1. yle.fi
  2. Uutiset

Rottia ja ruiskuja huumeriippuvaisten karuissa parakeissa Raumalla – kuiville pyrkivä Heidi: "Ei siellä kestä pää selvinpäin"

Parakki on monelle viimeinen vaihtoehto, kun muita asumismuotoja on jo kokeiltu huonoin tuloksin.

asunnottomuus
Raumalainen Heidi
Heidi on ollut ilman huumeita kuukauden. Hän ei halua enää asua parakissa, koska kuivilla pysyminen siellä olisi paljon vaikeampaa, jollei mahdotonta.Jenni Joensuu / Yle

– Koti on sellainen paikka, missä on hyvä olla ja turvallista.

24-vuotias Heidi on nuoresta iästään huolimatta käyttänyt huumeita jo lähes vuosikymmenen.

– Vanhemmat kuolivat kun olin nuori. 17-vuotiaana käyttö alkoi olla päivittäistä, Heidi kertoo.

Aineella ei loppupeleissä ollut enää merkitystä. Pääasiassa hän käytti amfetamiinia ja subutexia.

– Oli vain helpompi vetää pää täyteen, eikä käsitellä niitä juttuja.

Heidi haluaa kertoa tarinansa julkisesti, jotta suurelle yleisölle selviäisi, miten suuri vaikutus päihteidenkäyttäjän asuinympäristöllä on päihteettömänä pysymiseen. Yle ei kerro Heidin henkilöllisyyttä asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Heidi on viimeisen vajaan vuoden asunut Raumalla parakissa – saman tyyppisessä, joita käytetään esimerkiksi työmailla. Hän oli aiemmin asunut eri asunnoissa ympäri Raumaa, viimeiseksi Toivontalon tukiasunnossa, josta sai kuitenkin häädön.

– Minulla oli siellä aina paljon ylimääräisiä vieraita ja muutenkin kaikenlaista ongelmaa.

Huumeruisku Rauman parakin lattialla
Parakkiasunnot ovat huonossa kunnossa ja sotkuisia huumeidenkäyttäjien jäljiltä, koska huumeita saa käyttää avoimesti.Katja Halinen / Yle

Heidi kuvaa parakkien olosuhteita kamaliksi.

– Minun asunnossani on rottia, eikä asunto minulle luovutettaessa ollut todellakaan sitä, mitä kuuluisi olla. Olot siellä ovat todella kauheat. Ei siellä kestä pää selvinpäin.

Heidi ihmettelee, miksi hänen ikäiselleen annetaan vaihtoehdoksi parakki.

– Sitä ihmetteli moni muukin. Ei sanottu esimerkiksi, että autamme sinua löytämään jonkun toisen paikan.

Parakissa asuminen lisäsi Heidin huumeidenkäyttöä. Ajatukset pyörivät aina siinä, mistä kamaa haetaan seuraavaksi.

Noin kuukausi sitten Heidi sai verenmyrkytyksen ja joutui sairaalaan.

Rauman kaupunki tarttunut asiaan

Päihteidenkäyttäjien asuminen on aihe, josta on puhuttu Raumalla vuosia.

Erityisesti kaksi niin sanottua erillisasuntoaluetta, eli raumalaisille tutummin parakkialuetta, ovat pysyneet keskustelussa vuosituhannen vaihteesta saakka.

Kahdella parakkialueella on yhteensä kymmenen väliaikaisasumukseksi tarkoitettua asuntoa. Suurin osa parakkien asukeista on päihderiippuvaisia, joille parakki on viimeinen mahdollisuus, kun asumista muualla on jo huonoin tuloksin yritetty.

Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi teki hallitukselle lokakuun alussa esityksen, että Rauman päihdeasumisesta tilataan ulkopuolinen selvitys.

Siihen oli oikeastaan kaksi syytä.

– Erityisesti parakkiasuminen on asia, josta halutaan eroon. Myös johtamista pitää tarkastella, Leppikorpi sanoo.

Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi
Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi. Jenni Joensuu / Yle

Päihdetyössä panostaminen ennaltaehkäisevään työhön on merkittävää. Sen pitää parantua myös Raumalla.

– Kaupunginhallituksessa on jo pidemmän aikaa seurattu Rauman päihdetyötä ja oltu siihen tyytymättömiä. Erityisesti nuorten naisten osuus on lisääntynyt kovien huumeiden käyttäjien keskuudessa. Jos kaupunginhallitus ei ole asiasta huolissaan, niin kuka sitten, Leppikorpi kysyy.

Rauman sosiaali- ja terveystoimialan johtaja Satu Helin korostaa, että parakeissa asuu vain murto-osa raumalaisista päihteidenkäyttäjistä.

Lähes kaikkien kohdalla on jo ennen parakkia kokeiltu asumista muualla, esimerkiksi kaupungin ylläpitämässä Sillanpielen toimintakeskuksessa tai Toivontalon tukiasunnoissa.

Vuokralaisen pitää kuitenkin näissäkin asunnoissa maksaa vuokraa ja huolehtia siitä, että asunto pysyy kunnossa.

– Jos yhteisistä pelisäännöistä ei pysty pitämään kiinni, vaihtoehtoja jää vähän, toteaa Helin.

Parakkiasumus Raumalla
Parakit on perustettu vuosien 1999 ja 2009 välillä. Yhteensä niitä on kymmenen kahdella eri alueella.Katja Halinen / Yle

Kaikilla ei edellytyksiä parempaan

Kukaan kaupungin työntekijöistä ei voi päättää parakkiasukkaan puolesta, missä tämä haluaa asua, huomauttaa Satu Helin.

