1. yle.fi
  2. Uutiset

Markus Poikonen, 29, koki neljän vuoden impotenssin ja haluttomuuden: “Suurimmat lukot olivat pään sisällä”

Yle keräsi viisi tarinaa suomalaisten miesten kokemasta haluttomuudesta.

impotenssi
Seppo, Samuel, Tuomo, Markus ja Ville
Seppo, Samuel, Tuomo, Markus ja Ville kertovat kokemastaan seksuaalisesta haluttomuudesta. Katso Perjantai-dokkari klikkaamalla kuvaa.

Kun seksuaalista haluttomuutta oli jatkunut useita kuukausia, Seppo Teräslahti hakeutui lääkäriin. Ehkä hänessä olisi jotain fyysisesti vialla.

Tilanne kotona oli edennyt siihen pisteeseen, että Teräslahti vältteli kaikkea läheisyyttä puolisonsa kanssa, koska pelkäsi sen johtavan seksiin.

– Olen kuvaillut, että se oli määräaikaista aseksuaalisuutta. Minulla ei ollut minkäänlaista seksuaaliviettiä.

Lääkärissä selvisi, että Teräslahden testosteronitasot olivat jopa normaalia korkeammat. Kun haluttomuudelle ei löytynyt mitään muutakaan fyysistä syytä, katse kääntyi kohti parisuhdetta.

Teräslahti eli tuolloin pitkässä parisuhteessa, jossa ei tuntenut oloaan täysin turvalliseksi. Yhteys kumppaniin oli kateissa. Haluttomuutta oli vaikeaa salata kumppanilta, mutta yhtä vaikeaa siitä oli myös puhua. Kumpikaan ei kuitenkaan tuolloin ymmärtänyt, mistä Teräslahden haluttomuus johtui.

– Kaipasin läheisyyttä ilman seksiä, ja uskon, että sillä olisi voinut olla korjaava vaikutus tilanteeseen.

Seppo Teräslahti istuu sohvalla.
Parisuhteen ongelmat, muun muassa kunnioituksen puute, aiheuttivat Seppo Teräslahden haluttomuuden. Kari Alentola / Yle

Kun parisuhde päättyi, päättyi myös Teräslahden kamppailu haluttomuuden kanssa.

Nyt, vuosien jälkeen, Teräslahti on ymmärtänyt että parisuhteen rakenteissa oli tuolloin isoja ongelmia.

– Nykyään ajattelen, että jos jompikumpi parisuhteessa kokee haluttomuutta, se on aina parisuhteen osapuolten yhteinen ongelma, eikä vain haluttoman.

Stressi ja testosteronivaje veivät voimat

Muutama vuosi sitten Tuomo Kasasen kalenteri oli täynnä tekemistä. Hän työskenteli hyvinvointikeskuksessa valmentajana ja vapaa-aikakin kului treenatessa.

Elämä oli kokonaisuutena liian kuormittavaa, mutta himmaamisen sijaan Kasanen haali itselleen lisää tekemistä. Palautumiselle ei jäänyt aikaa, ja väsymys painoi.

Jossain vaiheessa Kasanen huomasi, että seksi ei ollut käynyt mielessäkään useaan viikkoon. Hän ei enää tunnistanut itseään samaksi halukkaaksi nuoreksi mieheksi, millainen oli kokenut olevansa.

– Se oli raskas pala tajuta, että nyt ei ole kaikki kohdallaan.

Tuomo Kasanen istuu kotisohvallaan.
Tuomo Kasanen ei ole puhunut haluttomuudestaan kavereiden tai läheisten kanssa.Juha Tuominen / Yle

Vaikka parisuhteessa oli ylä- ja alamäkiä, alusta asti Kasaselle oli selvää, että haluttomuus ei johtunut parisuhteesta. Silti haluttomuudesta puhuminen kumppanin kanssa oli aluksi todella vaikeaa. Aihe tuntui niin kiusalliselta, että Kasanen keksi mieluummin iltaisin muita puheenaiheita.

–Se oli elefantti huoneessa. Kyllähän toinen sen huomasi väkisinkin, että minulla ei ollut haluja.

Väsynyt ja haluton Kasanen hakeutui työterveyteen ja vaati itselleen testosteroniarvojen mittausta. Selvisi, että arvot ovat alakanttiin. Erikoislääkäri suositteli hormonikorvaushoidon aloittamista testosteronivajeen korjaamiseksi.

Kasanen sai parin kuukauden ajan testosteronipiikkejä lihaksiin. Lääkitys vaikutti myönteisesti yleiseen vireyteen ja sitä kautta myös seksuaaliseen haluun. Olo oli kuitenkin lääkityksen aikana levoton ja sydän rytmihäiriöille alttiimpi, joten Kasanen päätti lopettaa lääkkeen omin päin.

Olen hyväksynyt sen, että joskus on haluja ja joskus ei.

Tuomo Kasanen

– Lopetin vaan, ja kerroin lääkärille, kun olin ollut jo pari viikkoa ilman lääkettä. Se oli tyhmästi tehty, ja lääkäri ei ollut tyytyväinen. Se oli kova prosessi keholle käydä läpi.

