköenergiasta, sähkön siirrosta ja veroista.

Jos sähköä jää yli, se pitää myydä verkkoon. Myynnistä saa huomattavasti vähemmän rahaa kuin mitä säästää käyttämällä aurinkosähköä itse. Taloyhtiön tapauksessa ylimääräinen sähkö voi olla järkevää jopa antaa ilmaiseksi.

Seuraava grafiikka kertoo, että millaisista paloista ostosähkön säästöt koostuvat. Hinnat on laskettu helsinkiläisen taloyhtiön mukaan.

Aurinkosähkö on arvokkaimmillaan, kun sillä välttää ostamisen. Säästöt ostosähköstä 13,9 senttiä/kilowattitunti. Tulot myynnistä 0 – 4,3 senttiä/kilowattitunti.
Laskelma perustuu sähkön verkkopalvelumaksuihin (entinen siirtohinta) Helsingissä. Jos kulutuksen mukaan maksettava sähkön siirtohinta on korkeampi kuin Helsingissä, myös aurinkosähköllä saatava säästö on suurempi.Petteri Juuti / Yle

Lähes kaikki aurinkosähkön tuottajan säästöihin vaikuttavat muutokset liittyvät suoraan tai mutkan kautta juuri yllä olevan grafiikan eri palasiin.

Tässä ne muutokset tulevat.

Muutos 1/10: Kulutuksen seuranta tarkentuu tunnista varttiin ja kurittaa aurinkosähkön tuottajaa

Yksi selkeä ja vääjäämättä edessä oleva muutos tietää päänvaivaa erityisesti niille aurinkosähkön tuottajille, joiden kulutus vaihtelee paljon yhden tunnin sisällä. Heitä ovat esimerkiksi kaikki, joilla merkittävä osuus aurinkosähköstä menee yhteen tai kahteen kylmälaitteeseen.

Aurinkosähkökokeiluun osallistuneessa helsinkiläisessä kerrostaloyhtiössä sähkön kulutusta tarkkaillaan laskutusvaiheessa tunti kerrallaan, eli yhden kokonaisen tunnin aurinkosähköt voi kuluttaa vaikkapa muutaman minuutin pihvinpaistolla.

Tarkastelujakso on kuitenkin lyhenemässä viiteentoista minuuttiin. Sen jälkeen kulutuksen olisi syytä osua nykyistäkin tarkemmin samaan aikaan aurinkosähkön tuotannon kanssa tai säästöt jäävät laskelmien lupauksista.

Esimerkiksi kylmälaitteet eivät kuluta sähköä tasaisesti, vaikka ovatkin päällä koko ajan. Kompressori voi jäähdyttää laitetta 10 minuutin ajan ja pitää sitten 20 minuuttia taukoa. Jos asunnossa on vain yksi kylmälaite, voi pahimmillaan käydä niin, että joka toisen vartin aurinkosähköt jäävät liki hyödyntämättä, ja joka toisella vartilla aurinkosähkö loppuu kesken.

Alla olevan grafiikka kuvaa sitä, mitä tästä voisi seurata yhden tunnin aikana: tuntitarkastelussa asukas saa täyden hyödyn aurinkosähköstä, vaikka kulutus ja tuotanto eivät todellisuudessa mene samaan tahtiin. Varttitarkastelussa hyöty tippuu melkein puoleen.

Varttitase on aurinko-osakkaalle tuntitasetta huonompi. Aurinkopaneelin tuotanto ja jääkaapin kulutus vaihtelevat tunnin sisällä. Jos mittausväli on tunti, voi aurinkosähköstä saada silti kaiken mahdollisen säästön. Jos mittausväli on vartin, voi säästö jäädä 57 prosenttiin.
Petteri Juuti / Yle

Muutos on osa suurempaa sähkömarkkinoiden siirtymistä 15 minuutin tasejaksoihin, joka tapahtuu näillä näkymin vuonna 2023. Kulutuksen mittausväli muutetaan vaiheittain isoimmista kohteista alkaen.

Helsinkiläisten kerrostaloasukkaiden kulutusta aletaan mitata vartin välein tämän vuosikymmenen loppupuolella, arvioi Helen Sähköverkko Oy:n mittauspäällikkö Mika Nousiainen.

Muutos 1b: Vaihe- ja aikanetotus lisää monen omakotiasujan säästöjä

Tämä kohta lisätty kokonaisuudessaan 21.10. klo 18:15 ja vielä korjattu 22.10. kl 16:00, että pientuottajalle voi tulla samalle tunnille myyntiä ja ostoa, vaikka mittari olisi vaihenetottava.

Monella aurinkosähkön tuottajalla voi toistaiseksi näkyä samalla tunnilla sekä sähkön myyntiä että ostoa. Heidän tilanteensa on monimutkaisempi kuin yllä olevassa esimerkissä (kohta 1/10).

Tilannetta voi havainnoida seuraavalla ajatusleikillä: taloon tulee sähköä ikäänkuin kolmea kaistaa pitkin ja suurin osa kodin laitteista on kytketty vain yhteen näistä kaistoista. Paljon sähköä kuluttavat laitteet, esimerkiksi uuni ja kiuas, kytketään kaikkiin kolmeen kaistaan. Jos paneeli on kytketty vain yhteen kaistaan, voi sähköä jäädä tältä kaistalta käyttämättä samaan aikaan, kun sähköä ostetaan kahteen muuhun kaistaan liitetyille laitteille. Tuona aikana talo samanaikaisesti ostaa ja myy sähköä. Aurinkopaneelin tuottama sähkö ei vähennä täysimääräisesti sähkön ostoa, vaan osa siitä menee halvalla sähköverkkoon.

