1. yle.fi
  2. Uutiset

Opetusministeri Li Andersson: Koronaepidemian jälkiä lasten ja nuorten oppimiseen ei hoideta yhdessä syksyssä – ministerin mukaan koulukuraattoreille ja koulupsykologeille tulee sitova mitoitus

Kevään etäopetus kasvatti koululaisten oppimiseroja entisestään. Ministeri muistutti Ylen Ykkösaamussa, että jälkiä ei voida korjata yhden syksyn aikana.

Li Andersson
Li Andersson Yle:n Ykkösaamussa.
Opetusministeri Li Andersson Ykkösaamun vieraana

Koronaepidemia on todennäköisesti lisännyt koulupudokkaiden määrää.Opetusministeri Li Andersson sanoo, että selvitysten perusteella Suomessa on vuositasolla noin 4 000 oppilasta, joilla on jatkuvia, pitkittyneitä poissaoloja.

– Korona ja kevään pitkä etäopetusjakso on varmasti osunut pahiten juuri tähän ryhmään, ja se on valitettavasti voinut myös suurentaa tätä joukkoa. Kannan voimakasta huolta koulupudokkaiden joukosta, kertoo Andersson.

Ongelmaan puuttumiseksi hallitus on käynnistämässä uutta koko maan kattavaa sitouttavaa kouluyhteisötyötä, johon on tulossa myös rahaa.

– Kouluyhteisötyöhön käytetään ensi vuonna 8 miljoonaa euroa ja tavoitteenamme on vakiinnuttaa toimintatapa lainsäädäntöön.

Kouluihin tulee lisää sellaista henkilökuntaa, kuten sosiaalityöntekijöitä tai muita sosiaalialan ammattilaisia, joilla ei ole opetusvelvollisuutta.

– He voivat toimia joustavasti kouluissa apua tarvitsevien oppilaiden yksilöllisenä tukena. Nämä ammattilaiset voivat varmistaa, että koulupudokkaita pystytään tavoittamaan, kodin ja koulun välistä yhteistyötä kyetään vahvistamaan ja vaikeidenkin tilanteiden ratkaisemiseen löydetään aikaa ja voimavaroja.

Kevään etäkoulu kasvatti koululaisten eroja entisestään

Hallitus on painottanut, että etäkouluun siirtymisen kynnys on korkeampi kuin viime keväänä.

– Suurin huoleni on se, että kevät kasvatti eroja oppilaiden välillä, joka on jo valmiiksi huolestuttavin piirre suomalaisen peruskoulun osalta, että oppilaiden kotitausta vaikuttaa yhä enemmän oppimistuloksiin, Andersson sanoi Ylen Ykkösaamussa.

Ministerin mukaan on selvää, että pitkä etäopetusjakso jätti jälkiä erityisesti toisen asteen oppilaitoksissa, joissa lähipetukseen ei voitu palata koko keväänä.

– Jälkiä ei pystytä korjaamaan yhden syksyn aikana, vaan jos haluamme huolehtia siitä, että koronaepidemia jättää mahdollisimman pienet vauriot lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin, se vaatii meiltä sitoutumista myöskin tulevien vuosien aikana.

Ministerin mukaan nuorten tukipalvelut on pidettävä kunnossa ja huolehdittava koulujen resursseista.

Hallitus haluaa sitovan koulukuraattori- ja koulupsykologimitoituksen toiselle asteelle ja peruskouluihin

Syksyn aikana kouluista on eri puolilta maata esimerkiksi Vantaalta, Sipoosta ja Joensuusta kuulunut ikäviä uutisia kouluun liittyvästä väkivallasta.

Opetusministeri Anderssonin mukaan kiusaamistapaukset ja kouluissa tapahtuvat väkivallanteot osoittavat aina, että yhteiskunta on epäonnistuneet lasten oikeuksien turvaamisessa.

– Keskeisenä pahoinvointia ja kiusaamista ehkäisevänä toimena olemme luomassa sitovan koulukuraattori- ja koulupsykologimitoituksen toiselle asteelle ja peruskouluihin.

Tämän lisäksi hallitus aikoo julkaista tammikuussa joukon kiusaamisen vastaisia lisätoimia, jotka toteutetaan vielä tämän hallituskauden aikana. Työ alkaa jo varhaiskasvatuksesta, johon hallitus osoitti budjettiriihessä 15 miljoonaa euroa.

Tarkoitus on vahvistaa lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja.

Lue lisää:

Onko tässä ratkaisu kouluväkivaltaan? Kymmenissä kouluissa otettiin käyttöön uusi malli, joka hyydytti hakkaajat: "Yksikään ei ole uusinut tekoaan" (siirryt toiseen palveluun)

Presidentti Niinistö otti kantaa Vantaan väkivaltatapaukseen – muistutti kotien ja nuorten omasta vastuusta kiusaamisen torjunnassa (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi