1. yle.fi
  2. Uutiset

"Koulussa politiikka on kirosana" – puolueiden nuorimmat ehdokkaat tietävät, miksi harva nuori äänestää kuntavaaleissa

Ylelle vastanneista puolueista nuorimmat ehdokkaat ovat nyt-liikkeellä ja vanhimmat RKP:lla.

kuntavaalit
nuori perussuomalaisten ehdokas Valtteri Roivainen
Valtteri Roivainen (ps.) juttelee usein epäkohdista kavereiden kanssa. Hän tietää, että monen iisalmelaisen nuoren mielestä kaupungista puuttuu kokoontumispaikka autoharrastajille. Sami Takkinen / Yle

Kesäkuussa iisalmelaisen Valtteri Roivaisen, 18, työpaikalle purkaamoon marssi tuttava, joka pyysi lähtemään kuntavaaleihin perussuomalaisten ehdokkaaksi.

– Ajattelin, että miksi ei, eihän siinä mitään menetä.

Roivainen oli itsekin suunnitellut liittyvänsä puolueeseen jossakin vaiheessa. Politiikka kiinnostaa häntä, vaikka se tuntuukin monimutkaiselta.

– Pienenä äidin kanssa juttelimme usein poliittisista aiheista, kuten vähävaraisten tukemisesta.

Vanhemmiten Roivainen on huomannut muitakin epäkohtia.

– Haluaisin auttaa nuoria, jotka aloittavat oman yrityksen. Kaupunki voisi tukea heitä enemmän.

nuori perussuomalaisten ehdokas Valtteri Roivainen, Iisalmi
Valtteri Roivaisella (ps.) on oma yritys, joka myy ja korjaa autoja. Hän sai sen perustamiseen kaupungilta 500 euron tuen. Sami Takkinen / Yle

– Kaverit kyselivät usein, miksi menen keskustelemaan vanhojen miesten kanssa.

Porvoolaisen Vilhelmiina Eskolan, 19, isä on kunnanvaltuutettu, ja pienenä hän ajatteli, että politiikka olisi viimeinen asia, mihin hän ryhtyisi. Eihän hän edes ymmärtänyt, mitä poliitikot sanoivat.

Kaverit kyselivät, miksi menen keskustelemaan vanhojen miesten kanssa.

Vilhelmiina Eskola, SDP:n kuntavaaliehdokas

16-vuotiaana Eskola alkoi kuitenkin kiinnostua keskustelusta, jota sosiaalisessa mediassa käytiin tasa-arvoisesta avioliittolaista ja ilmastonmuutoksesta. Hän lähti mukaan demarien toimintaan ja sai huomata, ettei politiikka ole vain vanhoja miehiä keskustelemassa kokoushuoneessa.

Porvoossa on paljon asioita, jotka Vilhelmiina Eskola haluaisi muuttaa. Koulussa voisi myydä hävikkiruokaa halvalla ja skeittaamiseen tarvittaisiin kunnon halli parkkihallien sijaan.

Nuori kuntavaaliehdokas Vilhelmina Eskola Porvoon linja-autoasemalla.
Viimeinen bussi menee usein neljältä. Vilhelmiina Eskolan (sd.) mielestä se pahentaa nuorten syrjäytymistä. "Moni jää yksin kotiin, kun ei pääse liikkumaan harrastuksiin."Jorge Gonzalez / Yle

Nuoret äänestävät vaaleissa muita ikäryhmiä harvemmin, eivätkä tasan puolen vuoden kuluttua käytävät kuntavaalit yleensä ole poikkeus. Vuonna 2017 vain joka kolmas 18–24-vuotias äänesti.

Äänestysaktiivisuus 2017 kuntavaaleissa ikäryhmittäin grafiikkana

Myös kunnanvaltuutetut ovat esimerkiksi kansanedustajia vanhempia. Vuonna 2017 valitut kunnanvaltuutetut olivat keskimäärin 50-vuotiaita. Sekä ehdokkaiden että valituksi tulleiden keski-ikä on noussut 20 viime vuoden aikana.