Oikeasti sähkö ei tule kolmea kaistaa pitkin, vaan kolmessa vaiheessa.

Joillakin sähköverkkoyhtiöillä on käytössä ns. vaihenetottavia mittareita, jotka summaavat nämä eri vaiheet keskenään hetkittäin. Eli vaikka aurinkopaneeli olisi kytketty vain yhteen vaiheeseen, sen tuotanto vähentää sähkön ostoa myös muihin vaiheisiin kytkettyihin laitteisiin. Näissä tapauksissa samalle hetkelle ei tule sekä myyntiä että ostoa.

Vaihenetottavista mittareista huolimatta samalle tunnille voi tulla sekä myyntiä että ostoa, jos tuntiin sisältyy sekä niitä hetkiä, jolloin sähköä on myyty, että niitä hetkiä, jolloin sähköä on ostettu.

Nyt tämäkin tilanne on muuttumassa.

Sama asetusmuutos, joka sallii taloyhtiön aurinkopaneelien tuottaman sähkön kuluttamisen helposti myös asunnoissa, antaa mahdollisuuden summata eri vaiheet ja hetket sähköverkkoyhtiön tietojärjestelmässä. Aluksi netotus tapahtuu tunnin sisällä ja myöhemmin vartin sisällä. Tämän jälkeen samalle tunnille (tai myöhemmin vartille) ei tule sekä ostoa että myyntiä.

Tämä ns. tuntinetotus (myöhemmin varttinetotus) on merkittävä parannus erityisesti monelle aurinkosähköä tuottavalle omakotitalolle.

Asetusmuutos tulee voimaan näillä näkymin vuoden vaiheessa ja netotus otetaan käyttöön hetimmiten ainakin Helenin Sähköverkon jakelualueella. Omasta sähköverkkoyhtiöstä riippuu, kuinka kauan itse kukin joutuu netotusta odottamaan. Se tulee käyttöön koko maassa viimeistään muutaman vuoden kuluttua, kun kaikki kulutustiedot kokoava valtakunnallinen Datahub valmistuu ja se kehittyy tukemaan tuntinetotusta.

Muutos 2/10: Naapurihyvitys lievittäisi varttituskaa taloyhtiöissä – TEM pitää turhan monimutkaisena

Helsingin Pikku Huopalahdessa on kerros- ja rivitaloyhtiö, joka on kokeillut, miten aurinkosähkön tuotanto taloyhtiön ja sen asukkaiden käyttöön käytännössä onnistuu. Aurinkosähkö menee ensin taloyhtiön yhteisiin laitteisiin ja tämän jälkeen asukkaille siinä suhteessa, kuin mitä he omistavat taloyhtiön osakkeita.

Jos sähköä jää osakkailta yli, suoritetaan niin kutsuttu naapurihyvitys, ja vasta sen jälkeen ylijäämä syötetään sähköverkkoon.

Naapurihyvitys tarkoittaa, että jos osakas ei saa itse kokonaan käytettyä omaa aurinkosähköosuuttaan, tämä ylijäämäsähkö menee ensin niille naapureille, joilla on sille käyttöä – eli sähkön kulutus on suurempi kuin oma osuus aurinkosähköstä.

Yksinkertaistaen: jos minä aloitan kesälounaan valmistamisen kello 12, kun naapuri vielä ottaa aurinkoa, saan käytettyä myös hänen osuuttaan aurinkosähköstä. Vastaavasti naapuri saa osan minun aurinkosähköstäni, kun vietän jo siestaa parvekkeella ja naapuri aloittaa lounaan valmistamisen kello 13.

Naapurihyvityksen merkitys kasvaa, kun sähkön kulutusta aletaan tarkastella vartin välein. Kaikkien asukkaiden kylmälaitteet tuskin käynnistyvät ja sammuvat juuri samaan tahtiin, vaan pikemminkin tasoittavat toistensa kulutushuippuja ja -kuoppia.

Huono uutinen on se, että naapurihyvitys voi jäädä väliaikaiseksi. Parin vuoden kuluttua kaikki kulutustieto kulkee valtakunnallisen järjestelmän, niin sanotun Datahubin kautta, ja se ei näillä näkymin sisällä naapurihyvitystä.

Järjestelmän raamit määrää työ- ja elinkeinoministeriö, jonka mielestä tärkeintä on saada yksinkertaisin ratkaisu mahdollisimman nopeasti. TEMin mukaan naapurihyvitys todennäköisesti viivyttäisi Datahubin valmistumista. Se aiheuttaisi ylimääräisiä laskentakierroksia ja monimutkaistaisi järjestelmää paitsi sen rakentajalle ja ylläpitäjälle myös asiakkaalle.

– Esimerkiksi jos yhteisö päättää jakaa ylijääneen sähkön yhteisön jäsenille, voi jollekin tulla yllätyksenä, että ylijäämätuotantoa ei ollutkaan. Jos yhteisön jäsenet haluaisivat sitten itse tehdä näitä siirtoja asiakkaalta toiselle, pitäisi olla jonkinlainen kirjanpito tästä taseselvityksessä, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Tatu Pahkala.

Muutos 3/10: KHO päättää pian, kannattaako ylijäämäsähkön myynti sittenkin

Nopeimmin ratkeava kysymys on se, saako taloyhtiö lainkaan rahaa aurinkosähköstä, jota se ei itse saa käytettyä.

