1. yle.fi
  2. Uutiset

Britannian hallitus hyväksyi koronaviruksen tartuttamisen vapaaehtoisiin – rokote- ja lääketutkimuksia eivät ohjaa vain hyödyt vaan myös kiistelty etiikka

Suomessa tutkimusten etiikassa ei ole harmaan sävyjä, sanoo Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

koronavirus
Hansikoitu käsi pitelee verta sisältävää koeputkea, jonka tarrassa on rasti osoittamassa, että COVID-19 testi on positiivinen. Taustalla maapallo.
Koronatesti on näyttänyt tartuntaa jo yli 40 miljoonalle ihmiselle. Britanniassa kaavailluissa kokeissa rasti nimenomaan pyritään saamaan plus-ruutuun. Oleg Elkov / Alamy / AOP

Britannian hallitus on hyväksynyt lähes 37 miljoonan euron rahoituksen testeille, joissa tartutettaisiin tarkoituksella SARS-CoV-2-virusta valikoituihin vapaaehtoisiin. Niin sanotuilla human challenge -haastetesteillä haluttaisiin nopeuttaa koronarokotteen kehittämistä.

Mikäli Britannian lääkevirasto ja kokeiden eettisyyttä puntaroivat viranomaiset hyväksyvät hankkeen, se alkaa tammikuussa lontoolaisessa sairaalassa. 90 vapaaehtoista valitaan 18–30-vuotiaista terveistä tarjokkaista.

Kokeiden lääketieteellinen johto on Imperial College London -yliopistolla, ja käytännön järjestelyistä vastaa irlantilaisen Open Orphan -lääkeyhtiön tytäryhtiö hVIVO, joka on erikoistunut juuri haastetesteihin.

Ensi vaiheessa pyritään määrittelemään, miten pieni virusmäärä riittää aiheuttamaan infektion, ja sen jälkeen siirrytään testaamaan rokotteita, hVivosta kerrotaan. Rokotetesteihin arvellaan päästävän kevään korvalla.

Hallitus ja Open Orphan olivat aiemmin vahvistaneet The Financial Times -lehden (siirryt toiseen palveluun) viimekuisen uutisen neuvotteluista. Hallituksen edustaja sanoi tuolloin, että keskustelut olivat osa hallituksen ponnisteluja koronapandemian mahdollisimman nopeaksi lopettamiseksi.

Jyrkästi puolesta ja vastaan

Isorokon maapallolta hävittänyt maailman ensimmäinen rokote sai alkunsa juuri virusten tahallisesta tartuttamisesta yli 200 vuotta sitten. Haastetesteillä on saatu paljon olennaista tietoa myös muun muassa koleran ja lavantaudin hillitsemiseksi.

Rokote- ja lääketutkimusten nykyetiikkaan kuitenkin kuuluu, ettei millään kliinisillä kokeilla tieten vaaranneta ihmisten henkeä tai terveyttä. Näkemys siitä, mitkä olisivat COVID-19-haastetestien riskit ja toisaalta hyödyt, jakaa tiedeyhteisöä jyrkästi.

– Tiimini on tehnyt haastetestejä muilla hengitystieinfektioviruksilla turvallisesti kymmenen vuoden ajan. Mikään tutkimus ei ole täysin vailla riskejä, mutta teemme kaikkemme, jotta ne ovat mahdollisimman pienet, kommentoi Imperial Collegen tutkija Chris Chiu Britannian yleisradioyhtiölle BBC:lle (siirryt toiseen palveluun).

Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut haastetesteille eettiset raamit (siirryt toiseen palveluun). Kesällä annettiin ohjeita erityisesti COVID-19-haastetestien (siirryt toiseen palveluun) varalle.

Jos mahdollisesti aiheutetulla taudilla on korkea kuolleisuusaste tai pitkä ja epävarma piilevä vaihe eikä niitä vastaan tunneta hoitokeinoja, haastetestauksen harkitseminen ei tule kyseeseen. Mutta jos tauti on nopeasti puhkeava ja hoitokeinot ovat helpot ja nopeat, haastetestejä voidaan harkita sopivassa vaiheessa rokotteen kehittämistä.

WHO:n ohjeistusta haastetesteistä

Jo pari viikkoa sen jälkeen, kun COVID-19 oli julistettu pandemiaksi, yhdysvaltalaisen Rutgersin yliopiston bioetiikan professori Nir Eyal ehdotti haastetestejä. Hän sanoi Nature-lehdessä (siirryt toiseen palveluun), että hänen tutkimuksensa (siirryt toiseen palveluun) perusteella testit voitaisiin tehdä turvallisesti ja eettisesti.

Pian sen jälkeen Yhdysvalloissa perustettiin 1Day Sooner -järjestö (siirryt toiseen palveluun) ajamaan ajatusta haastetesteistä. Järjestö organisoi kesällä avoimen kirjeen (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvaltain lääkeviranomaisille.

Sen allekirjoittaneet lähes 180 tieteilijää – joukossa 15 Nobel-voittajaa – olivat sitä mieltä, että testien hyödyt ylittäisivät haitat moninkertaisesti, ja peräsivät erittäin päteviä eettisiä perusteita testien vastustamiselle.

1Day Sooner keskittyi sittemmin edistämään hanketta Britanniassa, jonka hallituksessa se näytti ottavan tulta.

Nimi 1Day Sooner, "yksi päivä aikaisemmin", on peräisin laskelmasta, jonka mukaan edes 25-prosenttisesti tepsivän rokotteen nopeutuminen vain yhdelläkin päivällä pelastaisi 1 250 ihmishenkeä.

COVID-19:n nujertaminen on kahden rintaman sota, jossa tavoite on viime kädessä sama mutta keinot paradoksaalisesti ristiriidassa.

Terveysviranomaiset ja hallitukset yrittävät estää uusia virustartuntoja mahdollisimman tehokkaasti liikkumis- ja muilla rajoituksilla.

Rokotteen kehittäjät puolestaan toivovat tautitilanteen jatkuvan kyllin vakavana niin kauan, että he ehtivät nähdä, auttaako rokote sen saaneita, kun he liikkuvat muiden joukossa ja altistuvat virukselle.

Haastetestien kannattajat haluavat avata kolmannen rintaman. Siellä ei odotettaisi vihollisen hyökkäystä eikä suojauduttaisi siltä, vaan otettaisiin osuma tieten tahtoen ja seurattaisiin, miten rokotteella ennakkoon varoitettu elimistö reagoi virukseen.

Brittihallituksen päätettyä rahoittaa haastetestejä One Say Sooner kiitti sitä Twitter-viestillä. Hallitus otti vastaan vapaaehtoisiksi tarjoutuneiden altruismin, toisten edun huomioivan pyyteettömyyden, järjestö sanoi.

Sen verkkosivulle on kertynyt miltei 40 000 tarjousta vapaaehtoisuudesta. Ilmoittautuneet ovat kotoisin eri puolilta maailmaa.

Mukaan valitut ovat nuoria ja terveitä, eikä viruksiakaan napata satunnaisesti mistä tahansa, 1Day Sooner on vakuuttanut. Kantaa on sen mukaan tuunattu laboratoriossa kyllin vahvaksi haastamaan rokotteet mutta samalla sellaiseksi, ettei se aiheuta vakavaa infektiota.

Testejä on määrä tehdä useille rokotteille tehokkaimpien selvittämiseksi, kuten haastetesteissä on usein ollut tapana.

Siten jatkossa voidaan erityisesti panostaa lupaavimpiin vaihtoehtoihin eikä tuhlata voimavaroja kaikkiin noin 150:een tekeillä olevaan rokotteeseen, järjestö perustelee.

Mukaan aikovien lääkeyritysten nimiä ei ole tiedossa. Brittiläinen AstraZeneca ja ranskalainen Sanofi ovat ilmoittaneet, että ne eivät ole aikeessa mukana. EU:lla on ennakko-ostosopimus juuri AstraZenecan rokotteesta.

Nuori mies ruutupaidassa ja kasvomaskissa.
Harvardin yliopistosta juristiksi valmistunut Josh Morrison on toinen 1Day Sooner -järjestön perustajista. Hänen aktivisminsa alkoi opiskeluajan äkillisestä päätöksestä: hän lahjoitti munuaisen tuntemattomalle tämän hengen pelastamiseksi. Se sai hänet perustamaan WaitlistZero-järjestön munuaissiirrännäistä odottavien avuksi. Dan Callister / Shutterstock / AOP

Vastustajat: Vaarallista ja hyödytöntä

Haastetestien vastustajien mielestä vapaaehtoisille koituisi SARS-CoV-2-viruksesta arvaamattomia riskejä. Vaikka COVID-19 on osoittanut hengenvaaralliseksi ennen muuta iäkkäille, nuoriakin on sairastunut ja kuollut, vastustajat korostavat.