Pyysimme kaikilta eduskuntapuolueilta haastatteluun nuorimman – tai ainakin hyvin nuoren – tähän mennessä mukaan lähteneen ehdokkaan. Tässä jutussa he kertovat, miksi kunnallispolitiikka sopii nuorille paremmin kuin monet nuoret tai aikuisetkaan uskovat.

Ehdokkaiksi ilmoittautuneiden keski-ikä grafiikkana
SDP:tä, Kristillisdemokraatteja ja Perussuomalaisia lukuun ottamatta muut puolueet arvioivat Ylelle, minkä ikäisiä heidän ehdokkaansa keskimäärin ovat tässä vaiheessa ehdokasasettelua.

Kokoomuksen nuori ehdokas, hämeenlinnalainen Mari Pinomäki, 18, tietää heti ainakin kolme syytä siihen, että nuoret eivät äänestä vaaleissa.

Ensinnäkin, nuoret saattavat pelätä, ettei heitä oteta politiikassa vakavasti. Pinomäki on edustanut nuorisovaltuustoa kuntapolitiikassa ja tietää, että se ei ole totta.

– Muutaman kerran valtuuston kokouksessa puheenvuoroilleni on annettu aplodeja, vaikkei edes saisi.

Toiseksi, moni pelkää leimautumista. Se jännitti Pinomäkeä itseäänkin.

– Kun lähdin mukaan politiikkaan, tuntui, että muilla 14-vuotiailla oli vähän eri jutut. Moni kysyi, luulenko olevani jotain erikoista. He eivät ehkä ymmärtäneet, että juttu onkin juuri siinä, että kuka tahansa voi lähteä politiikkaan.

Olin pettynyt, ettei opettaja kertonut, mitä nuorisovaltuusto tekee. Uskon, että se olisi kiinnostanut monia.

Mari Pinomäki, kokoomuksen kuntavaaliehdokas

Ja kolmanneksi, politiikkaa pidetään vaikeana. Pinomäkeä se ei ihmetytä, koska asiasta puhutaan koulussa niin vähän.

– Peruskouluissa politiikka tuntuu olevan vältelty puheenaihe, opettajat eivät uskalla puhua siitä. Ehkä he pelkäävät tuoda omaa poliittista kantaansa esiin, mutta voisivathan he silti kertoa, miten asiat toimivat.

– Politiikka mainittiin yläasteen yhteiskuntaopin tunneilla kerran. Olin silloin itse politiikassa mukana, ja olin pettynyt, ettei opettaja kertonut, mitä vaikkapa nuorisovaltuusto tekee. Uskon, että se olisi kiinnostanut monia.

Mari Pinomäki
Mari Pinomäki (kok.) vastustaa kotipitäjänsä Rengon kirjaston lakkauttamista.Timo Leponiemi / Yle

Vasemmistoliiton Ava Dahlvik, 19, osasi äitinsä mukaan jo 5-vuotiaana luetella kaikkien ministerien nimet.

Kun hän kasvoi vähän vanhemmaksi, hän ymmärsi haluavansa politiikan kautta puuttua nimenomaan nuorten eriarvoisuuteen.

Olen kokenut paljon tytöttelyä. Esitän, etten ymmärrä, miksi toinen sanoo sellaista. Se saa yleensä sen toisen osapuolen miettimään.

Ava Dahlvik, vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas

– Olen kokenut paljon tytöttelyä, ja minulle on sanottu, ettei nuorisotoiminta ole mitään oikeaa. Monet olivat vähän vanhempia miehiä, jotka kannattivat jotain muuta puoluetta, ja arvomaailman kritisointi purkautui tytöttelynä.

Dahlvik ei anna näiden kommenttien vaikuttaa omaan toimintaansa.

– Esitän, etten ymmärrä, miksi toinen sanoo sellaista. Se saa yleensä toisen osapuolen miettimään.

Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas Ava Dahlvik
Ava Dahlvikin (vas.) mielestä nuorten syrjäytymistä voisi ehkäistä ilmaisilla harrastuksilla. Hän käy mielellään uimassa Vaasan uimahallissa, missä voisi hänen mielestään tarjota enemmän ohjattua toimintaa pienituloisten perheiden lapsille.Anna Wikman / Yle

Kristillisdemokraattien nuorin ehdokas Jere Tuononen, 18, on tottunut olemaan kuopus myös politiikan ulkopuolella. Hän nimittäin toimii myös esimerkiksi maanpuolustusjärjestö Pirkanmaan Reserviläispiirien tiedotustoimikunnassa.

– Maanpuolustus- ja perinnetyössä nuorten osuus on vähäinen. Mutta meitä halutaan siellä: eiväthän nämä järjestöt käytännössä edes selviä tulevaisuudessa ilman nuoria.

Jos Tuononen pääsee kunnanvaltuustoon, hän haluaa tuoda paremmin esiin kotikaupunkinsa Nokian kulttuuriperintöä, kuten Nuijasodan tapahtumia.

– Perinteet eivät ole vain menneisyyteen katsomista, vaan ne voivat parantaa kuntalaisten yhteisöllisyyttä ja lisätä ulkopaikkakuntalaisten kiinnostusta myös tällä hetkellä.

Jere Tuononen ja Nokian taistelun muistomerkki
Pelkän kivisen muistomerkin sijaan Jere Tuononen (kd.) toivoisi Nokialle nuijasotaan liittyviä tapahtumia, joilla voisi tehdä eläväksi paikallista historiaa ja osallistaa myös lapsia mukaan.Antti Eintola / YLE

Jo ennen kuin tammelalainen Eemeli Vuorinen täytti 18 keskustasta soitettiin ja kysyttiin, koska hän täyttää jäsenkaavakkeen. Vuorinen yllättyi siitä, miten positiivisesti nuoret otetaan puolueessa vastaan.

– Varmasti monet puolueet haluavat uudistua ja välttää tietynlaista suppeutta.

– Nuoret tuovatkin tällä hetkellä politiikassa esiin laajoja teemoja, kuten ilmastonmuutosta ja tasa-arvoa. Näitä asioita pitää osata huomioida, jotta varmistutaan siitä, että asioita tehdään kaikille.

Eemeli Vuorinen
Tammelassa suunnitellaan uutta koulukeskusta. Keskustan kokouksissa Tammelassa Eemeli Vuorinen on ainoa, joka pystyy antamaan ajantasaisen mielipiteen siitä, mitä oppilaat toivovat koululta ja pihapiiriltä.Timo Leponiemi / Yle

Vihreä ehdokas Julia Liljegren, 17, oli harkinnut politiikkaan lähtöä monesti aiemminkin, mutta Porin lukioiden yhdistämispäätös oli "viimeinen niitti".

– Vaikka lukiolaisilla teetettiin aiheesta kysely ja kolme neljästä vastusti ajatusta, meidän kantamme jäi vähälle huomiolle.

– Tuli sellainen olo, että minun mielipiteelläni ei ole merkitystä. Tajusin, että nuorten ääni tulee aidoimmillaan kuuluviin, kun nuoret ovat itse päättämässä.

Meidän näkemys politiikasta on muuttunut, kun naiset johtavat maata.

Julia Liljegren, Vihreiden kuntavaaliehdokas

Monen muun haastatellun tavoin myös Liljegren kertoo inspiroituneensa hallituksen nykyisestä kokoonpanosta.

– Meidän näkemys politiikasta on muuttunut, kun naiset johtavat maata.

– Kun itse kiinnostuin politiikasta, ajattelin, että siellä on vain keski-ikäisiä miehiä.

– Luulen, että tämä muutos vaikuttaa myös äänestäjiin: ehkä he eivät enää äänestä samaa henkilöä vaan huomaavat, että täällä on muitakin.

