1. yle.fi
  2. Uutiset

Ohjaaja Juha Luukkosen rakkaus Väinö Linnaan syttyi pikkupoikana iltasaduista ja elää arjessa: "Pyrin tekemään valintoja, joiden puolesta Linna puhuu"

6-vuotiaalle Juha Luukkoselle luettiin Tuntematonta sotilasta. Uusin Linna-ohjaus on Kokkolassa nähtävä Päämäärä.

Väinö Linna
Niko Karjalainen ja Irina Parviainen esittämässä Väinö Linnan Päämäärää.
Väinö Linnan Päämäärässä pohditaan sitä, onko parempi olla päämäärä vai tyytyä siihen mitä on.Kalle Niskala / Yle

Kansalliskirjailija Väinö Linnan esikoisteos Päämäärä valmistui tänä syksynä ensimmäistä kertaa Suomessa ammattiteatterinäyttämölle.

Kokkolan kaupunginteatterin pieneen ja intiimiin Katariinan kammariin sen on ohjannut ohjaaja, teatterinjohtaja Juha Luukkonen.

Linna-fanina tunnetusta miehestä huokuu innostus teosta kohtaan.

Päämäärä on maailmankaikkeuden kolmanneksi paras romaani. Heti Täällä Pohjantähden alla -kirjan ja Tuntemattoman sotilaan jälkeen.

Päämäärä kertoo Valte Mäkisen tarinan. Köyhistä oloista lähtöisin oleva mies menee tehtaaseen töihin ja haaveilee kirjailijan ammatista.

Vaikka romaani on julkaistu sotien jälkeen vuonna 1947, se on Luukkosen mukaan ajankohtaisempi kuin koskaan.

– Mihin minun pitäisi käyttää elämäni? Mihin minun pitäisi pyrkiä? Onko elämällä tarkoitus? Mistä voisi löytää vastauksen vai pitääkö minun tyytyä kohtalooni vai mennä vain elämänvirran mukana? Nämä ovat kivitalon kokoisia kysymyksiä ja mielestäni teatterin tehtävänä on nimenomaan käsitellä kivitalon kokoisia kysymyksiä, Luukkonen pohtii.

"Näin ne kuvat mielessäni"

Juha Luukkonen ihastui Väinö Linnan teksteihin jo pikkupoikana. Vanhemmat lukivat 6-vuotiaalle iltasaduksi Tuntematonta sotilasta.

– Joko vanhempani olivat hiukan tyhmiä tai aikansa kulttuuriradikaaleja, Luukkonen toteaa.

Pienelle miehelle Tuntematon sotilas oli järisyttävä kokemus, josta seurasi myös painajaisia.

– Näin ne kuvat mielessäni. Pelkäsin, nauroin, itkin ja samalla toivoin, ettei kirja koskaan loppuisi. Sitten se piti lukea mahdollisimman nopeasti uudelleen.

Samalla Luukkonen oppi ettei sodassa ole mitään hienoa tai sankarillista.

– Ei minun tarvitse miettiä, onko sota väärin tai onko se julmaa. Kysymys ei ole sankaruudesta, vaan pienistä ihmisistä, jotka joutuvat kokemaan ensin kuoleman pelon ja sitten kuoleman. Mietin, mitä minä voisin tehdä, jotta kukaan ihminen ei joutuisi kokemaan sellaista.

Juha Luukkonen.
Tyytyminen ei välttämättä tarkoita negatiivista, vaan se voi olla myös sitä, että löytää arjesta kauneutta ja pieniä onnen hetkiä, Luukkonen toteaa. Kalle Niskala / Yle

"Se on minun Raamattuni"

10-vuotiaana Luukkonen luki Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanin. Teoksesta tuli hänelle niin tärkeä, että hän lukee sen vähintään kerran vuodessa ja on nimennyt tyttärensä Elmaksi kirjan roolihenkilön mukaan.

– Kirja naurattaa ja itkettää syvästi joka kerta. Se on minun Raamattuni.

Täällä Pohjantähden alla sai Luukkosen kiinnostumaan historiasta.

– Linnan ihmiskuva, kieli, tietty kohtalonomaisuus, karuus. ihmisen paini on aina painia jonkun isomman kanssa. Ne tekevät minuun pysäyttävän vaikutuksen. Yleensä en kauheasti arvosta palkintoja, mutta kyllä Linna olisi nobelinsa ansainnut.

Kokkolan kaupunginteatterissa esitettävä Päämäärä on Juha Luukkosen kolmas Linna-tulkinta. Hän on aiemmin ohjannut Tuntemattoman sotilaan Kajaanin kaupunginteatterissa ja Täällä Pohjantähden alla -näytelmän Vaasan ja Seinäjoen kaupunginteattereissa.

Niko Karjalainen, Outi Kärpänen ja Irina Parviainen esittämässä Väinö Linnan Päämäärää.
Luukkosen ohjaama Päämäärä sai ensi-iltansa lokakuussa Kokkolan kaupunginteatterissa. Niko Karjalainen, Outi Kärpänen ja Irina Parviainen ovat teoksen rooleissa.

"Tyyli muuttui hiukan, tematiikka hyvin vähän"

Juha Luukkonen löytää Linnan kaikista kirjoista yhtäläisyyksiä.

Päämäärä alkaa lauseella: "Aurinko nousee. se näkee tutun näyn". Tuntematon sotilas loppuu: "Hyväntahtoinen aurinko katseli heitä". Täällä Pohjantähden alla melkein loppuu, että “Päivä oli tehnyt kierroksensa…”

– Ihminen vastaan kohtalo, ihminen vastaan Jumala, ihminen vastaan yhteiskunta. Ne ovat kaikissa Linnan teoksissa läsnä. Hiukan hänen tyylinsä muuttui, mutta tematiikka hyvin vähän.

Linnan hahmoissa on voimaa, sisua ja sitkeyttä.

– Mennääs mokoma suon yli että heilahtaa. Että ei anna periksi, taistelee, etsii oikeasti vastauksia eikä heti ensimmäisessä käänteessä luovuta. Linna myös poikkeuksellisella tavalla ymmärtää, että draaman käyttövoima on ristiriita. Eli kuvatessaan rauhaa hän tekee sen kuvaamalla julmaa konfliktia eli sotaa.

"Joka ei ymmärrä historiaa, joutuu elämään sen uudelleen"

Väinö Linnan syntymästä tulee 20. joulukuuta 2020 kuluneeksi sata vuotta.

Luukkoseen Väinö Linna vaikuttaa joka päivä.

– Pyrin tekemään valintoja, joiden puolesta Linna puhuu eli kunnioittamaan toista ihmistä, näkemään pienessä, köyhässä, kipeässä ja rumassa ihmisessä kauneutta ja ihmisarvoa. Pyrin myös ymmärtämään sen, että se joka ei ymmärrä historiaa, joutuu elämään sen uudelleen, Luukkonen sanoo.

Entä kumpi on parempi? Elää elämä niin, että on päämäärä vai tyytyminen siihen mitä on?

– Ikuisuuskysymys. Järkeni sanoo, että en saa vastausta, mutta tiedän sen, että olen onnellisempi pyrkiessäni löytämään kuin että en pyrkisi.

Artikkelia korjattu 1.12.2020 kello 8.54 Päämäärä-näytelmää on aiemmin esitetty helsinkiläisessä Teatteri Kultsassa vuonna 2007. Sen sijaan se nähdään ensimmäisenä ammattiteatterissa Kokkolassa.

Lue seuraavaksi:

Väinö Linnan juhlavuonna aikalaiset saivat vuoron kertoa kirjailijasta – "Kaikki halusivat kuunnella häntä"

Väinö Linna väheksyi naiivia sotaromaaniaan, Aleksis Kivi houraili mielisairaalassa – Yksityiset kirjeet paljastavat suurmiesten epävarmuuden

Elävä arkisto: Väinö Linna lähikuvassa

Lue seuraavaksi