WHO:n ohjeiden mukainen lupa rokotteiden haastetesteihin on hellinnyt vain, jos sairastuneille on ollut tiedossa pätevä lääkitys, he muistuttavat. COVID-19:ään ei ole lääkkeitä, eikä infektion mahdollisista pitkäaikaisista seurauksista ole ehtinyt kertyä tietoa.

Osa kaiken kliinisen tutkimuksen eettistä ohjeistusta on sen varmistaminen, että vapaaehtoiset ymmärtävät ottamansa riskit. Miten sellaista voidaan heiltä edes pyytää, kun taudissa on asiantuntijoillekin vielä hyvin paljon tuntematonta, testien vastustajat kysyvät.

He myös epäilevät testien hyödyllisyyttä ylipäätään, koska arvelevat, etteivät nuorten ja terveiden elimistön reaktiot olisi yleistettävissä iäkkäisiin tai muihin COVID-19:n riskiryhmiin.

Samat säännöt eivät päde kaikkialla

Eettisyyden puntarointi on lääkkeiden ja rokotteiden kliinisissä kokeissa keskeistä myös silloin, kun niissä edetään normaalin kaksoissokkotutkimuksen tapaan: muutaman ihmisen ykkösfaasista kakkosfaasin satoihin vapaaehtoisiin ja lopulta kolmosfaasin kymmeniintuhansiin.

Se, mikä käy missäkin laillisesta, ei ole yksiviivaista. Columbian yliopistossa bioetiikkaa opettavan Harriet Washingtonin mukaan joissakin kehittyvissä maissa sallitaan sellaisiakin testejä, joille Yhdysvalloissa ei heltiäisi lupaa.

– Yhdysvalloissa vaaditaan, että mahdollisesti puhkeavaan tautiin on olemassa käypä hoito. Monissa maissa se ei tarkoita yhtään mitään. Siellä tehdään laillisesti kokeita, jotka Yhdysvalloissa kiellettäisiin tai joista ainakin nousisi iso eettinen kohu, Washington sanoo NPR-radiokanavan haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

Kun AstraZenaca aloitti COVID-19-rokotteeensa kolmoisfaasin kokeet Etelä-Afrikassa, ne herättivät mielenosoituksia. Protestoijat epäilivät, ettei ihmisille ollut kerrottu kunnolla, mihin he olivat ryhtymässä.

Joukko nuoria miehiä kannattelemassa rokotekokeita vastustavia julisteita.
"Emme ole koekaniineja, ei turvatonta rokotetta", julistettiin kolmosfaasin rokotekokeita vastaan järjestetyssä mielensoituksessa Witwatersrandin yliopiston edessä Johannesburgissa kesällä. Kim Lodbrook / EPA-EFE

Afrikkalaisilla on epäeettisyydestä kokemusta myös aivan viime vuosikymmeniltä. Siksi Harriet Washington kutsuu mielenosoittajien epäilyksiä asianmukaiseksi valppaudeksi.

Esimerkkejä viime vuosikymmeniltä ovat Nigeriassa lasten aivokalvontulehdusepidemian aikana kokeiltu uusi antibioottilääke, jonka testaamisesta ei kerrottu vanhemmille, sekä useissa maissa tehdyt hiv-kokeet, joissa käytettiin lumelääkettä, vaikka tiedossa oli myös käypä hoito.

Nigeriassa 11 lasta kuoli ja useita vammaantui pysyvästi. Hiv-kokeissa monet naiset ja heidän syntymättömät lapsensa saivat tartunnan.

Ranskalaislääkäri Jean-Paul Miran puheissa oli kaikuja menneisyydestä, kun hän sanoi viime keväänä, että COVID-19:n kolmosfaasit olisi tehokkainta järjestää Afrikassa, jossa "ei ole maskeja, hoitoa eikä elvytystä".