Julia Liljegren Porin lentoasemalla.
Julia Liljegrenin (vihr.) tekemän Instagram-kyselyn mukaan ainakin hänen seuraajistaan vain 11 prosenttia on hyötynyt Porin lentoliikenteestä. ”Minusta olisi tärkeää tehdä sellaista kuntapolitiikkaa, joka hyödyttää suurta joukkoa ihmisiä.”Kasper Heimolehto / Yle

RKP:n nuorin ehdokas Kaisla Dahlqvist, 17, haluaa myös päästää nuoret nykyistä paremmin mukaan päätöksentekoon.

– Nuoret eivät tiedä tai osaa vähemmän kuin aikuiset, ikä ei määritä kenenkään osaamista. On tärkeää, että eri näkemykset tulevat esiin.

Kaupunginhallituksessa Dahlqvist on muun muassa kertonut nuorten näkökulman sote-uudistukseen.

– Uuden esityksen mukaan oppilas- ja opiskelijahuolto siirretään kunnilta maakunnille.

Dahlqvistin mielestä on silti tärkeää varmistaa, että terveydenhoitaja ja koulupsykologi pysyvät kouluissa lähellä oppilasta, eivätkä siirry esimerkiksi terveysasemiin.

RKP:n nuori kuntavaalien ehdokas Kaisa Dahlqvist Karjaan nuorisotalossa.
Karjaan nuorisotalolla kuvatun Kaisla Dahlqvistin mukaan nuorisotoimintaa pitäisi laajentaa. ”Monet nuoret toivoisivat enemmän omia hengailupaikkoja. Raaseporissa nuoret ovat sitten usein ulkona kaupungilla ja ajavat mopoilla, vaikka heitä syyllistetään siitä.”Jorge Gonzalez / Yle

Nyt-liikkeen Marie-Helen Jansson, 22, ennustaa, miten korona vaikuttaa kuntavaalitaistoon.

– Uskon, että näistä tulee ihan puhtaasti some-vaalit.

Hänen mielestään parhaiten toimivat sellaiset poliittiset postaukset, jotka käsittelevät suuria teemoja arkisten asioiden kautta.

– Minulla on hevonen, joten sitä kautta on helppo käsitellä eläinten oikeuksia ja aasinsillalla myös ilmastonmuutoksen vaikutusta eläimiin.

Uskon, että näistä tulee puhtaasti some-vaalit.

Marie-Helen Jansson, Liike Nytin kuntavaaliehdokas

Jansson oli ehdolla jo viime vuoden eduskuntavaaleissa ja teki kampanjansa melkein kokonaan somessa.

– Tavallaan se oli pakon sanelemakin valinta, opiskelijana minulla ei ole samanlaisia resursseja lähteä rakentamaan fyysistä kampanjaa kuin kokopäivätöissä käyvillä.

– Ajattelisin itse, että sellaistenkin nuorten, jotka eivät ole poliittisesti aktiivisia, kynnys lähteä mukaan madaltuu, kun ehdokkaiden kampanjat tulevat kotisohvalle somen kautta.

Marie-Helen Jansson monitoimitalon pihalla
Marie-Helen Janssonin (liik.) mielestä Kaarinassa voisi kehittää nuorten harrastusmahdollisuuksia. Esimerkiksi taustalla näkyvän Littoisten monitoimitalon kuntosali kaipaisi kipeästi uusimista.Kalle Mäkelä / Yle

Korjaus 19.10. kello 18:05: Juttuun korjattu tieto uudesta sote-esityksestä.

Aiheesta voi keskustella 19.10. kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Kuntavaaleihin on yli vuosi, mutta ehdokkaita värvätään jo hiki hatussa – Vihapuhe hillitsee ihmisten intoa osallistua kuntapolitiikkaan

Korona varjostaa kuntavaaliehdokkaiden hakua, vaikka viime vaalien rytmissä on pysytty – mahdolliset rajoitustoimet vaalien alla huolettavat

Kärkipoliitikot kohtasivat vaaliväittelyssä – Marin vetosi, että kunnat eivät irtisanoisi tai lomauttaisi, lupasi "mittavia toimia"

Lue seuraavaksi