1. yle.fi
  2. Uutiset

Junien matka-aikoja aiotaan lyhentää Helsingistä itään – 4 asemalla katseltaisiin jatkossa vain ohikiitäviä junia: "Kuoliniskulta se tuntuu"

Karsintalistalla ovat Joutsenon, Rautjärven Simpeleen, Kesälahden ja Kiteen juna-asemien pysäkit.

Kotimaan uutiset
Tåg på en tågstation
Junien viilettäminen Rautjärven Simpeleen aseman ohi vaikeuttaisi kunnanjohtaja mukaan esimerkiksi metsäteollisuusyhtiö Metsä Boardin henkilökunnan liikkumista pääkonttorin ja tehtaan välillä. Arkistokuva syyskuulta 2018.Yle/Chanette Härus

Kaukojunien pysähtymispaikkojen karsiminen säästäisi matkaan kuluvaa aikaa Karjalan radalla.

Asia nousee esiin Väyläviraston Itä-Suomen junayhteyksien kehittämistä koskevasta taustaraportista, jossa käytiin läpi eri vaihtoehtoja Itä-Suomen junayhteyksien parantamiseksi.

Matka-aika lyhenisi kymmenen minuuttia, jos junat pysähtyisivät Lappeenrannan ja Joensuun välillä ainoastaan Imatralla ja Parikkalassa. Asemista putoaisivat pois Lappeenrannan Joutseno, Rautjärven Simpele, Kesälahti ja Kitee.

Matkustajaliikenteen junavuoroja on vähennetty aiemminkin näillä asemilla.

Kunnanjohtaja: Kaukojunien tilalle taajamajunat

Junavuorojen entistä harvemmat pysähtymiset Rautjärven Simpeleellä olisi kunnanjohtajan mukaan kuolinisku kunnan kehittämiselle.

– Se veisi edellytykset nykyaikaisen matkailutoiminnan kehittämiseltä ja veisi yrityksiltä paljon pois. Kuoliniskulta se tuntuu, jos junaliikenne loppuu. Se on meidän saavutettavuuden peruspilari, toteaa kunnanjohtaja Harri Anttila Rautjärveltä.

Liikenne- ja viestintäministeriö otti jatkosuunnitteluun Porvoon ja Kouvolan kautta kulkevan Itäradan, joka kokonaisuudessaan lyhentäisi matka-aikaa Helsingin ja Joensuun välillä noin puoli tuntia.

Jos kaukojunat eivät enää jossain vaiheessa pysähdy Simpeleen asemalla, kunnanjohtaja Harri Anttila toivoo, että kaukojunat korvataan taajamajunilla.

– Me olemme lähteneet siitä, että junayhteyksiä voidaan nopeuttaa, jos tilalle saadaan paikalliset taajamajunat.

Rautjärven kunnanjohtaja Anttila kertoo, että pysähtymispaikkojen karsiminen vaikuttaisi paikallisiin yrityksiin, varsinkin metsäteollisuusyhtiö Metsä Boardiin.

– Metsäboardilla on pääkonttori Espoossa ja toimihenkilöiden kulkeminen paikasta toiseen vaikeutuu, jos juna ei pysähdy Simpeleellä.

Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila.
Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila toivoo, että jos kaukojunat eivät enää pysähdy Simpeleellä, niin tilalle tulisivat taajamajunat. Arkistokuva helmikuulta 2020.Kalle Purhonen / Yle

Päätöksia ei ole tehty asemien karsimisesta

Junien pysähtymisten muuttamisesta ei ole vielä päätöksiä. Päätöksiä tekee viime kädessä junaliikenteen harjoittaja eli VR.

– Mahdollisten uusien oikoratojen suunnittelu ja rakentaminen vie vielä vuosikymmeniä, joten niiden vaikutukset junaliikenteeseen näkyvät pitkällä aikavälillä, huomauttaa apulaisjohtaja Tapio Ojanen Väyläviraston liikenne- ja maankäyttöosastolta.

Väyläviraston Itä-Suomen junayhteyksien kehittämistä koskevassa taustaraportissa on vertailtu keskenään toimenpiteitä, jotka pitävät sisällään uusien oikoratojen rakentamista ja nykyisten ratayhteyksien parantamista Savon ja Karjalan radoilla sekä junien liikennöinnin kehittämistä.

Etelä-Karjalassa kulkee paljon tavaraa

Väylävirastosta kerrotaan, että Etelä-Karjalalla on keskeinen merkitys idän ratayhteyksien kehittämisessä. Etelä-Karjalan rataverkolla tavaraliikenteen määrät ovat suuria muuhun maahan verrattuna. Lisäksi Luumäen ja Vainikkalan sekä Luumäen ja Imatran rataosuudet ovat vilkkaimmin liikennöityjä muihin yksiraiteisiin rataosuuksiin verrattuna.

Lisäksi Etelä-Karjalan ratayhteydet ovat tärkeä osa henkilöliikenteen reittejä Helsingin ja Joensuun sekä Helsingin ja Pietarin välillä. Väyläviraston suunnitelmissa on myös Venäjän tavaraliikenteen yhteyden parantaminen Imatrankosken rajanylityspaikan kautta.

– Pietarin radan kehittämistä Venäjän puolella on tärkeä seurata, koska sillä voi olla vaikutusta siihen, minkälaista nopeustasoa ja vuoroväliä Suomen puolella on syytä tavoitella, kertoo apulaisjohtaja Tapio Ojanen Väyläviraston liikenne- ja maankäyttöosastolta.

Jos idän suunnan uusi oikoratayhteys toteutuu, se lisää junaliikennettä ja kehittämistarpeita myös Etelä-Karjalan radoilla, kerrotaan Väylävirastosta.

Lue seuraavaksi