Hän vertasi kokeita siihen, miten "aids-tutkimuksissa käytetään [afrikkalaisia] prostituoituja, koska tiedämme, että he ovat hyvin alttiita tartunnoille eivätkä suojele itseään".

Mira pyysi anteeksi, kun hänen puheistaan nousi kohu, mutta afrikkalaisten luottamus läntisiin lääkeyhtiöihin oli ehtinyt kärsiä uuden kolauksen.

Punaisiin pukeutuneita naisia mielenosoituksessa.
Afrikassa aiemmin tehtyjen kliinisten kokeiden pimeän puolen muistavat eteläfrikkalaiset osoittivat mieltään kesällä alkaneita kahdentuhannen ihmisen koronarokotetestejä vastaan.Kim Ludbrook / EPA-EFE

Kuka on vapaaehtoinen?

Vaikka suurin osa kliinisistä kokeista tehdään edelleen kehittyneissä maissa, kokeet ovat lisääntyneet myös kehittyvissä maissa.

Osittain se on kustannuskysymys, mutta on toinenkin painava syy. Siellä elää väkeä, jonka elimistössä ei ole muistoja aiemmista lääkkeistä tai rokotteista. Sellaisia länsimaalaisia lienee jokseenkin mahdoton löytää.

Köyhän maan – ja kenties rikkaankin – vähävaraisille lääke- tai rokotekoe voi olla houkutteleva paitsi rahallisen korvauksen vuoksi niin myös siksi, että siihen sisältyy lupaus terveydenhuollosta, johon heillä ei ole muutoin olisi mahdollisuutta.

Lisäksi maissa, joissa on puutteita kansalaisoikeuksissa, ei vapaaehtoisuus tässäkään asiassa välttämättä ole ihmisen omissa käsissä.

Kuka hyötyy?

Vaikka testit tehtäisiinkin asianmukaisesti, kysymys eettisyydestä on laajempi: Onko oikein, että COVID-19:ään aikanaan saatu rokote on kehittyville maille luultavasti liian kallis ainakin ensi alkuun?

Ihmiset, joiden kanssakansalaiset osallistuvat vauraiden maiden lääkeyhtiöiden kliinisiin kokeisiin, eivät ehkä pääsekään hyötymään tuloksista samalla tavoin kuin me teollisuusmaiden asukkaat. Meidän hallituksemme ovat jo tehneet miljardien eurojen edestä ennakko-ostosopimuksia.

Brittiläinen ihmisoikeusjärjestö Oxfam (siirryt toiseen palveluun) on laskenut, että ainakaan ennen vuotta 2022 rokoteannoksia ei riitä suurimmalle osalle maailman väestöstä, vaikka kaikki viisi tällä hetkellä pisimmälle edennyttä rokotetta onnistuisivat.

Varakkaissa maissa asuu 13 prosenttia maapallon väestöstä. Ne ovat tehneet ennakko-ostosopimuksen yli puolesta lupaavimpien rokotteiden annoksista, Oxfam kertoo.

WHO:n johtamana alkoi viime kuussa COVAX-hanke (siirryt toiseen palveluun), jonka lyhenne tulee sanoista "COVID-19-rokotteen maailmanlaajuinen saatavuus". COVAXin tavoite on, että kaikkein köyhimmillekin maille riittäisi hyväksi havaittua rokotetta, jotta ne voisivat rokottaa terveydenhuollossa työskentelevät ja haavoittuvimman viidenneksen väestöstään.

Rokotepullo ja ruisku hansikoiduissa käsissä.
Tässä testataan koronarokotetta Indonesiassa. INA / AOP

"Suomen linjassa ei ole harmaita sävyjä"

Kliinisissä kokeissa on maailmalla huojuntaa ja erilaisuutta, mutta Suomessa asia on selvä, sanoo Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja ja kokeellisen immunologian professori Mika Rämet.

– Meillä vapaaehtoiset saavat haittakorvaukset ja matkakulut kuitataan. Varsinaista rahallista palkkiota heille ei makseta, jotta ei tulisi sellaista eettistä tilannetta, että osallistutaan taloudellisen hyödyn takia johonkin sellaiseen, johon ei oikeasti haluta osallistua.