Nyt Kasasen elämänrytmi on hieman tasoittunut, ja hänellä on vähemmän stressiä. Testosteronitasot ovat myös nousseet, minkä Kasanen ajattelee johtuvan elämänhallinnan parantumisesta.

Haluttomuus on edelleen ajoittain läsnä, mutta nykyään siitä on helpompi puhua. Aiemmin Kasanen koki, että haluttomuus pienensi miehuuden ja maskuliinisuuden tunnetta. Nykyään hänen suhtautumisensa libidoonsa on kevyempi.

– Kyllä siihen meni pitkä tovi, mutta nyt voin sanoa, että haluttomuus ei ole enää mikään ihmeellinen möykky. Olen hyväksynyt sen, että joskus on haluja ja joskus ei.

Miellyttäminen teki haluttomaksi

Sama kaava toistui aina Ville Riipisen parisuhteissa: Tutustumisvaiheessa haluja riitti, mutta jo parin kuukauden seurustelun jälkeen Riipinen huomasi kadottaneensa oman halunsa.

Toisen lähellä oleminen tuntui vaikealta, kun ei tehnyt mieli seksiä tai seksuaalista kosketusta. Riipinen tunsi itsensä noloksi ja epäkelvoksi, kun ei pystynyt tyydyttämään omaa kumppaniaan.

Pelko tuntui Riipisen kehossa fyysisenä jähmettymisen kokemuksena.

– Vähän niin kuin koko keho olisi ollut hädässä.

Asiasta oli myös vaikea puhua, sillä häpeän tunne oli niin vahvasti läsnä. Oli helpompaa päättää parisuhde ja jatkaa sinkkuna, sillä yksin ollessa haluttomuus ei ollut ongelma.

Ville Riipinen istuu sängyn laidalla.
Liika kiltteys ja tarve miellyttää kumppania voivat johtaa haluttomuuteen, näin on käynyt Ville Riipiselle.Juha Tuominen / Yle

Jossain vaiheessa Riipinen kuitenkin kyllästyi toistamaan parisuhteissa samaa kaavaa, ja alkoi tutkailla itseään rehellisesti. Haluttomuuden taustalta paljastui syvä pelko hylätyksi tulemisesta.

– Huomasin, että mitä läheisemmäksi toinen ihminen tulee, sitä enemmän minussa herää alitajuntainen pelko, että jos haluankin sitä mitä haluan, niin sitten minut hylätään.

Pelko hylätyksi tulemisesta johti siihen, että Riipinen yritti kaikin keinoin miellyttää suhteen toista osapuolta. Tällöin hän ei kuitenkaan enää pystynyt olemaan yhteydessä omaan haluunsa.

– Miellyttäminen on ollut selviytymiskeino. Haluan tavallaan liikaa yhdistyä siihen toiseen ihmiseen, ja samalla olen kadottanut itseni siinä prosessissa.

Se oli niin pimeää ja synkkää aikaa, että joku mun sisällä sanoi, että ei elämä voi olla näin julmaa.

Markus Poikonen

Haluttomuus on edelleen välillä länsä Riipisen elämässä, mutta viime aikoina hän on pystynyt suhtautumaan siihen eri tavalla, sillä ymmärtää paremmin, mistä se kumpuaa.

Hän on ajatellut haluttomuutta eräänlaisena lahjana, joka on lisännyt itseymmärrystä ja pistänyt hänet miettimään asioita.

– Haluttomuuden taustalla on ollut monesti se, etten ole uskaltanut näyttää omaa haavoittuvaisuuttani ja sen takia olen hylännyt itseni siinä hetkessä. En ole uskonut, että voisin avoimesti näyttää omia tarpeitani ja halujani.

Itsetunto ja elämänlaatu kärsivät

Viisi vuotta sitten Markus Poikonen havahtui siihen, ettei hänellä ollut ollut minkäänlaisia seksuaalisia haluja muutamaan viikkoon. Hän oli juuri täyttänyt 23 vuotta. Asia kummastutti, sillä Poikonen kuntoili ja eli muutoinkin terveellisesti.

Ensin Poikonen yritti kotikonstein parantaa ruokavaliotaan, jospa se sittenkin olisi siitä kiinni. Puolen vuoden jälkeen hän kääntyi lääkärin puoleen. Poikosen haluttomuuteen liittyi erektio-ongelma, josta lääkäri oli ihmeissään. 23-vuotias terve mies ja puoli vuotta jatkunut impotenssi.

Lukuisten testien ja mittausten jälkeen terveydenhoitohenkilökunnankin täytyi nostaa kädet pystyyn: Poikosen vaivaan ei löytynyt mitään fyysistä vikaa.

Hänelle määrättiin lantiopohjanlihaksia vahvistavaa fysioterapiaa ja erektiolääkettä, josta oli apua satunnaisesti.