SYKEn laskelmassa tämä ylijäämäsähkö annetaan ilmaiseksi, koska keskusverolautakunnan mukaan sähkön myynti tekee taloyhtiöstä arvonlisäverovelvollisen. Tästä seuraa alv-byrokratiaa, jonka kulut voivat ylittää sähkön myyntitulot.

Päätös ei vaikuta niihin taloyhtiöihin, jotka vuokraavat liike- ja asuintiloja. Ne ovat jo nyt arvonlisäverorekisterissä, joten ylijäämän myynti ei aiheuta ylimääräisiä kuluja.

Keskusverolautakunnan ratkaisusta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka pitäisi tehdä asiasta lopullinen päätös vuoden loppuun mennessä. Mikäli sähköä saa myydä ilman alv-velvollisuutta, helsinkiläistaloyhtiö saisi siitä keskimäärin reilut neljä senttiä kilowattitunnilta.

Siinä tapauksessa esimerkkinä käytetyn 15 kilowatin aurinkojärjestelmän takaisinmaksuaika lyhenisi noin puolella vuodella.

Muutos 4/10: Matalat korot pitävät lainaajaa hyvänä – ainakin toistaiseksi

Tämän jutun lähtökohta on se, että asukkaat maksavat heti osuutensa aurinkopaneeleista. Tämä tarkoittaisi sitä, että aurinkosähköstä tulee ensiksi isohko lasku ja vastineeksi saadaan hieman pienemmät sähkölaskut vuosikausiksi. SYKEn laskelman mukaan sähkölaskujen säästöt ovat kuitanneet paneelien oston ja ylläpidon kolmentoista vuoden kuluttua.

Rahat voi saada nopeasti takaisin vain siinä tapauksessa, että myy asuntonsa ja saa aurinkopaneelien takia paremman hinnan. SYKEn erityisasiantuntijan Karoliina Auvisen mukaan näin on käynyt alueilla, joilla asunto- ja kiinteistömarkkinat käyvät vireinä.

Toinen vaihtoehto on hankkia aurinkopaneelit lainarahalla.

Jos pankilla on pitkä pinna, voi lainaa maksaa takaisin rahoilla, jotka sähkölaskuista säästyvät. Tällöin paneelit eivät missään vaiheessa kasvata asumiskustannuksia tai vastikkeita. Kun laina on maksettu, säästöt satavat kokonaisuudessaan asukkaiden kukkaroon.

Koska lainojen korot ovat nyt erittäin matalalla, vaihtoehto voi olla houkutteleva.

– Suhtautuminen energiatehokkuushankkeiden rahoituksiin on positiivinen. Tällä hetkellä yleisesti korkotaso taloyhtiölainoissa liikkuu yhden prosentin molemmin puolin, sanoo Suomen Hypoteekkiyhdistyksen asuntorahoitusjohtaja Risto Marila.

Yhden prosentin korolla lainan takaisinmaksu kestäisi 15 vuotta, kahden prosentin korolla 16 vuotta. Jos yhden prosentin korolla otettuun lainaan lasketaan mukaan kaikki siihen liittyvät kulut, sen todellinen vuosikorko on suurin piirtein kaksi.

Takaisinmaksuaika, jos lainan korko on...
0% (ei lainaa) 13 vuotta
1% 15 vuotta
2% 16 vuotta
3% 18 vuotta
5% 24 vuotta
paneelien käyttöikä 30 vuotta
Grafiikan oletuksena on se, että laina maksetaan takaisin sitä mukaa, kun säästöjä syntyy. Mitä myöhemmin korot nousevat, sitä vähemmän se vaikuttaa takaisinmaksuaikaan. Lainassa on syytä huomioida myös siihen liittyvät kulut, jotka nostavat todellisen vuosikoron noin prosenttiyksikön varsinaista lainan korkoa suuremmaksi.Petteri Juuti/Yle. Lähde: SYKE.

Lainojen korot seuraavat kuitenkin tyypillisesti ohjauskorkoja, jotka voivat nousta.

– Korkojen nousu näyttää kaukaiselta. Lähivuosille ilmeisin kehitys tulee olemaan nollan tietämillä olevat lainakorot, mutta kuten viime aikojen tapahtumat ovat osoittaneet, yllättäviin muutoksiin myös taloudessa on aina hyvä varautua, sanoo Marila.

Muutos 5/10: Olisiko sittenkin parempi ostaa vasta ensi vuonna? Taloyhtiössä tuskin, omakotitalossa kenties

Menneinä vuosina aurinkopaneelien hinnat tulivat ryminällä alas, kun sarjatuotanto pääsi vasta kunnolla vauhtiin. Hintasyöksy aiheutti ilmiön, joka jopa jarrutti paneelikauppoja: paneeleita ei kannattanut hankkia, koska vuoden päästä niiden hinta oli laskenut enemmän kuin sähkölaskuissa olisi ehtinyt säästää.

Tämä asetelma on jäämässä historiaan viimeistään nyt – ainakin taloyhtiöiden kannalta.

SYKEn laskelmassa järjestelmän takaisinmaksuaika lyhenee vuodella, jos hankintahinta laskee viisi prosenttia. Tämän takia viiden prosentin hinnanlaskua voi pitää eräänlaisena taloudellisen järkevyyden kynnyksenä.