Suomen eettisessä linjassa ei ole harmaan sävyjä, ja ennen kuin ihmisillä aletaan testata mitään, on ollut monta muuta vaihetta, Rämet kertoo.

Suomessakin kehitetään parhaillaan myös COVID-19-rokotteita, ja joka vuosi aloitetaan lukuisia lääketutkimuksia. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle Fimealle ilmoitettiin viime vuonna 137 uutta Suomessa tehtävää kliinistä lääketutkimusta. Neljään tarvittiin lupa.

Rokotetutkimuksista uutiskynnyksen ovat tänä vuonna ylittäneet ensimmäiset tulokset yli 700 suomalaisen vapaaehtoisen Afrikan-matkasta, jolla testattiin ripulirokotetta.

Onnistunut rokote on turvallinen, tehokas ja tepsivä

Kliinisissä kokeissa rokotteen on todistettava, että se on turvallinen, aiheuttaa immuunivasteen ja tehoaa juuri siihen tautiin, johon se on tarkoitettu. Eettisten ohjeiden mukaan vapaaehtoisille on tehtävä aivan selväksi, että he ovat niitä, joihin näitä asioita testataan.

Useimpien rokotteiden matka päättyy kesken, joskus ihan kalkkiviivoilla. Joskus haittavaikutuksia tulee ilmi vasta käytössä, miljoonien rokotettujen joukossa.

– Riittävä onnistuminen on tietenkin filosofinen kysymys. On vaikea ryhtyä määrittelemään, mikä katsotaan onnistumiseksi. Joskus rokote kaatuu siihen, ettei se ole tehokas, ja joskus siihen, että siitä tulee haittavaikutuksia, ja huonoimmillaan käy kuten Pandemrixin kanssa, sanoo Mika Rämet.

Pademrixilla rokotettiin lähes kolme miljoonaa suomalaista kymmenen vuotta sitten sikainfuenssapandemian aikana. Rokote laukaisi parilla sadalla lapsella ja nuorella narkolepsian.

Se oli monen tekijän summa. Yksi oli rokotteen antigeenien ja tehosteaineen onneton yhteisvaikutus juuri tietyn suomalaisen geeniperimän kanssa.

Voidaanko siis tietää, miten täällä reagoidaan COVID-19-rokotteeseen, joka on testattu muissa väestöissä? Tästä syystä rokotteita on paikallaan tutkia useissa väestöissä, ja käytännössä kaikille COVID-19-rokotteilla niin on tehtykin, vastaa Rämet.

Epätavallisen ripeää

Jotta varmistettaisiin, että tuote on hyvä ja ainakin tiedettäisiin, mitä sillä voidaan saavuttaa, ensin on eläinmalleja; koronassa on käytetty hiirimalleja, Mika Rämet kertoo. Epätavallista nopeutta rokotteen kehittämisessä hän selittää poikkeuksellisella päättäväisyydellä ja intensiteetillä.

– Hyvin nopeasti on menty lupaavimmilla aihioilla apinamalleihin. Tavallisesti poltellaan tupakkaa ja vettä virtaa, kun mietitään, onko tulos hiiressä niin hyvä, että kannattaa laittaa pelimerkkejä siihen, että mennään apinamalliin.

Mitään vaihetta ei kuitenkaan ole oltu ohittamassa, vaan on vain toimittu niin pienin viivein kuin mahdollista, Rämet korostaa.

Hoitaja pistää rokotetta lääkärin käsivarteen. Molemmilla on sairaalan työasu ja maski.
Turkkilainen lääkäri Cen Gem osallistuu vapaaehtoisena kiinalaisen Sinovac-lääkeyhtiön koronarokotteen kolmosfaasin kokeisiin sairaalassaan Istanbulissa. Erdem Sahin / EPA-EFE

Eläinkokeiden jälkeen tutkimuksissa siirrytään muutamien kymmenien ihmisten kokeisiin, ykkösfaasiin.

– Aika hyvin jo tiedetään, että jos apinalle saa rokotteella immuunivasteen, niin kyllä se tulee ihmisellekin. Me olemme kuitenkin niin lähellä niitä. Ensimmäisen faasin kokeissa katsotaan, tuleeko riittävän hyvä immuunivaste ja tuleeko toisaalta mitään yllättävää haittaa.