Markus Poikonen istuu sängyn laidalla.
Ennen Markus Poikonen ajatteli, että parasta mitä mies voi antaa naiselle, on tyydyttää nainen.Juha Tuominen / Yle

Poikosen erektiohäiriö ja haluttomuus jatkuivat kaikkiaan neljä vuotta. Hän ei uskaltanut sinä aikana puhua asiasta kenellekään, sillä vaiva nolotti ja hävetti. Häntä hoitaneet lääkärit olivat ainoat ihmiset, jotka tiesivät asiasta.

Orastavat tapailusuhteet kaatuivat siihen, että Poikonen ei kyennyt harrastamaan seksiä. Välillä hänen olisi tehnyt mieli, mutta yhdyntä ei ollut fyysisesti mahdollista.

Vaiva vaikutti suuresti Poikosen itsetuntoon ja minäkuvaan.

– Se oli niin pimeää ja synkkää aikaa, että joku mun sisällä sanoi, että ei elämä voi olla näin julmaa. Tiesin, että joku päivä se muuttuu.

Kun Poikonen oli kärsinyt ongelmasta kolme vuotta, hän alkoi hiljalleen syventymään omiin ajatuksiinsa ja tunteisiinsa. Poikonen ymmärsi kasvaneensa toksisessa kulttuurissa, jossa on vain yksi tapa olla mies.

Hän oli yrittänyt olla maskuliininen, uhoa ja voimaa uhkuva mies, mutta se sai hänet vain voimaan henkisesti pahoin. Poikonen hakeutui henkiselle valmentajalle, jonka avulla hän ymmärsi, että hänellä on oikeus olla myös haavoittuvainen ja herkkä. Tällöin myös halut palasivat.

– Suurimmat lukot olivat pään sisällä. Vuoden verran kun olin tehnyt itseni kanssa hommia, niin huomasin, että en enää ollutkaan impotentti, Poikonen sanoo.

Mieskin saa kieltäytyä seksistä

Samuel Jyrinki muistaa elävästi ensimmäisen kerran, kun hän kieltäytyi seksistä vaimonsa kanssa. Vaikka tilanteesta on jo vuosia aikaa, tapahtuma on jäänyt hyvin mieleen.

Hetki oli molemmille uusi ja hämmentävä.

– Varmaan molemmat ajattelimme, että miten tämä meni näin päin, että nyt mies ei haluakaan seksiä, Jyrinki sanoo.

Sittemmin kertoja on tullut useampia. Jyrinki kokee haluttomuuden kokonaisvaltaisena tilana, jolloin hän ei halua minkäänlaista seksuaalista kosketusta.

– En välttämättä itsekään halua koskettaa itseäni sillä tavalla, sellainen on haluttomuuden tila syvimmillään.

Minä olen miehenä kasvanut siihen totuuteen, että minun täytyisi olla aina valmis seksiin ja aina haluta.

Samuel Jyrinki

Jyringillä haluttomuus yhdistyy psyykkisesti kuormittaviin elämäntilanteisiin. Esimerkiksi stressi saattaa hänelle aiheuttaa sen, että seksiä ei vain tee mieli. Pisimmillään haluttomuusjaksot ovat kestäneet hänen kohdallaan kuukausia.

Kun haluttomuutta ilmeni ensimmäisen kerran, asiasta oli hankala puhua vaimon kanssa. Häpeä sai sanat juuttumaan kurkkuun.

– Tuntui, että tein jotakin väärin, kun en halunnutkaan. Minä olen miehenä kasvanut siihen totuuteen, että minun täytyisi olla aina valmis seksiin ja aina haluta.

Samuel Jyrinki istuu keittiössä.
Aluksi Samuel Jyringin oli vaikeaa sanoittaa itselleen ja puolisolleen, ettei hän halunnut seksiä.Juha Tuominen / Yle

Jyrinki ei ole koskaan kokenut tarvetta hakea apua haluttomuuteensa, sillä hänelle ajoittainen haluttomuus on tavallinen osa elämää. Haluttomuuden esiin nostattamat häpeän ja huonommuuden tunteet ovatkin aiheuttaneet hänelle enemmän harmia kuin itse haluttomuus.

Jyrinki on kipuillut oman miehuutensa kanssa murrosiästä asti. Viime vuosina hän on terapian avulla päässyt käsittelemään muun muassa haluttomuuden aiheuttamia tunteita.

Jyrinki peräänkuuluttaa, että myös miehellä on oikeus kieltäytyä seksistä. Se on ihan ok, eikä se tee kenestäkään “vähemmän miestä.”

– Pikkuhiljaa on normalisoitunut omassa päässä, että ehkä minun ei tarvitsekaan olla sellainen mies, joka aina haluaa.

Perjantai-dokkari: Haluton mies nyt Areenassa.

Lue myös:

Kanadalaiset tutkijat: Myytti miehestä aina halukkaana seksipetona on väärä, ja se rajoittaa miesten seksuaalisuutta

Miehen haluttomuus on monisyinen asia - kuuntele seksuaalipsykologi Patrick Jernin neuvot ongelman ratkaisemiseen

Seksologi: jos toinen ei halua seksiä eikä keskustelu auta, älkää odottako kolmea vuotta

Lue seuraavaksi