Jos taloyhtiö A hankkii järjestelmän vuonna 2020, sen pitäisi olla maksanut itsensä takaisin vuonna 2033. Jos taloyhtiö B hankkii järjestelmän vasta vuonna 2021 ja järjestelmän saa viisi prosenttia halvemmalla, on tämäkin järjestelmä maksanut itsensä takaisin vuonna 2033. Myöhemmin järjestelmän hankkinut taloyhtiö B on "voittaja", koska laittoi alun perin vähemmän rahaa järjestelmään ja vuonna 2033 sillä on katollaan vuoden verran uudempi järjestelmä. Vielä paremmin menisi taloyhtiöllä C, joka hankkii järjestelmän vasta vuonna 2022 ja saa silti rahansa takaisin vuonna 2033.

Takaisinmaksuaika, jos aurinkosähköjärjestelmän avaimet käteen -hinta on
nykytasolla 13 vuotta
5% halvempi 12 vuotta
10% halvempi 11 vuotta
15% halvempi 10 vuotta
20% halvempi 10 vuotta
Petteri Juuti / Yle, Lähde: SYKE

Taloyhtiöille tarkoitetuissa järjestelmissä hintojen lasku näyttäisi olevan loivempaa kuin viisi prosenttia. Motivan aurinkosahkoakotiin.fi -palvelun mukaan aurinkojärjestelmien hinnat ovat pudonneet viimeisen vuoden aikana neljä prosenttia. Sivustolle on kerätty eri toimittajien tarjouksia omakotitalojen ja kerrostalojen aurinkosähköjärjestelmistä.

– Järjestelmätoimittajien omien sanojen mukaan hinnat tuskin tästä ainakaan paljon laskevat, sanoo Motivan asiantuntija Milja Aarni.

Aurinkosähköjärjestelmien hintakehitys - enimmäistehoon suhteutettu avaimet kähteen -hinta.
Petteri Juuti / Yle, Lähde: Motiva

Yllä oleva kuvaaja tosin osoittaa, että yksittäisten vuosien perusteella ei voi Motivan tilastoista kovin suuri päätelmiä tehdä, koska 10 kilowatin järjestelmien hinta jopa nousi vuodesta 2018 vuoteen 2019 – toisin kuin muiden kokoluokkien.

Kuuden kilowatin aurinkojärjestelmä vastaa suurin piirtein aurinkojärjestelmää, joka tuottaa sähköä vain taloyhtiön lamppuihin ja laitteisiin. Kun taloyhtiön paneelien sähköä saadaan hyvityslaskennan ansiosta myös asukkaiden käyttöön, kasvaa järjestelmän koko 15 kilowattiin keskimääräisessä kolmikerroksisessa taloyhtiössä Helsingissä.

Jos on hankkimassa aurinkopaneeleja omakotitaloon, voi olla järkevää laittaa jäitä hattuun. Omakotitalojärjestelmistä jätettyjen tarjousten hinnat nimittäin tippuivat viimeisen vuoden aikana reilummin, yli kymmenen prosenttia.

– Oli meillekin yllätys, että tämän vuoden kampanjassa hinnat näyttävät omakotitalokokoluokassa laskeneen melko selvästi viime vuodesta, sanoo Aarni.

Muutos 6/10: Aurinkosähkön tuottajat ovat sähköverkon vapaamatkustajia – mutta kuinka pitkään?

Nyt otamme muutaman askeleen kohti muutosten altaan syvempää päätä: nimittäin sähkön hinnoittelun eri palasten kohtaloon markkinoiden myllerryksessä.

Suurin periaatteellinen kysymys liittyy sähkön siirron hinnoitteluun. Siis siihen sähkölaskuun, joka tulee oman kaupungin tai kunnan alueella toimivalta sähköverkkoyhtiötä.

Kysymys on merkittävä, sillä aurinkosähköllä saatavasta säästöstä liki neljännes perustuu siirtomaksujen välttämiseen. Ja tämä osuus saattaa pienentyä, jos sähköverkkoyhtiöt muuttavat hinnoitteluaan.

Takaisinmaksuaika, jos sähkön siirtomaksusta saatava säästö on...
25% korkeampi: 12 vuotta
nykytasolla: 13 vuotta
25% matalampi: 15 vuotta
50% matalampi: 17 vuotta
75% matalampi: 19 vuotta
paneelien käyttöikä 30 vuotta
Grafiikassa esitetään siirtohinnoittelun vaikutus takaisinmaksuaikaan, mikäli muutos tapahtuisi nyt ja olisi voimassa koko takaisinmaksuajan. Mitä myöhemmin muutos tapahtuu, sitä vähemmän se vaikuttaa takaisinmaksuaikaan. Lähtökohtana siirtohinta Helsingissä.Petteri Juuti / Yle

Mutta miten ihmeessä sähkönsiirrosta saatava säästö voi tippua, kun reilu viikko sitten nousi jälleen uusi kohu siirtohintojen noususta?

Jutun juju ei olekaan siinä, että verkkoyhtiöille maksettavat maksut kokonaisuudessaan pienenisivät. Mutta se saattaa muuttua, millä perusteella asiakkaiden maksut määrätään.

Kaiken takana on seuraava ongelma: aurinkopaneelit hankkinut asiakas maksaa sähkönsiirtoyhtiölle vähemmän siirtomaksuja kuin naapuri, jonka katolta paneelit puuttuvat. Näin siitäkin huolimatta, että molemmat asiakkaat aiheuttavat verkkoyhtiölle suurin piirtein yhtä paljon kustannuksia.

"Paneeliton" naapuri siis maksaa osan aurinkopaneelit hankkineen naapurin verkkokustannuksista.

Se ei ole kaikkien mielestä reilua.