Ykkösfaasi ratkaisee, kannattaako rokotteen kehittämistä jatkaa. Syitä on monia, eettisiä mutta myös rahallisia, sillä kakkosfaasi on jo paljon kalliimpi, sanoo Rämet.

Vaikka rahaa on palanut jo todella paljon, tutkimus voi katketa vielä kolmosfaasiinkin. AstraZeneca piti omassaan viime kuussa tauon yhden vapaaehtoisen saamien haittavaikutusten vuoksi, mutta riippumaton asiantuntijaryhmä arvioi ne sellaisiksi, ettei tutkimusta tarvinnut lopettaa.

Lääkeviranomaiset valmiina päätöksiin

Lääkeyhtiöistä Pfitzer ja BioNTech ovat lupailleet ensimmäisinä arvioita COVID-19-rokotteensa tehosta jo tässä kuussa.

– 25 000:llä kahdesti rokotetulla ihmisellä tulee ymmärtääkseni täyteen kaksi kuukautta tämän kuun lopussa. Aika paljon on jo käsitystä mahdollisista haittavaikutuksistakin, sanoo Mika Rämet.

Erityisen lupaavana hän pitää sitä, että Yhdysvaltain lääkeviranomainen FDA on antanut luvan laajentaa kokeita myös 12–15-vuotiaisiin.

– Ei siksi, että se ikäluokka erityisesti tarvitsisi rokotetta, vaan siksi, että luvan perusteella voi olettaa rokotteen turvallisuuden olleen hyvä aikuisilla, Rämet selittää.

Useiden muidenkin rokotteiden kelpoisuudesta on määrä antaa tietoa ennen kuin tämä vuosi on ohi. Euroopan lääkevirasto EMA puolestaan on jo valmiina nappaamaan viestikapulan.

Tutkijat toimittavat EMA:lle tietoa sitä mukaa, kun sitä kertyy, jotta päätöstä myyntilupia päästäisiin harkitsemaan heti, kun suojatehoa selvittävien isojen tutkimusten tulokset valmistuvat.

Ne myös julkaistaneen pikapikaa avoimiksi kaikille, jo ennen tutkimusartikkelille normaalisti kuuluvaa vertaisarviointia. Siten muut tutkijat ja muut asiasta kiinnostuneet pääsevät heti puntaroimaan, ovatko kyseisen rokotteen hyödyt kiistatta isommat kuin haitat.

Sekin vaatii eettistä harkintaa.

Boris Jeltsin ja tutkija laboratoriossa suojatakeissa.
Boris Johnsonin hallitus päätti rahoittaa COVID-19-haastetestejä. Tässä pääministeri on vierailulla rokotetta kehittäneessä laboratoriossa Bedfordissa keväällä, jolloin hän oli juuri toipunut omasta koronatartunnastaan. Andrew Parsons / AOP

COVID-19-rokotteiden haastetesteistä Rokotustutkimuskeskuksen johtajalla Mika Rämetillä on vakaa käsitys. Hän sanoo olevansa täysin WHO:n linjauksen takana ja katsoo, etteivät edellytykset COVID-19-kokeille täyty.

– Sen lisäksi, että tartutetaan yleisvaarallinen tartuntatauti, johon ei ole hoitoa ja jonka mahdollisista pitkäaikaishaitoista ei ole kunnon tietoa, minusta ongelmana on se, että testistä saatu hyöty on rajallinen.

Rämet luettelee kannalleen kolme perustetta. Ensimmäinen on se, miten testi validioidaan eli saadaan tieto, että rokottomattomille aiheutuu selviä oireita. Ilman validiointia kaikki rokotteet vaikuttavat tehokkailta, Rämet sanoo.

Toisena ongelma hän pitää sitä, että testeihin on vaikea kuvitella osallistuvan riskiryhmiin kuuluvia, joten testattavien tauti olisi muutenkin pääosin hyvin lievä.

Rämet ei pidä testejä hyödyllisinä myöskään siksi, että rokotetta joudutaan joka tapauksessa testaamaan tuhansilla tai kymmenillätuhansilla, jotta siitä saadaan tarpeellinen data.

Voit keskustella tästä aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.

Lue myös:

Tällaisilla keinoilla rokotteita kehitetään

Lue seuraavaksi