1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Hirvien metsästys

Korona näkyy hirvijahdissa – Metsästäjäliitto suosittelee maskeja hirvenlihojen leikkaajille

Koronasyksynä hirvimetsälle mennään maskit mukana ja vain täysin oireettomina.

– Fileet ja sisäpaisti ovat parhaimmat palat. Lihat jaetaan laatikoihin ja laatikot arvotaan, kertoo Eero Haapamäki Peräseinäjoen Metsästysseurasta. Kuva: Tarmo Niemi / Yle

Metsästäjäliitto suosittelee, että hirven ruhon käsittelyyn eli nylkemiseen, suolistukseen ja lihan leikkuuseen osallistuvat metsästäjät käyttäisivät kasvomaskeja.

Aikaisemmin tällaista ohjetta ei ole ollut.

Ruokavirasto ei ole antanut hirvenlihan käsittelyyn erityistä korona-ajan suositusta, mutta ylitarkastaja Anne Fagerholm pitää Metsästysliiton ohjeistusta hyvänä asiana.

– Vaikka maski ei olisikaan sataprosenttinen suoja, se estää esimerkiksi pärskeitä lentämästä ja leviämästä pitkälle.

Tärkeintä Fagerholmin mielestä kuitenkin on, että lihaa mennään leikkaamaan vain täysin terveenä, ja noudatetaan hyvää hygieniaa.

Metsästysliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius kertoo, että kaikki seurat eivät ole vielä ottaneet maskeja käyttöön.

– On joitakin seuroja, joissa mennään laveammalla meiningillä, mutta pääsääntöisesti näyttäisi siltä, että seuroissa on otettu (korona) hyvinkin vakavasti.

Hirviporukoissa on esimerkiksi mietitty, voiko oireeton, koronatartunnastaan tietämätön metsästäjä, levittää virusta esimerkiksi hirvenlihaan, jos hän on käsittelemässä ruhoa.

Lahtivajaan mahtuu kerralla monta hirvenruhoa. Kuva: Tarmo Niemi / Yle

Ylitarkastaja Anne Fagerholm Ruokavirastosta rauhoittelee: tartunnan mahdollisuus olisi häviävän pieni.

– Koronan ei ole todettu tarttuneen elintarvikekäsittelyssä. Mahdollisuus on aivan teoreettinen, hän sanoo.

Pitkä leikkuupöytä takaa turvavälit

Eero Haapamäki pilkkoo kahden metsästäjätoverinsa kanssa eteläpohjalaisen Peräseinäjoen metsästysseuran hirvet lihoiksi.

Kolmikko käyttää kasvomaskeja ja nitriilikäsineitä. Suuren jahtivajan nurkalla on desifiointipiste.

– Meillä on vajassa pitkä leikkuupöytä, että parin metrin turvavälit pystytään pitämään hyvin, hän kertoo.

Edellisenä viikonloppuna on kaadettu 16 hirveä. Ne ovat kolmen miehen käsittelyssä palasina yhdeksässä tunnissa.

Haapamäelle ruhon pilkkominen on rutiinia. Hän työskenteli ennen eläköitymistään yli neljäkymmentä vuotta liha-alalla.

– Terveys ja hygienia ovat a ja o. Varmistamme joka kerta, ettei kenelläkään ole pientäkään nuhaa.

10 metsästäjän porukoita

Metsästysseurojen hirviporukoissa on kuunneltu melko hyvin Metsästysliiton antamia suosituksia. Käskynjakoon ja taukotulille ei mennä koko porukalla. Tieto kulkee viesteinä ja puheluina ja eväät syödään pienissä ryhmissä omilla nuotioilla.

Lihan jako on monissa seuroissa porrastettu muutaman tunnin ajalle.

Järjestöpäällikkö Teemu Simeniuksen mukaan isot jahtiporukat ovat monissa seuroissa jakaantuneen kymmenen hengen ryhmiksi.

Ismo Ilomäki on jahtipäällikkö ja 700 jäsenisen Peräseinäjoen Metsästysseuran varapuheenjohtaja. Tulistelukaverina tällä kertaa Pena. Kuva: Tarmo Niemi / Yle

Etelä-Pohjanmaalla Peräseinäjoen metsästysseuran hirviporukka on jaettu nyt ensimmäistä kertaa yhteentoista alle kymmenen hengen ryhmään.

– Jos tulee jopa se kymmenen hengen kokoontumisrajoitus, niin pystymme jatkamaan jahtia. Ja jos tulee altistumisia, koko jahti ei keskeydy, vaan altistunut porukka vain jää pois, kertoo jahtipäällikkö ja seuran varapuheenjohtaja Ismo Ilomäki.

Hän sanoo, että metsästäjät ovat ottaneet koronasuositukset tosissaan. Moitteita ei ole isommin kuulunut.

Metsästysliitto on muistuttanut seuroja myös riskiryhmäläisten huomioimisesta. Suositus on ettei heitä laitettaisi esimerkiksi saaliinhakuryhmiin.

Hirvi joudutaan hakemaan välillä pitkän matkan takaa ja paikoista, joihin ei mönkijöillä tai traktorilla pääse lähellekään.

Satoja kiloja painavan ruhon vetämiseen tarvitaan monta mesästäjää. Turvavälejä ei pysty pitämään ja homma pistää puuskuttamaan. Myös siinä olisi kasvomaskin paikka.

Peräseinäjoen Metsästysseuran hirviporukassa erityisryhmäläisiä on kolmisenkymmentä.

– Siksikin vedettiin systeemit tiukalle. Jahti pitää saada turvallisesti maaliin. Koronankaan vuoksi ei vaaranneta henkeä, sanoo Ismo Ilomäki.

Metsästyliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius korostaa, että hirviporukan johtaja on avainasemassa huolehtimassa, ettei ketään altisteta.

– Ja katsomassa, missä on tartuntariski ja miten silloin menetellään, hän toteaa.

Korona näkyy hirvijahdeissa syksyllä 2020.

Peräseinäjoen Metsästysseuralle jahti on muutenkin historiallinen. Hirviporukat lähtevät lokakuun kolmantena viikonloppuna auttamaan alueen eteläisessä osassa saaliitta jäänyttä ryhmää.

Ensimmäistä kertaa 30 vuoden tauon jälkeen koirat jätetään alueen susivaaran takia kotiin.

– Vanha kaarti on jo kaivanut vanhat metsästystorvet jakoon, sanoo Ismo Ilomäki.