Nykyisin verkkoyhtiölle päätyvistä rahoista noin puolet maksetaan sähkön kulutuksen mukaan ja puolet kiinteinä perusmaksuina.

Ristiriita on siinä, että vain muutama prosentti verkkoyhtiön kustannuksista johtuu kulutuksesta. Pieni osa sähköstä hukkuu kaapelien lämmöksi matkalla asiakkaalle, mutta itse sähköverkko ei käytöstä kulu.

Yli 80 prosenttia verkkoyhtiön rahoista menee kuluihin, jotka eivät riipu käytetyn sähkön määrästä. Tällaisia ovat esimerkiksi verkkojen rakentaminen, maakaapelointi, puiden raivaaminen johtojen tieltä ja vikojen korjaaminen. Näitä kuluja asukkaiden aurinkopaneelit eivät vähennä.

Siirtomaksu saikin hiljattain uuden nimen: verkkopalvelumaksu.

Mihin verkkopalvelumaksu menee? asiakkaan laskusta vajaa puolet päätyy valtiolle veroina, reilu puolet verkkoyhtiölle. Verkkoyhtiölle maksettavasta summasta noin puolet
Petteri Juuti / Yle, Lähde: Jakeluverkkoyhtiöiden tariffirakenteiden kehitysmahdollisuudet -raportti

Jos verkkopalvelumaksu hinnoiteltaisiin asiakkaan aiheuttamien kustannusten mukaan, vain häviävän pieni osuus laskusta riippuisi siitä, kuinka paljon sähköä on käytetty. Lasku muistuttaisi internet-liittymää: tärkeintä on kaistan leveys, ei se kuinka paljon sitä kuukauden aikana käytetään.

Toteutuessaan muutos nakertaisi pahasti oman aurinkosähkön arvoa.

– Kaikki tietävät, että tähän suuntaan ollaan menossa, sanoo Kenneth Hänninen.

Hänninen johtaa energiaverkot-yksikköä Energiateollisuus ry:ssä, joka on verkkoyhtiöiden etujärjestö. Hän korostaa, että kyseessä on hänen arvionsa ja perustuu Suomessa tehtyihin tutkimuksiin ja muutoksiin muualla maailmassa. Järjestö ei saa antaa verkkoyhtiöille suosituksia asiassa.

Osa verkkoyhtiöistä on jo lisännyt verkkopalvelumaksuun uuden palan, tehomaksun. Se määräytyy asiakkaan aiheuttaman kulutuspiikin perusteella.

Suunta on selvä, mutta vauhti on kysymysmerkki.

Helsingissä tehomaksu on käytössä vain suurilla sähkönkäyttäjillä, eikä sellaista ole Helen Sähköverkon mukaan kerrostaloasukkaille tulossa.

EU:n energiatehokkuusdirektiivi pitää huolen siitä, ettei kulutusta voi kokonaan poistaa verkkopalvelumaksuista. Perustelu on se, että energiansäästö kiinnostaa ihmisiä sitä vähemmän, mitä vähemmän sähkön kulutus vaikuttaa sähkölaskun loppusummaan.

Direktiivi ei kuitenkaan estä kulutuksen osuuden vähentämistä reilustikin nykyisestä, arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriöstä.

– Nykylaki antaa yhtiöille varsin vapaat kädet hinnoitteluun, sanoo TEMin ylitarkastaja Tatu Pahkala.

Pahkala ei usko, että poliitikot patistaisivat verkkoyhtiöitä lisäämään kiinteiden maksujen osuutta siirtomaksuista. Maassa on jo nyt iso liuta vihaisia mökkiläisiä (Iltalehti) (siirryt toiseen palveluun), jotka maksavat suuria verkkopalvelumaksuja vähästä kulutuksesta.

– Se olisi varmaan poliittinen itsemurha, sanoo ylitarkastaja Pahkala.

Helsinkiläiset voivat olla levollisin mielin ainakin lyhyellä tähtäimellä.

– Helsingissä ei ole lähivuosina tulossa suuria muutoksia sähkönsiirron hintatasoon, ei energia- eikä perusmaksukomponenttiin, lupaa Helen Sähköverkon mittauspäällikkö Mika Nousiainen.

Muutos 7/10: Sähkön hintakehitys on sekä uhka että mahdollisuus

Jos sähkön siirtohinnoittelu voi yllättää aurinkopaneelin hankkijan todennäköisemmin huonolla kuin hyvällä tavalla, sähköenergian hinta voi yllättää miten päin tahansa.

Merkitys on vielä siirtohinnoitteluakin suurempi, koska aurinkosähköllä saatavasta säästöstä noin puolet perustuu siihen, että vältetään sähkönenergian ostamista sähköyhtiöltä.

Takaisinmaksuaika, jos sähkön energiamaksusta saatava säästö on...
50% korkeampi: 10 vuotta
25% korkeampi: 11 vuotta
nykytasolla: 13 vuotta
25% matalampi: 16 vuotta
50% matalampi: 20 vuotta
paneelien käyttöikä 30 vuotta
Grafiikassa esitetään sähkön hinnan vaikutus takaisinmaksuaikaan, mikäli muutos tapahtuisi nyt ja olisi voimassa koko takaisinmaksuajan. Mitä myöhemmin muutos tapahtuu, sitä vähemmän se vaikuttaa takaisinmaksuaikaan.Petteri Juuti / Yle, Lähde: SYKE

Nyt puhutaan siis laskusta, jonka lähettää sähkön myyntiyhtiö. Siis se yritys, jonka kukin voi valita ihan itse ja jolta varsinainen sähkö ostetaan.