Viesti on Helinin mukaan joidenkin kohdalla ollut sellainen, että pysytään mieluummin parakissa, jossa toimintaa ei valvota eikä menoja kontrolloida.

Päihderiippuvaiselle on äärettömän tärkeää, että asuinympäristö tukee päihteettömyyttä. Jos ympärillä olijat käyttävät aktiivisesti huumeita, on hyvin hankalaa pysyä yksin selvin päin.

– Sellaisten henkilöiden kohdalla tosiaan olisi tärkeää saada sellaista ammatillista tukea, että se auttaa katkaisuhoidossa.

Rauman Rauman sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja Satu Helin
Rauman sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja Satu Helin.Jenni Joensuu / Yle

Satu Helin tietää, että on myös ihmisiä, jotka haluaisivat parakeista johonkin parempaan, mutta edellytyksiä siihen ei ole, koska huumeidenkäyttö on yhä aktiivista.

– Aiemmat kokeilut eivät ole onnistuneet, eikä olla valmiita sitoutumaan sääntöihin.

Raumaa on kritisoitu myös ympärivuorokautisen päihdehuollon puuttumisesta. Helin sanoo, että asia on tiedossa ja muutokseen pyritään.

– Sillanpielen toimintakeskus on tarkoitus saada ympärivuorokautiseksi palveluksi, joka tukisi myös katkaisuhoitoa.

"Ei se ole millään tavalla ihmisarvoista asumista"

Vastaus kysymykseen, haluavatko ihmiset asua parakeissa, tuntuu vaihtelevan vastaajan myötä.

Tätä juttua varten haastateltiin Heidiä ja toista parakin asukasta, joka ei halunnut kuitenkaan nimellään tai kuvallaan juttuun. Lisäksi Yle on nähnyt dokumentin, jossa pian vankilasta vapautuvalle henkilölle haetaan muuta asuntoa, koska tämä ei usko pärjäävänsä parakkiympäristössä.

Rauman seudun katulähetyksen toiminnanjohtaja Janne Rantala ei usko, että kukaan oikeasti haluaa asua parakissa.

– Ei se ole millään tavalla ihmisarvoista asumista. Tilalle tarvittaisiin 24-tuntista tukea, tehostettua palvelusasumista.

Raumalta puuttuu Rantalan mielestä päihdehuollossa selkeä linja.

– Kenttä on sekava. Pitäisi toimia niin kuin esimerkiksi ympäristökunnissa ja suurissa kaupungeissa toimitaan.

Rauman seudun katulähetyksen toiminnanjohtaja Janne Rantala
Rauman seudun katulähetyksen toiminnanjohtaja Janne Rantala.Katja Halinen / Yle

Parakkien asukkeja käy usein katulähetyksen kohtaamispaikoissa tai ruokailuissa. Viesti on hyvin yhtenäinen: parakeissa ei haluta olla.

– Positiivinen signaali on se, että kaupunki on nyt reagoinut. On tilattu ulkoinen selvitys ja sanottu ääneen, että parakeista halutaan eroon. Toki samaa keskustelua on käyty monta vuotta, mutta nyt on ainakin aito tahtotila, Rantala sanoo.

Korvaushoidosta uuteen asuntoon

Heidi oli sairaalassa noin neljä viikkoa. Ensin kaksi viikkoa Porissa ja sitten kaksi Raumalla.

Verenmyrkytyksen syntysyytä ei varmuudella pystytä sanomaan, mutta epäilyjä on.

– Epäillään, että se on lähtenyt joko piikittämisestä tai hampaista, Heidi sanoo.

Sairaalajakson aikana Heidille tarjottiin mahdollisuus korvaushoitoon. Hän on ollut sellaisessa aiemmin noin puolitoista vuotta sitten, mutta tuolloin hän käytti lisäksi muita aineita.

– Nyt ei ole ollut mitään oheiskäyttöä ja sellaisena aion sen pitää, Heidi sanoo.

Parakkiasumus Raumalla
Irtaimisto ja huonekalut kuuluvat asukkaan vastuulle.Katja Halinen / Yle

Heidi käy päivittäin Rauman päihdeklinikalla hakemassa korvaushoitolääkkeen. Vaihtoehdoksi tarjottiin myös käyntiä kuukauden välein, mutta Heidi itse halusi päivittäisen käynnin.

– Ihan jo rutiinin takia.

Virallisesti Heidi asuu edelleen parakissa. Tätä haastattelua tehdessä hän oli viettänyt siellä sairaalajakson jälkeen yhden yön.

– Minulle on luvattu toinen asunto, ettei tarvitse mennä enää parakkiin. En missään nimessä halua enää sinne. Olot ovat kauheat, eikä se ympäristö mitenkään tue päihteettömyyttäni.

Asunnottomien yötä vietetään 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä ympäri Suomea (siirryt toiseen palveluun).

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella sunnuntaihin 18.10. kello 23.00 asti.

Lisää asunnottomuudesta:

Tätä asunnottomuus on Suomessa – kaduilta ja kaatopaikoilta kotia kohti

Halvat huumeet houkuttelevat nuoria asunnottomia pääkaupunkiseudulle – seurasimme Villen, 30, päivää kadulla

Sonya pakeni hakkaavaa miestä kahden pienen lapsen kanssa ja nyt hän on koditon – maailman rikkaimpiin maihin kuuluvassa Britanniassa on 300 000 asunnotonta

Lue seuraavaksi