SYKEn laskelma perustuu Helenin tällä hetkellä yleisimpään sähkötuotteeseen, jonka nimi on Perussähkö. Sen hinta on ollut huhtikuusta alkaen 6,99 senttiä kilowattitunnilta (sis. alv 24%). Hinta tippui aiemmasta reilut 10 prosenttia, sillä vielä vuoden alussa hinta oli 7,97 senttiä.

Jos sähkön hinta laskisi myös tulevaisuudessa, SYKEn Ylelle tekemälle aurinkolaskelmalle kävisi huonosti. 25 prosentin pudotus sähkön hinnassa lisäisi aurinkojärjestelmän takaisinmaksuaikaa kolmella vuodella.

Jutun julkaisun kynnyksellä sahkonhinta.fi -palvelun (siirryt toiseen palveluun) halvin hinta oli 5,10 snt/kWh, eli reilut 25 prosenttia halvempi kuin laskelmassa käytetty Helenin Perussähkö. Sähköä voi saada tätäkin halvemmalla määräaikaisella tai pörssihintaan sidotulla sopimuksella.

Mutta jos jossain niin tässä asiassa tarvittaisiin kristallipalloa – mielellään useampia.

Pitkällä aikavälillä sähkön hintaa voivat nostaa esimerkiksi seuraavat syyt:

  • Sähkön käyttö kasvaa, kun liikenne, lämmitys ja teollisuus siirtyvät käyttämään sähköä polttoaineiden sijaan, sillä kysynnän kasvaessa hinnat nousevat.
  • Jotta ilmastonmuutos ei karkaisi käsistä, fossiilisten polttoaineiden veroja korotetaan, päästökauppaa kiristetään ja päästöoikeuksien hinnat nousevat.
  • Sähkön hinta nousee etenkin Keski- ja Itä-Euroopassa, jossa hiilen ja maakaasun osuus sähköntuotannosta on suuri.
  • Maiden väliset sähkön siirtoyhteydet paranevat, jolloin muun Euroopan hinnan nousu heijastuu vielä nykyistä voimakkaammin myös Suomeen.

Sähkön hintaa voivat laskea puolestaan seuraavat syyt:

  • Suomeen valmistuu lisää ydinvoimaa – tarjonnan kasvaessa hinnat laskevat.
  • Ilmastonmuutos lisää sateita ja vesivoimalat tuottavat enemmän sähköä.
  • Tuulivoimaloiden hinnat laskevat ja määrä kasvaa edelleen tekniikan kehittyessä.
  • Talouden taantuminen vähentää sähkön kulutusta ja hinnat laskevat.
  • Maiden välisten siirtoyhteydet paranevat, jolloin sähköä voi ostaa nykyistä laajemmalta alueelta, mikäli se on muualla Suomea halvempaa.

Muutos 8/10. Hintavaihtelut voimistuvat – tuulivoiman kasvu saattaa lisätä aurinkosähkön säästöjä

Sähkön hinnan suhteen oikeastaan ainoa varma asia on se, että sähkön hintavaihtelut kasvavat.

Jos aurinkopaneelien omistaja ostaa SYKEn laskelmassa esimerkkinä käytettyä Perussähköä, asia ei häntä hetkauta ainakaan toistaiseksi. Sähkön hinta on asiakkaalle sama vuorokauden tai vuodenajasta riippumatta. Samanlaista kiinteähintaista sähköä saa miltä tahansa sähköyhtiöltä, ja se on erittäin suosittua.

Kiinteähintaisen sähkön ostajaa hintavaihtelut koskettavat vasta siinä vaiheessa, jos nykyisin kiinteähintainen sähkövero muuttuu mukailemaan sähkön markkinahintaa. Tästä lisää myöhemmin tässä jutussa.

Sähkömarkkinoiden – ja myös päästöjen – näkökulmasta kiinteähintaisista sopimuksista olisi parempi päästä eroon.

Ongelmaa on perinteisesti selitetty vertauskuvalla tehtaasta ja sen työmiehistä. Jos sähköstä on pulaa, tuntihintaa maksava tehdas laittaa tuotantolinjan kiinni, koska sähkö on liian kallista. Työmiehet lähtevät kotiin, mutta laittavat sähkökiukaat päälle, koska heille sähkö on samanhintaista kuin muutenkin. Koneet seisovat, mutta kiukaat soivat, joten sähköpula ei helpotu.

Jos kaikki asiakkaat maksaisivat sähköstään sen todellisen tuntihinnan mukaan, kysyntä ja tarjonta kohtaisivat paremmin. Osa vertauskuvan työmiehistä jättäisi saunan väliin, koska he tietäisivät löylyjen käyvän kalliiksi.

Ympäristöön ongelma kytkeytyy siten, että nyrkkisäännön mukaan kallis sähkö on myös saastuttavaa. Mitä korkeammalle sähkön tuntihinta kipuaa, sitä enemmän käynnistetään varavoimaloita, jotka polttavat usein kivihiiltä tai maakaasua.

Mutta katoaisiko SYKEn laskelmalta pohja, jos aurinkopaneelien hankkija maksaisikin sähköstään tuntihintojen perusteella?

Koska tulevaisuus on utuinen, jossitellaan ensin menneisyydellä.

Yle laski, kuinka paljon aurinkopaneelien omistaja olisi vuosina 2016–2019 säästänyt, jos olisi maksanut sähköstä tuntihinnan perusteella.

Sähköenergian säästö oli keskimäärin 5,6 snt/kWh, eli 20 prosenttia vähemmän kuin SYKEn laskelmassa käytetyn kiinteähintaisen Helen Perussähkösopimuksen 6,99 snt/kWh.

Aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaika kasvaisi kolmestatoista vuodesta kuuteentoista vuoteen.

Tämän tarkastelun perusteella pörssisähkö näyttäisi siis olevan aurinkosähkön tuottajalle huonompi valinta kuin kiinteähintainen sähkö. Olisi silti liioittelua sanoa, että aurinkopaneelit tuottavat sähköä ainoastaan hyvin halpoina tunteina, jolloin sähköä on muutenkin yllin kyllin tarjolla.

Yle teki laskutoimituksen yhdistämällä tiedot Suvilahden aurinkopaneelien tuotannosta ja sähkön spot-hinnasta, johon lisättiin Helen Pörssisähkön marginaali 0,24 snt/kWh ja arvonlisävero.

Kuinka aurinkosähkön tuotanto jakautui eri hintaisille tunneille? 24% aurinkosähköstä tuotettiin aikana, jolloin pörssisähkön kuluttajahinta oli 5–6 senttiä kilowattitunnilta. Lähes yhtä paljon oli tunteja, jolloin hinta oli 4–5 tuntia.
Petteri Juuti / Yle, Lähde: Nord Pool

Entä se tulevaisuus, josta tiedetään vain, että hintavaihtelut voimistuvat.

Perimmäinen syy hintavaihteluiden voimistumiselle on se, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat jatkossa vielä nykyistäkin huonommin.

Yksi syyllinen tähän on tuulivoima: mitä enemmän tuulee, sitä enemmän on tuulisähköä. Tuuli ei kysy sähkön käyttäjiltä, olisiko nyt sopiva hetki puhaltaa.

Tuulivoiman suhteen sähkömarkkinoilla puhutaan jo kannibalismista. Tällä tarkoitetaan sitä, että tuulivoimalat syövät toistensa tuottoja. Tuuli lisää yksittäisen voimalan tuotantoa, mutta koska samaan aikaan muutkin tuulivoimalat käyvät kovaa, sähköstä saatava hinta laskee.

Aurinkosähkölle voi periaatteessa käydä samoin: mitä useampi innostuu aurinkopaneeleista, sitä enemmän aurinkotuntien sähkön hinta laskee ja tuottajien saama säästö pienenee.

Todellisuudessa aurinkosähkön tuotantomäärien pitäisi kasvaa valtavasti nykyisestä, jotta se vaikuttaisi pörssisähkön hintaan merkittävästi.

– Vuosikymmenien kuluessa näin voi tapahtua, mutta lyhyellä aikavälillä ei, arvioi Helen Sähköverkon mittauspäällikkö Mika Nousiainen.

Enemmän kyse on siitä, missä asennossa muut sähkömarkkinoiden palikat ovat niinä hetkinä, kun aurinko paistaa.

Siksi tuulivoiman kasvu voi olla aurinkosähkölle jopa etu.

– Aurinko ja tuuli täydentävät toisiaan energianlähteinä, sillä niitä on yleensä käytettävissä eri aikoina. Vaikuttaa selvältä, että tuulivoiman tuotanto määrittää yhä enemmän sähkön tarjontaa ja hintaa tulevaisuudessa, minkä pitäisi nostaa paneelista saatavaa säästöä, sanoo Sitran asiantuntija Mariko Landström.

Ilmatieteen laitokselta muistutetaan, että auringonpaisteen ja tuulen vuorottelu ei ole mikään automaatti. Heikot tuulet liittyvät ensisijaisesti korkeapainesäähän, mutta korkeapaine ei aina tarkoita aurinkoa.

– Syksyllä ja talvella on aivan tavallista, että Suomessa alapilvi peittää taivaan korkeapaineen vallitessa, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja.

Toinen käynnissä oleva, selkeä muutos tapahtuu kaupunkien lämmityksessä. Se luo tummia varjoja aurinkosähkön kannattavuuslaskelmien ylle.

Esimerkiksi Helsinki sulkee Hanasaaren sähköä ja lämpöä tuottavan kivihiilivoimalan vuoden 2024 loppuun mennessä. Se korvataan pelkkää lämpöä tuottavalla biolämpölaitoksella ja sähköä kuluttavilla lämpöpumpuilla. Sähkön tuotanto siis vähenee ja kulutus kasvaa.

Muutos on omiaan nostamaan sähkön hintaa juuri talvella, kun aurinkopaneelit eivät juuri sähköä tuota.

Jos talvelle jäävää aukkoa sähköntuotannossa korvataan ydinvoimalla, joka tyypillisesti tuottaa sähköä täydellä teholla läpi vuoden, on sähköä tarjolla kesäisin aiempaa enemmän. Näin hinnat laskisivat kesällä, jolloin aurinkopaneelitkin tuottavat suurimman osan sähköstään.

Ydinvoiman uhkaa aurinkosähkön tuottajalle lieventää kaksi seikkaa.

Ensinnäkin lähihistorian perusteella näyttäisi siltä, että ainakaan uusia suuria ydinvoimaloita ei ehditä rakentaa ennen kuin aurinkosähköjärjestelmiin laitetut rahat on jo ehditty säästää.

Toiseksi ydinvoimaloiden vuosittaiset huoltoseisokit osuvat juuri kesäajalle, kun aurinkosähkön tuotanto on parhaimmillaan.

Täysin oma lukunsa ovat ne sähkömarkkinoiden palikat, jotka ovat vasta kehitysasteella.

Esimerkiksi akkuihin voi ladata sähköä silloin kun se on halpaa ja myydä hintojen noustua. Sähköllä voi myös tehdä keinotekoisia polttoaineita korvaamaan fossiilisia polttoaineita.

Nämä teknologiat hillitsisivät sähkön hintavaihteluja, mutta vain aika näyttää, tuleeko niistä kaupallisesti kannattavia.

Muutos 9/10: Dynaaminen sähkövero voimistaisi sähkön hintavaihtelua

SYKEn Ylelle tekemien laskelmien taustalla vaikuttavista numeroista viimeinen on sähkövero.

Nykyisin kotitaloudet maksavat jokaisesta ostamastaan kilowattitunnista vajaat kolme senttiä sähköveroa. Veron määrä on vakio eikä riipu sähkön hinnasta.

Tilanne voi muuttua, sillä hallitusohjelmaan on kirjattu seuraavaa: "Edistetään kysyntäjouston kannustimia esimerkiksi dynaamisella sähköverotuksella."

Dynaaminen, tai toiselta nimeltään suhteellinen, sähköverotus tarkoittaisi sitä, että sähkön markkinahinnan ollessa korkealla myös sähkövero olisi korkeampi – ja halpoina aikoina matalampi.

Veromuutos toisin sanoen voimistaisi entisestään niitä muutoksia, joita käsiteltiin edellisessä osiossa.

Jos kolmen vuoden historia ennustaa tulevaa, veromuutos olisi aurinkosähkön tuottajalle huono uutinen.

Mutta jos tuulivoiman vaikutus markkinahintoihin jatkaa kasvuaan ja aurinkosähkön tuotanto osuu tuulettomille tunneille, kääntyy suhteellinen sähkövero aurinkopaneelien omistajan eduksi.

Veromuutoksen jälkeen sähkön hintavaihtelut koskettaisivat myös niitä, jotka maksavat sähköenergiasta kiinteää hintaa. Vaikutus olisi toki edelleen huomattavasti pienempi kuin niillä, jotka maksavat sähköstään tuntihinnan perusteella.

Muutos 10/10: Sähköveron lasku pidentäisi takaisinmaksuaikaa vain vähän

Ajatus minkä tahansa veron laskemisesta voi kuulostaa utopialta, mutta sähköveron suhteen se ei ole täysin mahdotonta. Monissa tulevaisuuden visioissa sähköistäminen on ratkaiseva avain ilmastonmuutoksen torjunnassa, koska sähkön päästöjen vähentämistä pidetään helpompana kuin polttoaineiden.

Esimerkiksi kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien lämpöpumppujen sähköverotusta on päätetty keventää roimasti, jotta kaupunkien lämmittäminen fossiilisilla polttoaineilla vähenisi.

Jos kuluttajien sähköveroa päätettäisiin laskea, se olisi aurinkopaneelin ostajalle huono uutinen – ainakin paneeleista saatavan säästön suhteen.

Aurinkosähkön tuottajan näkökulmasta huoli veroalesta on kuitenkin pieni. Jokainen 20 prosentin pudotus nykytasosta pidentäisi takaisinmaksuaikaa vain vuodella.

Takaisinmaksuaika, jos sähkövero on...
nykytasolla: 13 vuotta
20% matalampi: 14 vuotta
40% matalampi: 15 vuotta
60% matalampi: 16 vuotta
80% matalampi: 17 vuotta
paneelien käyttöikä: 30 vuotta
Grafiikassa esitetään verojen vaikutus takaisinmaksuaikaan, mikäli muutos tapahtuisi nyt ja olisi voimassa koko takaisinmaksuajan. Mitä myöhemmin muutos tapahtuu, sitä vähemmän se vaikuttaa takaisinmaksuaikaan.Petteri Juuti / Yle, Lähde: SYKE

Huoli on sikälikin pieni, ettei muutoksia ole luvassa ainakaan lähiaikoina.

– Kotitalouksien ja taloyhtiöiden sähköveroon tai arvonlisäveroon ei ole suunnitteilla muutoksia, sanoo valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen.

Juttua täsmennetty ja täydennetty 21.10. kl 18:15 ja 22.10. klo 16:00. Tarkennettu, että kohta 1/10 kuvaa tilannetta helsinkiläisessä kerrostaloyhtiössä. Lisätty kokonaisuudessaan kohta "Muutos 1b/10: Vaihe- ja aikanetotus lisää monen omakotiasujan säästöjä" . Esimerkiksi monen omakotitalossa asuvan aurinkosähkön tuottajan tilanne on toistaiseksi monimutkaisempi ja huonompi kuin kohdassa 1/10 kuvattu tilanne.

Lue seuraavaksi:

Tässä kerrostalossa tuotetaan itse osa sähköstä – ja näin saatat asua pian sinäkin, sillä uudistus tekee aurinkosähköstä nykyistä houkuttelevampaa

Tuulivoima yli tuplaantuu muutamassa vuodessa, Helen investoi 100 miljoonaa Pohjanmaalle – Harri Mattila: "Kiinnostavin tuotantomuoto"

Kuusi väitettä sähköstä – uskotko Suomen olevan Venäjän sähköstä riippuvainen ja sähköautojen kaatavan verkot?

Sähkölasku pian nolla euroa – mies irrotti omakotitalonsa sähköverkosta ja alkoi tuottaa sähkönsä itse: "Muut ajattelivat, että hulluhan tuo on"

Lue seuraavaksi